Ulosottolaki uudistui – mikä muuttuu

Ulosottolaki uudistui – mikä muuttuu?

Ulosottolain kokonaisuudistuksen toinen vaihe tuli voimaan maaliskuun alusta 2004. Laaja uudistus koskee ulosottoperusteita, yleisiä menettelysäännöksiä ja häätöä. Uusissa säännöksissä korostetaan ulosoton asianmukaisuutta, puolueettomuutta ja avoimuutta sekä erilaisia oikeusturvantakeita, kuten asianosaisten kuulemista ja päätöksen perustelemista. Myös ulosottomiehen esteellisyysperusteet tiukentuivat.

Muutokset niveltyvät ulosoton uuteen ULJAS-tietojärjestelmään. Järjestelmän avulla täytäntöönpano muuttuu valtakunnalliseksi ja velalliskohtaiseksi. Vastedes jokaisella velallisella on vastaava ulosottomies, joka hoitaa kaikki kyseisen velallisen ulosottoasiat.

Määräajaksi 15 tai 20 vuotta

Uudistukseen sisältyvät myös säännökset ulosoton enimmäiskestosta. Tämä tuo ajan myötä helpotusta niille kymmenilletuhansille velallisille, joiden velkaongelmat ovat järjestämättä 1990-luvun alun laman jäljiltä. Uusien säännösten mukaan velkaa voidaan periä luonnolliselta henkilöltä ulosotossa – ja konkurssissa – määräajan. Enimmäiskesto ei sen sijaan koske velallisina olevia yhteisöjä.

Pääsääntönä on 15 vuoden määräaika, joka lasketaan yksipuolisesta tai lainvoimaisesta tuomiosta. Tähän on kuitenkin kaksi poikkeusta: velkoja on luonnollinen henkilö, esimerkiksi toisen velan maksanut takaaja, tai ulosotossa peritään vakavaan rikokseen perustuvaa korvaussaatavaa (tuomittu vankeutta tai yhdyskuntapalvelua). Tällöin omaisuutta voidaan ulosmitata 20 vuoden ajan.

Väärinkäytösten estämiseksi lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan määräaikaa on mahdollista jatkaa kymmenellä vuodella alkuperäisen määräajan päättymisestä. Jatkamisesta päättää tuomioistuin velkojan kanteesta. Jatkaminen edellyttää, että velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa siirtänyt varojaan ulkomaille tai muuten olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. Määräajan jatkaminen on tarkoitettu poikkeukselliseksi, eikä sitä saa toteuttaa, jos se katsotaan velallisen kannalta kohtuuttomaksi.

Ensimmäiset helpotukset 2008

Ulosottoperusteen määräaikasäännökset tulivat voimaan taannehtivasti 11 vuoden ajalta. Näin ollen jos ulosottoperuste on annettu ennen 1.3.1993, ulosotto päättyy 1.3.2008, mikäli noudatetaan 15 vuoden määräaikaa. Jos taas tuomio on annettu 1.3.1993 tai sen jälkeen, ulosoton päättymispäivä saadaan lisäämällä määräaika tuomionantopäivään.

Lakiuudistukseen ei sisälly säännöksiä saatavan lopullisesta aineellisesta vanhentumisesta. Kuolinpesän velkavastuusäännösten uudistamisesta on annettu hallituksen esitys. Sen mukaan saatavat, joita koskevan ulosottoperusteen määräaika on kulunut umpeen, maksettaisiin viimesijaisesti kuolinpesän varoista pesänselvityksessä.

Uusia vaihtoehtoja velkojalle

Velkojille uudistus merkitsee entistä joustavampaa perintää. Vireillepanossa on luovuttu oikeuspaikkasäännöksistä, joten velkoja voi hakea ulosottoa lähettämällä hakemuksensa jollekin paikalliselle ulosottoviranomaiselle. Hakemus velallisen osoitteen mukaiselle paikkakunnalle nopeuttaa asian käsittelyä. Oikeusministeriön luvalla ulosottoa saa hakea suoraan ulosoton tietojärjestelmästä. Myös internethakemus on kehitteillä.

Edestakaista asiakirjaliikennettä on puolestaan vähennetty ottamalla käyttöön saatavan passiivirekisteröinti. Uudessa järjestelmässä asia voidaan varattomaksi toteamisen jälkeen merkitä passiivisaatavaksi kahdeksi vuodeksi. Tällöin asia ei ole vireillä eikä ulosottomiehellä ole velvollisuutta etsiä ulosmittauskelpoista omaisuutta. Jos omaisuutta kuitenkin löytyy, se ulosmitataan myös passiivisaatavan suorittamiseksi. Passiivisaataville tullaan käytännössä ulosmittaamaan lähinnä veronpalautuksia. Asia tulee uudelleen vireille ulosmittauksen toimittamisella.

