Eläketurvakeskuksen julkaiseman Eläkkeellä ja työssä -tilaston mukaan eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla yli 110 000 alle 68-vuotiasta eläkkeensaajaa.
— Vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ on usein osa-aikaista ja epäsäännöllistä. Työssä käyvät vanhuuseläkeläiset saivat keskimääräistä korkeampaa työeläkettä. Tästä voi päätellä, että työtä ei tehdä ensisijaisesti pienen eläkkeen vuoksi vaan pikemminkin oman kiinnostuksen ja motivaation perusteella, sanoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Työssä käyvät vanhuuseläkeläiset saivat keskimääräistä korkeampaa työeläkettä.
Eläkkeeltä käsin työskentely yleistyi voimakkaimmin 2010-luvun alussa. Viime vuosina tämän ilmiön rinnalle on noussut trendi pysyä eläkeikäisenä työelämässä nauttimatta eläke-edusta.
Työvoiman kysyntä hyvän talouskasvun myötä on parantanut työmahdollisuuksia.
— Kun nykyisin eläkeikään tulevat ovat edeltäviä ikäluokkia koulutetumpia ja parempikuntoisia, heillä on myös enemmän halua ja kykyä osallistua työelämään, Kannisto arvioi.
Käytännön ammatit korostuvat
Trendi on yhtä yleinen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
Vanhuuseläkkeellä työskentelevien miesten yleisimpiä ammatteja ovat kuljetus- ja rakennustyöntekijät, palvelualalla työskentelevät, opettajat, erityisasiantuntijat sekä luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat.
Vanhuuseläkkeellä työskentelevistä naisista useimmat hankkivat lisätuloja hoiva-alan ja terveydenhuollon tehtävissä, opetusalalla sekä siivoojina tai myyjinä.
Lakimiesliitolla ei ole tarkkoja tilastotietoja vanhuuseläkkeellä olevien jäsentensä osa-aikaisesta työskentelystä. Tätä tapahtuu liiton käsityksen mukaan kuitenkin jonkin verran. Seniorijäsenillä on kiinnostusta osa-aikaiseen työskentelyyn.
Työpanoksella on merkitystä
Vanhuuseläkettä saavien ja edelleen työtä tekevien osaajien panoksella ei ratkaista työvoimapulaa, mutta Kanniston mukaan heidän työpanostaan ei kannata väheksyä.
— Samalla kun 63 vuotta täyttäneiden työnteko on yleistynyt, myös ikääntyneen työvoiman työllisyysaste on noussut, Kannisto sanoo.
Samalla kun 63 vuotta täyttäneiden työnteko on yleistynyt, myös ikääntyneen työvoiman työllisyysaste on noussut.
Vanhuuseläkkeellä työskentelevien miesten ja naisten ansiot eroavat selkeästi toisistaan. Joulukuussa 2019 töissä olleiden vanhuuseläkeläisten työansio oli keskimäärin 1 460 euroa. Miehet tienasivat vanhuuseläkkeen rinnalla keskimäärin 1 810 euroa kuukaudessa, naiset puolestaan 1 160 euroa.
Vastaavana ajankohtana miesten työeläkkeen määrä oli keskimäärin 2 250 euroa kuukaudessa, kun taas naisten keskimääräinen työeläke oli 1 640 euroa.
Superseniorit on houkuttanut lakimiehiä
Eläkkeen rinnalla työskentely on synnyttänyt myös uusia startup-yrityksiä, jotka rakentavat eri toimialojen ammattilaisten verkostoja ja vastaavat markkinoiden tarpeisiin tilapäisestä työvoimasta.
76-vuotias lakimies Ilkka Haapalainen perusti helmikuussa 2021 osakeyhtiön Superseniorit, joka etsii yritykseensä aktiivisia eläkeläisiä hyödyntämään osaamistaan. Hän kuvailee yrityksensä perustamista yhden miehen kapinaksi, sillä hän kimmastui julkisuudessa käytyyn keskusteluun eläkeläisistä.
— Olemme resursseja, emme yhteiskunnan rasitteita. On outoa ajatella, että kun täyttää 65 vuotta, kaikki osaaminen katoaisi samalla hetkellä, hän sanoo.
On outoa ajatella, että kun täyttää 65 vuotta, kaikki osaaminen katoaisi samalla hetkellä.
Haapalaisen on ollut luontevaa jatkaa yritystoimintaa eläkevuosinaan. Sen jälkeen kun hän 55-vuotiaana jäi pois palkansaajan tehtävistä, hän vastasi asiakkaidensa juttujen hoitamisesta käräjä- ja hovioikeuksissa, luennoi ja kirjoitti kirjoja.
Superseniorit Oy:n ideana on koota eläkeläisistä resurssipankki, josta löytyy osaajia erilaisiin työtehtäviin ja toimeksiantoihin.
Haapalaisen yrityksen kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset sekä yksityisasiakkaat.
— Uskon, että liikeideamme vetoaa etenkin viisikymppisiin päätöksentekijöihin, jotka miettivät jo aiempaa aktiivisemmin eläkeasioita.
Uskon, että liikeideamme vetoaa etenkin viisikymppisiin päätöksentekijöihin.
Haapalaisen mukaan lakimiesten kaltaisten asiantuntijoiden ohella eläkkeelle jääneille hoiva-alan ammattilaisille, putki- ja sähkömiehille sekä rakennus- ja kuljetusalan ammattilaisille löytyisi varmasti keikkoja, mutta suurena haasteena on yrittäjyyteen liittyvä kammo.
— Hankimme asiakkaat ja autamme resurssipankkiin ilmoittautuvia käytännön asioissa: miten perustaa toiminimi ja hoitaa kirjanpito, Haapalainen kertoo.
— Olemme yrittäjyyden palvelumuotoilija, joka törmäyttää osaajat ja tehtävät toisiinsa.
Ensimmäiset työvoimaansa tarjoavat ovat löytyneet lakimiesten ja sairaanhoitopalveluiden saralta pääkaupunkiseudulla.
