Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2012:157 katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta siksi, että työntekijä oli harjoittanut pienimuotoista kilpailevaa toimintaa esimieheltään aiemmin saadun luvan perusteella. Irtisanomiskorvausta alennettiin kuitenkin, koska työntekijä ei ollut kertonut työnantajalleen toiminnan aloittamisesta. Työtuomioistuimen kannanotto irtisanomiskorvauksen osalta on yllättävän ankara, kun sitä verrataan ratkaisuun KKO 2012:91, jossa pienimuotoinen, mutta selvästi ohjeiden vastainen kilpaileva toiminta oikeutti työnantajan irtisanomaan työsopimuksen ilman varoitusta.
Kyse oli siitä, oliko laivojen radiolaiteasennuksia tekevällä T Oy:llä oikeus irtisanoa työntekijä ilman varoituksen antamista yhtiön saatua tietää, että A harjoitti työnantajan ruotsalaisen emoyhtiön TS Ab:n kanssa kilpailevaa radiokatsastustoimintaa. Työtuomioistuin keskittyi perusteluissa paitsi toiminnan kilpailevan luonteen arviointiin, myös siihen, mitä merkitystä on työnantajan antamalla suostumuksella.
Perusteluissa viitattiin aiempaan työtuomioistuimen ratkaisuun TT 1996:55, jonka nojalla vähäinen kilpaileva toiminta, josta ei aiheudu sanottavaa vahinkoa työnantajalle, ei oikeuta päättämään työsopimusta.
Työtuomioistuin piti A:n radiokatsastustoimintaa enintään vähäistä taloudellista menetystä tai muuta vahinkoa aiheuttavana, koska T Oy ei itse tehnyt radiokatsastuksia puuttuvien sertifiointien ja laitteiden takia, vaan tilasi ne alihankintana TS Ab:ltä. Siksi seuraava perusteluihin otettu lause on erikoinen: ”emoyhtiön kanssa mahdollisesti kilpailevaa toimintaa ei näissä olosuhteissa voida ottaa huomioon tytäryhtiön työntekijän velvollisuuksien vastaisena menettelynä.” Jos kerran T Oy:llä ei ollut edellytyksiä radiokatsastusten tekemiseen eikä A menetellyt velvollisuuksiensa vastaisesti suhteessa T Oy:öön, voitiinko A:n toiminta lukea edes vähäisessä määrin kilpailevaksi TSL 3:3:n nojalla?
Perusteluissa todettiin myös, ettei työsopimusta voida päättää kilpailevan toiminnan vuoksi, jos toiminnalle on ollut työnantajan suostumus. A:n katsottiin saaneen vuonna 2009 luvan radiokatsastustoiminnan harjoittamiseen esimieheltään. A aloitti toiminnan vasta vuonna 2011, mistä syystä ”A:n olisi kuitenkin työtuomioistuimen käsityksen mukaan tullut – – kertoa yhtiön johdolle yhtiön toimialaan läheisesti liittyvän oman yritystoiminnan aloittamisesta.” Ilmoitustarvetta perusteltiin TSL 3:1:n mukaisella lojaliteettivelvollisuudella, mutta argumenttia ei kytketty esimiehen antaman luvan määräaikaisuuteen tai A:n työsopimukseen sisältyneeseen kirjaukseen yleisestä lojaliteettisitoumuksesta. Perustelut jäivät tältäkin osin siis hyvin ohuiksi.
Työtuomioistuimen ratkaisu oli, ettei A:n työsopimuksen irtisanomiseen ilman varoituksen antamista ollut perustetta. A:n katsottiin kuitenkin antaneen aihetta työsopimuksen päättämiseen – jättäessään ilmoittamatta (luvallisen) kilpailevan toiminnan aloittamisesta – mikä otettiin huomioon A:lle tuomittavaa korvausta määrättäessä. Työtuomioistuin velvoitti T Oy:n maksamaan A:lle (TES:n viittausmääräyksen ja) TSL 12:2:n nojalla noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen, mihin vaikutti perusteluiden mukaan A:n laiminlyönnin ohella vuonna 2005 alkaneen työsuhteen kesto.
Teksti: Ilari Kallio
OTK Ilari Kallio työskentelee asiantuntijana Teknologiateollisuudessa. Hänen erikoisalaansa on työ- ja sosiaalioikeus.
Artikkeli kokonaisuudessaan on julkaistu Lakiuutiset-palvelussa osoitteessa www.lakiuutiset.fi. Lakiuutisten viikkokirje on Lakimiesliiton jäsenille maksuton jäsenetu.
