|
Unkari lainsäädännöllisten uudistusten edessä
Vuosi 2004 on ollut yksi Unkarin modernin historian merkkipaaluista. Maassa on vietetty Unkarin tasavallan 15-vuotisjuhlaa eli valtion paluuta demokraattisiin arvoihin. Toukokuun 1. päivä 2004 oli unkarilaisille erityisen merkittävä tapahtuma, kun Unkari lopultakin koki palaavansa Euroopan valtioiden joukkoon Euroopan Yhteisön jäsenyyden myötä. EU-jäsenyys vaati yli kymmenen vuoden kovan työn ja sitoutumisen yhteiseen tavoitteeseen niin politiikoilta kuin eri alojen ammattilaisilta Unkarissa ja ulkomailla. Seuraavassa on lyhyt kuvaus niistä tekijöistä, jotka johtivat muutokseen sekä katsaus siitä, mitä Unkarin lainsäädännössä halutaan vielä kehittää. Unkarissa, jos missä, historian tuntemus on edellytys nykypäivän toimintamallien ja juridiikan ymmärtämisessä. Lainsäädännön ja historian yhteys Vuonna 896 jkr. ryhmä suomalais-ugrilaisia heimoja saapui kansainvaellusten työntämänä Karpaattien vuorten ympäröimälle tasangolle ja asuttivat tämän Karpaattien altaan. Vuonna 1000 Pyhä Tapani I kruunattiin Unkarin ensimmäiseksi kuninkaaksi ja toteuttaakseen isänsä poliittisia tavoitteita hän kääntyi kristinuskoon. Näin Unkarin kuningaskunta liittyi kristityn Euroopan valtioiden joukkoon. Yhteys katoliseen Roomaan loi perustan myös Unkarin lainsäädännön kehitykselle, ja sen vaikutukset ovat vielä nykyäänkin tunnistettavissa maan lainsäädännön periaatteissa. Unkarin historia sisältää voitokkaita kausia, mutta myös kansan kärsimyksen hetkiä, joilla kummallakin on ollut merkitystä oikeusjärjestelmään. Tällaisia merkittäviä tapahtumia olivat monarkian ja aatelisten välinen valtataistelu, feodalismi, renessanssiajan kukoistuskausi Budapestissa sekä luonnollisesti 150 vuotta kestänyt turkkilaismiehitys. Nykyhistorian tapahtumista ovat tärkeitä erityisesti Unkarin pilkkominen kolmeen osaan, parlamentarismin nousu, perustuslaillinen monarkia, neuvostomiehitys ja sen mukanaan tuoma diktaturismi ja lopulta vuoden 1989 hallinnon vaihtuminen. Perustuslain kehitys Unkari on yksi Euroopan harvoista valtioista, joilla ei koskaan ollut kirjoitettua, yhteen lakiin tai dokumenttiin koottua perustuslakia ennen viime vuosisataa. Englannin tavoin Unkarissakin tärkeimpinä pidetyt maan tavat, kuninkaalliset asetukset, valat ja lait muodostivat yhdessä perustuslakina pidettävän kokonaisuuden, joka juontaa juurensa aina 1200-luvulle. Keskeisimpiä säädöksiä tuolta ajalta ovat muun muassa Kultainen Pulla vuodelta 1222, perimysjärjestyksestä säätävät lait, kuten Pragmatica Sanction vuodelta 1723, ja erityisesti Unkarin itsenäisyyttä ja suhteita Itävaltaan, Transsylvaniaan ja Kroatiaan koskeva laki ja vuoden 1848 laki kansalaisten perusoikeuksista. Vuosisatojen historiallinen kehitys perustuslaillisen järjestelmän luomiseksi keskeytyi vuonna 1949, kun Unkari pakon edessä joutui säätämään Neuvostoliiton vuoden 1939 perustuslakiin pohjautuvan lain. Tämä vuoden 1949 perustuslaki on säilynyt rakenteellisesti, mutta vuodesta 1989 alkaen sen sisältöön on tehty perustavaa laatua olevia muutoksia, jotta laki turvaisi kansalaisille samanlaiset perusoikeudet ja vapaudet kuin muissakin vapaissa demokratioissa on. Unkarin tie EU:n jäsenyyteen Vuoden 1990 vapaiden vaalien jälkeen kaikki parlamentissa edustettuna olleet puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että Unkarin EU-jäsenyys oli maan ensisijainen poliittinen, talouspoliittinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Unkari olikin ensimmäisten joukossa joulukuussa 1991, kun solmittiin Euroopan Yhteisön kanssa liittymissopimusta, mikä sittemmin ratifioitiin ja astui voimaan 1994. Maaliskuussa 1994 Unkari oli uusista jäsenmaista ensimmäinen, joka anoi Euroopan Unionin jäsenyyttä. Liittymisneuvottelut aloitettiin 1998 ja joulukuussa 2002 Kööpenhaminan kokous päätti neuvottelut Unkarin kanssa. Unkarin 14 vuotta kestänyt sinnikäs työ palkittiin EU-jäsenyyden alkaessa 1. toukokuuta 2004. Jäsenyys on velvoittanut useisiin lakimuutoksiin. Yhteisö- ja kauppaoikeus Kaikkein suurimmat muutokset niin asenteissa kuin lainsäädännössä sai aikaan kuitenkin siirtyminen 80-luvun lopulla vapaaseen markkinatalouteen. Kaiken lainsäädännön, erityisesti siviilioikeudellisia suhteita säätelevien lakien, oli tuettava uutta, vapaan kaupankäynnin sallivaa ja investointeja rohkaisevaa järjestelmää. Muutosta voi pitää onnistuneena. Kaupan vapautumisen ja ulkomaisten investointien lisääntymisen ansioista Unkarin talouskasvu on saavuttanut jopa 4 % kasvuvauhdin sitten vuoden 1997. Unkarissa ei ole erillistä lakia, joka säätelisi taloudellisista suhteista, vaan kaupankäynnissä sovellettavat oikeusohjeet perustuvat edelleen vuoden 1959 oikeustoimilakiin (Polgári Törvénykönyv), joka ei luonnollisestikaan ole voinut sisältää säännöksiä esimerkiksi irtaimen omaisuuden vuokrausjärjestelyistä tai franchising- sopimuksista. Siviilioikeuden ja taloudellisia suhteita käsittelevän lainsäädännön aikaansaaminen on kiireellisiksi luokiteltujen lainsäädäntöhankkeiden joukossa. Laki yhtiön perustamisesta on varsin uusi, vuodelta 1997. Lainsäätäjän tarkoituksena oli tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuudet löytää useasta yritysmuodosta sopiva toiminnan ja investointien luonteesta riippuen. Kft (Korlátolt Felelsség Társaság), joka on yleisin yhtiömuoto, on melko helppo ja nopea perustaa. Toinen osakeomistukseen rajoittuva yhtiömuoto on RT (Részvénytársaság). Hyvää hallintotapaa (Corporate Governance) koskeva säännöstö on kehitteillä, mikä yhtiöiden on otettava huomioon hallitustyöskentelyssään jo lähitulevaisuudessa. Budapestin pörssi on jo julkaissut omat ohjeensa hyvästä hallintotavasta. Kuten muissakin Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa valtionyhtiöiden yksityistäminen on ollut keskeistä Unkarissa. Yksityistämistä koskeva säännöstö saatiin valmiiksi hyvin pian markkinatalouteen siirtymisen jälkeen ja yksityistämisprosessin ensimmäinen kierros saatiin päätökseen vuonna 1997. Tällä hetkellä on käynnissä prosessin viimeinen vaihe, joka koskee kuljetusalan, energiantuotannon ja koulutussektorin yksityistämistä. Tämän työn saattaminen loppuun on erityisen tärkeää valtiontalouden kannalta ja sen odotetaan piristävän Budapestin pörssiä. Oikeusistuinlaitos palasi neliportaiseen järjestelmään Unkarin perinteinen oikeusistuinlaitos palasi vuoden 2003 heinäkuussa yli 50 vuotta kestäneen vaiheen jälkeen takaisin neliportaiseksi ja otti uudestaan käyttöön erityiset muutoksenhakutuomioistuimet. Asianosaiset nostavat kanteen haasteella joko paikallisessa tuomioistuimessa tai maakuntaoikeudessa (helyi bíróság vagy megyei bíróság), joihin lukeutuu myös Budapestin käräjäoikeus. Juttu on nostettava suoraan maakuntaoikeutta vastaavassa tuomioistuimessa, jos asia on juridiselta luonteeltaan erityisen tärkeä (laissa säädetyt tapaukset) tai jutun taloudellinen intressi ylittää erityisen rajan. Niinpä maakuntaoikeudet toimivat sekä ensimmäisen asteen tuomioistuimina tärkeimmissä oikeusriidoissa ja muutoksenhakutuomioistuimina muissa jutuissa. Maakuntaoikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla erityisiin muutoksenhakutuomioistuimiin (Fellebbviteli Bíróság), joista ensimmäiset perustettiin Budapestin, Szegediin ja Pécsiin, sekä tämän vuoden alusta Debreceniin ja Györiin. Nämäkin tuomioistuimet ovat alueellisia ja niiden tarkoituksena on helpottaa korkeimman oikeuden työtaakkaa. Korkeimman oikeuden (Legfelsbb Bíróság) ensisijainen tavoite on laintulkinnan yhtenäisyys ja seurata oikeuskäytännön kehitystä. Työoikeus on eriytetty sekä paikallis- että maakuntatasolla yleisestä järjestelmästä (Munkaügyi Bíróság). Työlainsäädäntöön on jo implementoitu EU-oikeuden pakottavat säännökset. Edellisten lisäksi osana vuoden 1989 muutoksia Unkari sai perustuslakituomioistuimen. Perustuslakituomioistuimella on ollut erittäin merkittävä rooli viime vuosikymmenten lainsäädännön ja poliittisen järjestelmän muutoksessa sen valvoessa perustuslaillista