Täysmittaisen ulosoton sijasta velkoja voi uudessa järjestelmässä valita myös niin sanotun suppean ulosoton, joka on normaalia ulosottoa nopeampi ja edullisempi. Tällöin ulosottomies etsii vain sellaista omaisuutta, jota ei tarvitse realisoida. Menettely soveltuu erityisesti pikkusaatavien perintään.

Velkojalla on lisäksi mahdollisuus saada varattomuustodistus ilman ulosottoperustetta, jos velallinen on edeltäneen puolen vuoden aikana todettu ulosotossa varattomaksi. Tämä saattaa osaltaan vähentää riidattomia saatavia koskevia alioikeusprosesseja.

Selvitykset säännöllisemmiksi

Ulosottoselvityksiä tehdään uuden lain myötä aiempaa säännöllisemmin. Selvityksessä velallisen tulee totuudellisesti tehdä selkoa varallisuusasemastaan. Myös ulosoton takaisinsaantisäännöksiä on kehitetty.

Uutta on sekin, että ulosottomies saa ryhtyä tarvittaessa väliaikaisiin toimiin täytäntöönpanon turvaamiseksi. Tämä saattaa olla tarpeen esimerkiksi, kun asianomaisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen lopullista ulosmittausta. Väliaikainen toimi saa olla voimassa enintään kolme viikkoa.

Keskeisistä tiedoista julkisia

Ulosottolain ensimmäiseen lukuun on otettu ulosottorekisteriä ja sen julkisuutta koskevat säännökset.

Lähtökohtana on, että valtakunnallisen ulosottorekisterin tiedot ovat yleisöjulkisia. Velallisen tietoja annetaan yleisölle erityisten todistusten muodossa. Niihin merkitään sekä hakijan että velallisen nimi, velallisen syntymäaika ja kotikunta, asian vireilläoloaika ja passiivisaatavaksi rekisteröinti, hakijan saatavan määrä ja tilitetty määrä sekä estetodistuksen laatu ja päivämäärä. Tiedot annetaan normaalitapauksessa kahdelta, erityisperusteella neljältä vuodelta.

Muut ulosottoviranomaisten asiakirjat ovat julkisia lukuun ottamatta luonnollista henkilöä koskevia velallistietoja. Ulosottoselvitykset ovat kuitenkin aiempaan tapaan salassa pidettäviä asiakirjoja. Velkojille voidaan antaa salassa pidettäviä tietoja asianosaisjulkisuuden edellyttämässä laajuudessa.

Häädölle tarkat säännöt

Ulosottolain kolmanteen lukuun sisältyy säännöksiä, jotka koskevat mm. asiamiestä, useaan velalliseen samanaikaisesti kohdistuvaa täytäntöönpanoa, toimituksen aikaa, paikkaa ja julkisuutta sekä pöytäkirjaa, ulosottomiehen päätöstä, vakuutta, uhkasakkoa, voimakeinoja ja virka-apua.

Vahingonkorvauksen maksamista valtion varoista ilman oikeudenkäyntiä laajennettiin; jatkossa täytäntöönpanoriidan voittaneelle sivulliselle voidaan maksaa oikeudenkäyntikulujen korvausta valtion varoista. Lisäksi on otettu nimenomainen säännös siitä, että täytäntöönpanoriidassa ulosottomiestä tulee pääsääntöisesti kuulla.

Ulosottolain uuteen 6a lukuun on sijoitettu muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa koskevat säännökset. Ne koskevat häätöä sekä luovutus-, tekemis- ja kieltovelvoitetta. Etenkin häätöä koskevat säännökset olivat aiemmin hyvin puutteelliset.

Uusien säännösten mukaan ulosottomies saa lykätä muuttopäivää, yleensä enintään kaksi kuukautta. Arvoton tai vähäarvoinen omaisuus voidaan hävittää ja muu omaisuus säilytetään tai ulosmitataan. Jos tiloissa on lapsia, joiden asumisen järjestyminen on epäselvää, tai välittömän huolenpidon tarpeessa olevia henkilöitä, ulosottomiehen pitää ilmoittaa häädöstä paikkakunnan asunto- ja sosiaaliviranomaisille.

Uudistuksen yhteydessä muuttuivat myös ulosottomaksut. Aiempaa estemaksua vastaa jatkossa käsittelymaksu (6,80 euroa asialta). Suppeassa ulosotossa käsittelymaksu on puolet normaalista. Käsittelymaksun lisäosa (6,80 euroa) peritään saatavan passiivirekisteröinnistä. Hakijalta peritään lisäksi tilitetystä määrästä tilitysmaksu (0,5 %, enintään 200 euroa).

Ulosottolain kokonaisuudistus jatkuu maaliskuun jälkeenkin. Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan uudistuksen kolmatta vaihetta, joka koskee maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa eli ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä. Esitys on tarkoitus antaa loppuvuodesta.

OTT Tuula Linna
Kirjoittaja toimii lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla.