Huonosti nukuttu yö tai vähäinen unimäärä kostautuu seuraavana työpäivänä: vireys on nollassa eivätkä ajatukset pysy kasassa. Uni vaikuttaa aivoterveyteen: aivot elpyvät unessa, millä on suuri merkitys palautumisen kannalta.
− Unen aikana aivojen aktiivisuus vähenee ja aivoista huuhtoutuu pois kuona-aineita. Aivosolut korjaantuvat ja energiavarastot täydentyvät, määrittelee työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt Helsingin yliopistosta.
Päivällä opitut asiat ja muistitoiminnot vahvistuvat unessa. Tunne-elämäkin tasapainottuu.
Univajeesta tai unettomuudesta kärsivä ei palaudu riittävästi yön aikana.
Väsymyksestä päihtynyt muistaa huonosti
Univajeesta tai unettomuudesta kärsivä ei palaudu riittävästi yön aikana. Univajetta voi kertyä pikkuhiljaa: kun toistuvasti ei mennä nukkumaan ajoissa tai älylaitteita hypistellään vielä vuoteessakin.
Näytön sinertävä, kirkas valo jarruttaa melatoniinin eritystä ja nukahtaminen vaikeutuu. Valo kertoo aivoille, että vielä ei ole yö.
Univajeella on merkittäviä seurauksia suoriutumiseen ja elämänlaatuun.
− Mieliala heittelee, tarkkavaisuus huononee, reaktioaika hidastuu, keskittymiskyky heikkenee sekä muistaminen ja päätöksenteko vaikeutuvat, luettelee Lagerstedt.
Yhden yön valvomista on verrattu promillen humalaan.
Yhden yön valvomista on verrattu promillen humalaan. Väsymyksestä päihtyneihin törmää työelämässäkin.
Lagerstedt kehottaa hakemaan omaa vuorokausirytmiään vaikkapa lomalla. Tällöin tietää, onko uni riittävää ja laadukasta.
− Nukkumaan mennään väsyneenä, aamulla herätään levänneenä ja päivällä ollaan virkeitä. Keskimäärin ihmiset nukkuvat 7,5−8 tuntia, mutta jotkut selviävät vähemmilläkin yöunilla ja toiset taas tarvitsevat enemmän unta.
Työperäinen stressi vaikuttaa uneen.
Ylivireisyys vie yöunet
Työperäinen stressi vaikuttaa uneen. Päässä pyörivät asiat ja tekemättömät työt eivät ole parhaita petikavereita. Jos viikossa paiskii töitä yli 50 tuntia, univajetta tulee väistämättä.
− Stressiin liittyy usein jatkuva kiireen tunne, ja kuormittunut tila jatkuu illalla. Stressaantunut on ylivireinen, vaikka uni vaatii rauhoittumista, toteaa Lagerstedt.
Kuormaa kestää paremmin, jos työ on palkitsevaa ja jos esimieheltä ja kollegoilta saa tukea. Työn imu, flow-tila, auttaa jaksamaan, mutta työpäivän aikana kannattaa pitää palauttavia taukoja.
Lagerstedtin mukaan sekin, että voi vaikuttaa omaan työhönsä, heijastuu myönteisesti arkeen.
− Epäoikeudenmukaisuuden kokemus taas voi aiheuttaa unettomuutta. Väärin kohtelu on sen verran iso asia, ettei sen kanssa ole helppoa mennä unten maille.
Palauttavat päiväunet laskevat stressitasoa ja lisäävät vireyttä.
Torkuille kesken työpäivän
Univajeesta kärsivä saattaa hyötyä lyhyistä päiväunista. Jo vartin nokoset virkistävät, ja niistä pystyy helposti heräämään. Palauttavat päiväunet laskevat stressitasoa ja lisäävät vireyttä.
Lakipalveluyritys Fondiassa päivätorkut ovat sallittuja. Rauha-nimisen, sisäisen neukkarin kautta voi hipsiä lepohuoneeseen, jonka saa myös lukkoon.
− Lepohuone on tarkoitettu torkkujen lisäksi muuhunkin vetäytymiseen, jos tarvitsee ajattelutaukoa, rauhoittumishetken tai odottaa päänsäryn hellittämistä. Siellä voi jokainen ottaa sen ajan minkä tarvitsee, kertoo Fondian henkilöstöjohtaja Wilma Laukkanen.
Molemmissa huoneissa on sama rauhoittava turkoosi-valkoinen värimaailma − kuin sinitaivas pilvineen. Hyvä olo tulee jo matkalla unille. Erillisestä torkkuhuoneesta löytyy lepäilyyn sopiva sohva, tyynyjä ja torkkupeittoja sekä meditaatio- ja mindfulness-ohjeita ja jopa verenpainemittari.
− Haluamme tarjota hyvät puitteet kiireisille työpäiville: omassa kahvilassa voi nauttia terveellistä välipalaa ja hoitaa sosiaalisia suhteita. Toteutimme myös voimavarakyselyn, joka kattoi muun muassa ravinnon, levon, liikunnan ja työn mielekkyyden. Haemme palautumiseen porukalla tukea, Laukkanen vakuuttaa.
