Yli puolet nuorista lakimiehistä voi työssään hyvin. Samalla liki puolet kokee usein työstressiä, ja jotakuinkin yhtä moni kokee työn henkisesti kuormittavaksi. Vajaa kolmannes on uupunut työpäivän jälkeen, ja reilun kolmanneksen mielestä työnantaja ei panosta työhyvinvointiin.
Näin voi suuntaa antavasti päätellä Nuoret Lakimiehet ry:n tekemästä kyselystä, joka toteutettiin lokakuussa 2019. Kyselyyn vastasi 151 yhdistyksen jäsentä.
Marraskuussa 2019 yhdistys järjesti työhyvinvointiseminaarin mielen hyvinvointi -teeman ympärille ja hyödynsi tilaisuuden taustalla kyselyn tuloksia.
Hyväksyntää soimaamisen sijaan
Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kertoi seminaarissa, miten psyykkistä joustavuutta voi vahvistaa tiukoissa paikoissa – kun kiire painaa, työn imu muuttuu pakkomielteeksi tai elämän värit haalistuvat.
– Ihminen ei voi itse vaikuttaa vastoinkäymisiinsä. Mutta itsestään voi pitää hyvää huolta ja pyytää itselleen tarvittaessa apua, Turunen muistutti.
Itsestään voi pitää hyvää huolta ja pyytää itselleen tarvittaessa apua.
Turunen kehottaa luottamaan siihen, että psyyke kykenee selviämään kivusta ja surusta.
– Ihmismielen joustavuus eli resilienssi kääntää selviämisen voimaksi ja kokemukseksi, jolla pärjää jatkossakin. Haasteet ja vaikeudet kasvattavat meitä lopulta ja auttavat selviämään tulevista vastoinkäymisistä.
Ylisuorittamisen ja itsensä soimaamisen sijaan Turunen suosittelee hyväksyvää ja armollista suhdetta omaa itseä kohtaan.
Tunteiden säätelyä voi kehittää
Hyväkään tukiverkko ei auta, ellei ihminen itse tunnista omaa olotilaansa.
Ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute, katkonainen tai levoton uni sekä viikonloppusairastaminen – lyhyet flunssat, migreeni ja vatsavaivat – kertovat, että elimistö haluaa paussin.
Pitkittyneessä stressissä ja voimien hiipuessa on syytä kääntyä työterveyden puoleen.
– Monissa yrityksissä on parin viime vuoden aikana havahduttu tähän ongelmaan niin, että mielenterveysdiagnoosin perusteella saa työnantajan korvaamaa lyhytpsykoterapiaa.
On tärkeää ymmärtää omia tapojaan reagoida ja se, mitä tunteita erilaiset tilanteet herättävät.
Entä minkälaisia taitoja juristi tarvitsee psyykkisesti vaativassa työssä?
– On tärkeää ymmärtää omia tapojaan reagoida ja se, mitä tunteita erilaiset tilanteet herättävät. Omien tunteiden säätelyä voi opetella. Se on mielen hyvinvointia parantava taito, jota voi vahvistaa, Turunen sanoo.
Työlle omistautumisen tasapaino
Suomen kansallisoopperan ja -baletin henkilöstöpäällikkö Hanna Fontana kertoi seminaarissa, että hän kohtaa arjessaan intohimoisesti työlleen omistautuvia taiteilijoita ja muita työntekijöitä.
Matka työn imusta stressiin ei ole pitkä.
Kuten juristin, myös taiteilijan työssä tasapainoillaan usein työn imun ja kuormituksen välillä. Työ antaa merkitystä elämään, mutta voi olla samalla kuluttavaa.
– Työn imuun liittyy tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista, mutta jokaisen täytyy tuntea rajansa. Matka työn imusta stressiin ei ole pitkä, Fontana muistuttaa.
Ylisitoutuminen on taidemaailmassa yleistä, koska siihen liittyy velvollisuudentuntoa ja intohimoa.
– Oleellista on, että asettaa itselleen kullekin päivälle sopivan vaatimustason. Ja jos mokia tulee, ne eivät kaada, vaan niistä opitaan ja päästään eteenpäin.
Uupumus kasvoi hallitsemattomaksi
OTM Raisa Uljas on toipunut kolmen kuukauden ajan työuupumuksesta. Hän kuvaili Nuorten Lakimiesten tilaisuudessa, miten kuormittava stressi kasautui reilun vuoden mittaan, palauttavista toimenpiteistä huolimatta.
– Kun rima nousi, mikään ei riittänyt. Samanaikaisesti painoi kulttuuri, joka ajoi koko ajan huimempiin saavutuksiin. En kyennyt enää lähtemään itkukohtauksilta töihin, Uljas muisteli.
Mitkä ovat vahvuuteni, omat tarpeeni ja rajani, miten elämäntarinani vaikuttaa kokemukseeni, mitkä ovat arvoni ja vastaako työni näitä kaikkia?
Sitoutunutta tekijää hävettää myöntää, että on uupunut eikä jaksa. Lisäksi pelottaa, että ura juristina on uupumuksen vuoksi ohi. Kun häpeän ja pelon kohtaa, ne menettävät otteensa.
Uupumusta ehkäisee itsetuntemuksen asteittainen kasvattaminen ja rehelliset vastaukset kysymyksiin: mitkä ovat vahvuuteni, omat tarpeeni ja rajani, miten elämäntarinani vaikuttaa kokemukseeni, mitkä ovat arvoni ja vastaako työni näitä kaikkia.
– Tärkeintä minulle on ollut se, että otan vastuun itsestäni, ja se, etten ota työssä vastuuta muista, Uljas sanoo.
