Töitä voi halutessaan tehdä melkein missä ja milloin vain. Työnteolle ei ole enää rajoja, kun läppäri ja kännykkä kulkevat kätevästi laukussa mukana, kaikki tarpeellinen tieto löytyy pilvestä tai verkosta ja yhteyden kollegoihin tai asiakkaisiin saa helposti Skypen välityksellä. Kukapa ei haluaisi välillä hoitaa töitään mukavasti kotisohvalla tai kahvilassa istuen.
Samalla, kun digitalisaatio helpottaa työntekoa ja luo uusia mahdollisuuksia, se hämärtää työ- ja vapaa-ajan välistä rajaa. Mielenkiintoisen työn imussa tai edessä häämöttävän deadlinen paineessa työtehtäviä tehdään herkästi perinteisen työajan ulkopuolella – iltaisin ja viikonloppuisin, jopa lomalla.
Huono olo töissä näkyy koko kehossa
Etätyö ja joustavat työajat ovat työntekijälle parhaimmillaan myönteinen etu. Pieni stressin tunne ja kokemus siitä, että langat pysyvät käsissä, saavat aikaan positiivisia kokemuksia.
Yrittäjille, asiantuntijoille ja luovan alan työntekijöille työskentely ilman työaikoja on normaalia arkea. Kaikille vaihtelevat työajat eivät kuitenkaan sovi.
– Jos työajan rajojen hämärtymisen kokee negatiivisesti, on hyvä arvioida omia voimavarojaan ja miettiä muun muassa sitä, onko oma työtehtävä hyvä valinta, nauttiiko työnteosta ja tuoko se onnistumisen kokemuksia. Kukin ihminen päättää itse, mitä elämällään tekee. Huono olo työssä näkyy kehon reistailuna ja uupumisena, sanoo Mehiläisen työterveyshuollon erikoislääkäri Sirkku Martti.
Työntekijän kuormittumisen tunnistaa helpoiten fyysisistä oireista, kuten yleisestä pahoinvoinnista, migreenistä, niska- ja hartiaseudun jännityksistä, epämääräisistä vatsaoireista, huimauksesta, unettomuudesta ja yleisestä väsyneisyydestä.
– Myös muu elämänlaatu saattaa kärsiä, jolloin ei pysty nauttimaan niistä asioista, jotka ovat aiemmin tuottaneet mielihyvää. Lisäksi itsellä voi olla jatkuvasti tunne siitä, että ei riitä tai pysty vastaamaan tavoitteisiin, Martti toteaa.
Pidä huolta perustarpeista
Ihmismieli pysyy menossa mukana ja joustaa samalla tavalla kuin työajatkin, mikäli mieltä käytetään ja hoidetaan oikein. Mieltä voi harjoittaa useiden asioiden samanaikaiseen hallintaan erilaisin kognitiivisen ergonomian keinoin, kuten rakentamalla eri työtehtäville päiväkalenteri ja tekemällä töitä vain määrättyinä aikoina.
Työelämän aiheuttama kuormitus pysyy hallinnassa, kun kehon ja mielen perustarpeista pidetään huolta.
– Mitään luovaa ei synny, jos ei pidä huolta säännöllisistä aterioista, hyötyliikunnasta ja riittävästä yöunesta. Palautuakseen ihminen tarvitsee joutilaisuutta. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen, lukeminen ja seurustelu ystävien kanssa auttavat palutumaan, Martti listaa.
Voit myös antaa huuhtia oletukselle siitä, että työntekijän tulee olla aina tavoitettavissa.
– Työntekijän tulee olla tavoitettavissa ainoastaan työnantajan kanssa sovittuina aikoina.
Mitään luovaa ei synny, jos ei pidä huolta säännöllisistä aterioista, hyötyliikunnasta ja riittävästä yöunesta.
Työpaikan pelisäännöt ovat paikallaan
Selkeät pelisäännöt ratkaisevat mahdolliset tavoitettavuusongelmat sekä sen, miten työajan ulkopuolista aikaa käytetään työntekoon. Pelisäännöillä vältytään uupumukselta ja työntekijöiden työhyvinvointi sekä tuottavuus paranee.
– Henkilöstöstään välittävällä työnantajalla on selkeät linjat asioihin. Työntekijän ja työnantajan olisi hyvä sopia tarkasti työnkuvasta, työn tavoitteista sekä käytettävistä työajoista. Esimiehen tulee olla tarkka, ettei työntekijä kuormitu. Jos työntekijät eivät uskalla kertoa, että heillä on työnhallinnassaan perustavaa laatua olevia ongelmia, vallitsee työpaikalla puhumattomuuden ongelma. Toiminnasta tulee itsestäänselvyys, kun töitä tehdään paljon palkatta omalla ajalla, eikä siitä kerrota työnantajalle, Martti tähdentää.
Tulevaisuudessa työnteon ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät entisestään.
– Vanhaan ei ole paluuta. Minkäänlaista stabiilia tilaa ei enää ole. Avoimuus ja tunnejohtamisen taidot ovat avainasemassa tämän päivän ja tulevaisuuden työmaailmassa, Martti toteaa.
