Turhaa työkokemusta ei ole, Lakimiesliiton uravalmentaja Heidi Hännikäinen sanoo. Hän kehottaa ajattelemaan työnhakua prosessina, jossa jokainen työpaikka on yksi välietappi.
Jos päätyy esimerkiksi opintojen aikana työhön, joka ei vastaa oman tutkinnon tasoa, kannattaa puhua työnantajan kanssa.
– Kannattaa kertoa omasta tutkinnosta ja kokeilla neuvotella, voisiko työhön lisätä jotain juridisia elementtejä tai voisiko työssä saada lisää vastuuta.
Työstä voi saada arvokasta kokemusta, vaikkei kyseessä olisi juristin rooli. Esimerkiksi virastoissa on tarjolla muitakin juridisia töitä, vaikka titteli ei sitä kertoisikaan.
Työstä voi saada arvokasta kokemusta, vaikkei kyseessä olisi juristin rooli.
Oikkari, valmistaudu työnhakuun ajoissa
Työnhakuun kannattaa valmistautua opintojen loppuvaiheessa jo hieman ennen valmistumista.
– Moni keskittyy esimerkiksi pelkkään graduun, eikä ajattele työnhakua. Mutta asioita voi tehdä myös lomittain. Välillä kannattaa työstää ansioluetteloa ja hakupapereita, jotta ne ovat valmiita, kun töitä lähtee oikeasti hakemaan, Hännikäinen neuvoo.
Työnhakuajat ovat pidentyneet monilla aloilla, koska työmarkkinoilla on tavallista enemmän vaihtuvuutta.
– Nyt valmistuvien tausta ei välttämättä ole samanlainen kuin ennen koronaa valmistuneiden. Esimerkiksi harjoitteluja on voinut jäädä väliin. Lisäksi moni jo ammatissa oleva vaihtaa nyt työpaikkaa, hän huomauttaa.
Se, ettei työllisty heti tai työllistyminen on hidasta, ei tarkoita, että on huono hakija.
Vaikka realiteetit kuulostavat karuilta, Hännikäinen muistuttaa niiden koskevan kaikkia työnhakijoita, ei vain vastavalmistuneita. Juristit kuitenkin työllistyvät pääasiassa hyvin.
– Se, ettei työllisty heti tai työllistyminen on hidasta, ei tarkoita, että on huono hakija. Se kertoo enemmän työmarkkinoiden tilanteesta ja rakenteesta kuin hakijasta, hän painottaa.
Työnhakukanavat haltuun
Monelle työnhaku tarkoittaa työpaikkailmoitusten selailua ja kiinnostavimpiin vastaamista. Hännikäisen mukaan tätä ajattelua kannattaa laajentaa.
– Työnhakukanavia on todella paljon. Myös omalla aktiivisuudella on merkitystä.
Piilotyöpaikkoja voi löytää lähestymällä työnantajia suoraan. Oma aktiivisuus korostuu myös, kun maailma aukeaa koronan jälkeen. Hännikäinen kannustaa menemään rohkeasti erilaisiin tilaisuuksiin, joissa tulevia työnantajia voi tavata.
Omaa verkostoa voi kasvattaa niin kasvotusten kuin sosiaalisessa mediassakin.
– Moni arastelee esimerkiksi LinkedIniä. Ei se yksin pelasta, mutta se voi olla avuksi. Omaa verkostoa kannattaa kasvattaa ja seurata kiinnostavia työnantajia, sekä kertoa, millaista työtä on itse hakemassa. LinkedInissä ilmoitellaan myös työpaikoista, jopa sellaisista, joita ei välttämättä julkaista muissa kanavissa, hän muistuttaa.
Omaa verkostoa kannattaa kasvattaa ja seurata kiinnostavia työnantajia, sekä kertoa, millaista työtä on itse hakemassa.
Klassinen neuvo on, että työtä hakiessa kannattaa soittaa ja kysyä lisätietoja. Hännikäinenkin kannustaa toimimaan näin, mutta ei pelkästään siinä toivossa, että jäisi työnantajan mieleen.
– Kannattaa kysyä sellaisia kysymyksiä, joiden avulla voi kohdentaa omaa hakemustaan paremmin ja kertoa omasta osaamisestaan oikeita asioita, hän neuvoo.
