Työterveyslaitoksen tutkija Susanna Lundell on perehtynyt työyhteisön kulttuurin rooliin työyhteisön kehittymisessä. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan.
Lundell lähtee siitä, että kateutta ei voi poistaa kokonaan. Kadehtiminen on normaali inhimillinen tunne, jota on kaikkialla, missä ihmiset ovat kanssakäymisissä keskenään. Kateutta voi kuitenkin hallita ja kääntää sen kehitysvoimaksi, jos ymmärtää sen perimmäisen luonteen ja syntymekanismit.
Nähdyksi ja tunnustetuksi tulemisen kaipuu
Kateudessa on Lundellin mukaan pohjimmiltaan kyse nähdyksi tulemisen kaipuusta ja tarpeesta saada muilta tunnustusta. Kateus nousee keskinäisestä vertailusta. Kateutta synnyttävät asiat, joita pidämme tärkeinä itsearvostuksemme kannalta ja joiden uskomme tuovan elämäämme onnellisuutta.
Kateuteen on usein kietoutunut erilaisia kielteisiä tunteita, kuten vihaa, syyllisyyttä ja häpeää. Kun kateus ryöstäytyy hallitsemattomaksi, siihen liittyy halu mitätöidä tai tuhota kateuden kohde, toisen hyvä. Siksi kateutta pidetään moraalisesti tuomittavana tunteena, joka pyritään salaamaan – myös itseltä.
Lievittääkseen syyllisyyden häpeän tunteitaan kateellinen ihminen pyrkii löytämään oikeutuksen vihan ja kaunan tunteilleen. Tämä tapahtuu etsimällä vikoja kadehditun persoonasta tai osoittamalla epäkohtia hänen toiminnassaan. Virheitä osoittelemalla kateellinen pyrkii myös lievittämään omia kateuden tuntojaan. Kateus ei välttämättä riipu siitä, miten asiat todellisuudessa ovat, vaan siitä, miten ihminen kokee niiden olevan.
Kateutta kasvattava työyhteisö
Työpaikoilla kadehditaan erityisesti asioita, jotka ovat merkityksellisiä yksilön ammatilliselle itsetunnolle ja itsearvostukselle. Työelämässä vallitseva voimakas kilpailuhenki on erityisen altis tuottamaan kateutta silloin, kun resursseista on pulaa. Toisen voitto kääntyy toisen tappioksi.
Byrokraattinen ja hierarkkinen, eriarvoisuutta korostava organisaatio on otollinen kateuden kasvualusta, kuten jatkuvien organisaatiomuutosten ja fuusioiden tuoma turvattomuuskin.
Myös ahne organisaatio ruokkii työntekijöiden ahneutta ja lietsoo kateutta. Hyvää ei jaeta toisille, vaan kaikki haalivat sitä itselleen toisista piittaamatta. Organisaation tarkoitus ja yhteiset tavoitteet hämärtyvät. Kaikki voivat lopulta pahoin.
Työpaikan tasapäistävän kulttuurinkin takana on Lundellin mukaan usein pelko ja kateus. Tasapäistämisellä yritetään estää kateutta, mutta se ei onnistu, koska kateus asuu ihmisen mielessä, ei todellisuudessa. Tasapäistävä työyhteisö estää luovuutta ja lahjakkuuden kehittymistä. Ihmisissä oleva potentiaali jää käyttämättä.
Kateutta hillitsevä työyhteisö
Yleisellä tasolla kateuden tärkeimmät vastalääkkeet ovat Lundellin mukaan hyvän jakaminen ja kiitollisuus. Kateutta voidaan hillitä kannustamalla työyhteisön jäseniä hyvän jakamiseen. Hyvän jakaminen, vastavuoroinen antaminen ja saaminen synnyttävät kiitollisuutta ja yhteishenkeä. Hyvän jakamisesta syntyy itseään ruokkiva, kateutta ehkäisevä kehä.
Hyvän jakaminen työyhteisössä edellyttää sen pohtimista, mikä työyhteisössä voisi olla sellaista hyvää, jota toisille voitaisiin jakaa. Työssä hyvän jakaminen liittyy läheisesti oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkaukseen, mutta myös tunnustuksen antamiseen ja arvonannon osoittamiseen.
Jokaisen työntekijän arvostava ja ihmisarvoinen kohtelu luo sosiaalista pääomaa, joka ehkäisee kateutta. Arvostavaan kohteluun kuuluvat myös sellaiset perusasiat, kuten tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja kuunteleminen. Yhteiset arvot ovat tärkeä kateutta ehkäisevä voimavara.
Työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunne on sosiaalista pääomaa, jonka ansiosta työtoverin menestys saattaakin herättää työtovereissa ylpeyttä kateuden sijaan. Ohimenevät kateuden puuskat eivät sinänsä ole haitallisia, ne voivat antaa lisäpotkua työmotivaatioon.
Avoimessa, kateutta ehkäisevässä työyhteisössä on tilaa myös erimielisyyksille ja negatiivisille tunteille. Niiden purkaminen avoimella ja rakentamaan pyrkivällä vuorovaikutuksella on tärkeätä.
Kun ihminen tuntee, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja hänen vahvuuksiaan arvostetaan työyhteisössä, hän haluaa jakaa omastaan muillekin. Lundellin perusmuistutus kateuden hoitoon onkin: Kiitollinen ei kadehdi.
Lähde:
Susanna Lundell: Kateus työyhteisössä Työterveyslaitos, 2008
Neuvoja kadehditulle:
Kateudesta syyttäminen on hyödytöntä
Toisen syyttäminen kateudesta johtaa Lundellin mukaan harvoin rakentavaan tulokseen. Kateudesta syyttäminen on loukkaavaa ja saa toisen puolustuskannalle, vaikka syytteessä olisi perääkin. Mitä voimakkaampi kateus on, sitä voimakkaammin se kielletään.
Älä kanna toiselle kuuluvia tunteita
Kateellinen pyrkii heijastamaan omat negatiiviset tunteensa toiseen ihmiseen. Älä ota kantaaksesi tunteita, jotka eivät kuulu sinulle.
Säilytä malttisi ja järkesi
Jos toinen esittää jatkuvasti ilkeitä vihjauksia, kysy mitä hän niillä tarkoittaa. Kerro, että et pidä hänen asiattomasta käytöksestään ja pyydä häntä lopettamaan. Jos tämä ei auta, ota etäisyyttä. Ellet voi ottaa etäisyyttä, pyri aina olemaan rauhallinen ja asialinjalla.
Älä paljasta heikkouksiasi narsistille
On todennäköistä, että kateellinen narsisti käyttää heikkoja kohtiasi aseena sinua vastaan.
Kunnioita itseäsi
Muista, että olet itse vahvoilla, kun toimit aina suoraselkäisesti. Itsekunnioituksesi on tärkein pääomasi. Jos et kunnioita itseäsi, eivät sitä tee muutkaan.
Pidä yhtä toisten kanssa
Jaettu kokemus ja keskinäinen tuki auttavat kestämään.
Suojele työkykyäsi
Ellet kykene puolustamaan itseäsi, harkitse vakavasti työpaikan vaihtoa. Onko työpaikkasi niin korvaamaton, että sen takia kannattaa uhrata terveytensä ja hyvinvointinsa?