järjestelmää ja perustuslain takaamia kansalaisvapauksia. Yritysverokanta säilyy 16 prosentissa myös 2005 Unkari laski yhteisöverokantaa 18 prosentista 16 prosenttiin vuodelle 2004. Ensi vuonna verokanta tullee pysymään samana. Verotus on suosinut offshore-yhtiöitä, joiden verokanta on vuoden 2004 korotuksen jälkeenkin vain 4 %. Offshore-yhtiöiden erityiskohtelun tulevaisuus näyttää kuitenkin epävarmalta, mutta sen poistumisaikataulusta ei ole varmuutta. Vaikka yhtiöverotus vaikuttaakin alhaiselta, Unkari perii yrityksiltä myös muita veroja. Tällaisia ovat muun muassa paikallinen business tax, kulttuurivero ja energiavero sekä erilaiset ympäristöverot, joita peritään laissa erikseen lueteltujen tavaroiden valmistuksesta ja maahantuonnista ja pakkauksista. Business tax ja kulttuurivero ovat tyypillisesti sellaisia, joiden veron perusteen laskenta noudattaa omaa kaavaansa ja laskentakaava on sidoksissa muun muassa kirjanpitolain käsitteisiin. Myös verolainsäädäntö viittaa useissa yhteyksissä kirjanpitolakiin, joka aiheuttaa omat ristiriitansa erityisesti arvonlisäverotusta koskevien EY:n direktiivien kanssa. Arvonlisäverokanta on EU:n korkeimpia. Yleinen arvonlisäverokanta on 25 % ja alennetut verokannat ovat 15 % ja 5 %. Alennettuja verokantoja sovelletaan esimerkiksi henkilöliikenteen maksuihin, ravintolassa ruokatarjoiluun ja hotellimajoitukseen. Alhaisin 5 %:n verokanta käsittää lähinnä vain lääkevalmisteet ja kirjat. EU-jäsenyyden myötä Unkari joutui poistamaan erityiset verovapaat alueet, joille tuoduista tavaroista ei maksettu tulleja eikä arvonlisäveroa. Verolakeihin on valmisteilla useita muutoksia vuodelle 2005, osin valtiontaloudellisista syistä ja osin siksi, että säännökset kaipaavat täsmennyksiä ja korjauksia vastatakseen EY:n direktiivien vaatimuksia. Välittömän verotuksen direktiivit voimaan Unkari implementoi hyvissä ajoin ennen EU-jäsenyyttään emo-tytäryhtiö-direktiivin (90/435/EY) ja yritysjärjestelydirektiivin (90/434/EY), jotka mahdollistavat veroneutraalit yritysjärjestelyt ja osinkojen maksun toisessa EU-jäsenvaltiossa olevalle yhtiölle ilman lähdeveroa. Korko- ja rojaltidirektiivin (2003/49/EY) Unkari tosin implementoi laaja-alaisesti siten, että EU:n ulkopuolisiinkaan maihin maksetuista koroista ja rojalteista ei peritä lähdeveroa. EU:n vaikutus näkyy siten, että Unkari on joutunut luopumaan erityisistä veroinsentiiveistä tai niiden ehtoja on kiristetty. Unkarissa on edelleen mahdollista saada jopa 70–80 %:n huojennus verotukseen, jos yhtiö on tehnyt erityisen työllisyyttä lisäävän investoinnin erityisalueelle. Henkilöverotus saavuttaa nopeasti 38 prosentin tason Tuloverotus nousee asteittain ja saavuttaa 38 % tason vuositulojen noustessa noin 6 000 euroon. Lisäksi työtekijä voi arvioida sosiaaliturvamaksuihin menevän noin 13,5 prosenttia palkasta, tosin eläkevakuutusmaksun (8,5%) enimmäismaksun määrä on 1 800 euroa. Työnantajalle palkan sivukustannukset voivat olla jopa yli 33 prosenttia kokonaispalkasta. Veroviranomainen on APEH (Adó és Pénzügyi Ellenrzési Hivatal). Tulliasiat on keskitetty erikseen tulliviranomaisille. Työvoiman vapaa liikkuvuus ja lakimiehet Unkari on sopinut työvoiman vapaan liikkuvuuden siirtymäkaudesta: kahden ensimmäisen jäsenyysvuotensa aikana 15 niin sanottua vanhaa jäsenvaltiota saavat kansallisilla säädöksillä tai kahdenkeskisin sopimuksin, rajoittaa tai estää unkarilaisten työntekijöiden pääsyn työmarkkinoilleen. Jäsenvaltiot voivat pitää nämä rajoituksen voimassa jopa seitsemän vuotta. Vastavuoroisten ammattipätevyyksien hyväksyminen on lakimiesten osalta järjestetty siten, että Unkari on ottanut käyttöön European Community Lawyer -nimikkeen, mikä mahdollistaa muista EU-maista olevien lakimiesten (Rechtsanvalt, Avocat, Solicitor, Barrister, Avvocato etc.) rekisteröitymisen unkarilaisessa asianajajayhdistyksessä (Bar Association, Magyar Ügyvédi Kamara) ja harjoittaa asianajajan ammattia joko pysyvästi tai väliaikaisesti. (www.bpbar.hu). Kirjoittajat:
|
