Ura rakentuu verkostoitumalla

Lakimiesliitossa halutaan panostaa entistä enemmän myös nuorempaan kaartiin eli vastavalmistuneisiin ja pari vuotta työelämässä olleisiin, kertoo liiton oikeuspoliittinen asiamies Eero Blåfield. Niinpä parisataa nuorta oikeustieteilijää suuntasi maaliskuussa Helsingin Katajanokalle liiton järjestämään Forum Iuvenes -tapahtumaan.

Päivän teemana oli työelämän tulevaisuus: ohjelmassa oli ajankohtaisia seminaareja sekä paneeli juristin työn tulevaisuudesta Suomessa. Tärkeä osa kokonaisuutta oli vapaamuotoinen iltatilaisuus ravintola Namussa.

– Päivällä panostamme asiaan, illalla sosiaalisiin suhteisiin, Blåfield hahmotteli tapahtuman tauolla.

– Monelle nuorelle siirtyminen opiskelijapiiristä työelämään voi olla suuri muutos. Me toivomme, että tämä tilaisuus tuo vanhat opiskelu­kaverit yhteen sekä auttaa verkostoitumaan uusien ihmisten kanssa.

Tapahtuman järjestelyissä oli mukana joukko nuoria juristeja, joiden toiveita ja tavoitteita kuunneltiin liitossa.

– Myös Forum Iuvenes -nimi syntyi pallottelun tuloksena, Blåfield muistelee.

– Avoin keskustelu auttaa meitä liitossa ymmärtämään, mitä toiminnaltamme odotetaan ja mihin meidän tulisi varautua. Itse toivon, että tämä päivä antoi osallistujille uutta intoa ja infoa omaan työhön. En näe mitään syytä, miksi tästä ei tulisi perinne.

Ammatti-identiteetti selväksi

Katrin Puolakainen ja Sissi Huttunen saapuivat Katajanokalle sekä mielenkiinnosta että vanhojen ystävien ja uusien tuttavuuksien tapaamisen toivossa.

– Jo raitiovaunussa matkalla tänne tuli ensimmäinen tuttu vastaan, Huttunen iloitsee.

Turussa opiskellut Puolakainen on töissä asianajotoimisto Merilammella, Helsingistä valmistunut Huttunen julkisella sektorilla hankintalakimiehenä.

– Oma ammatillinen identiteetti on helpompi hahmottaa, kun kuulee, mihin muut uran samassa vaiheessa olevat ovat sijoittuneet, Puolakainen toteaa.

– Samassa tilanteessa olevien kanssa on helpompi fiilistellä omia ­tuntemuksia.

Molemmat ovat samaa mieltä sekä vertaisryhmän että verkostojen tärkeydestä.

– Asianajotoimistossa yhteistyökumppanit ovat usein juristeja itsekin. Tällaisissa tilaisuuksissa on mahdollista tutustua ihmisiin, joita voi hyvin tavata töidenkin puitteissa. Tapaamiset ovat aina helpompia, kun tuntee ihmisiä etukäteen, Puolakainen pohtii.

Huttunen kiitteli myös seminaarin antia.

– Kamppailen itse jatkuvasti ajan riittämättömyyden kanssa. Oli hyvä päästä kuulemaan, kuinka omaa ajankäyttöä voisi paremmin hallita.

– Tapahtuman asiaohjelmalla on suuri merkitys: asiasisällöltään heikko tapahtuma ei varmasti olisi vetänyt väkeä yhtä lailla pelkän verkostoitumisen vuoksi, Puolakainen lisää.

Päiväohjelma lupasi ja antoi paljon. Kumpikin aikoi jatkaa verkostoitumista vielä illan puolelle.

Ammatillinen kärki edellä

Kevään toinen tapahtuma on nuorten lakimiesten kansainvälisen järjestön AIJAn (Association Internationale des Jeunes Avocats – International Association of Young Lawyers) puolivuotiskonferenssi Helsingissä. AIJAlla on jäseniä noin 3 000 yli 80 maassa, Suomessa jäsenmäärä lähentelee sataa. Yksi aktiivi ja konferenssin järjestelyistä vastaava on Castrén & Snellmanilla työoikeusjuristina työskentelevä Henna Kinnunen.

– Suomalaiset ovat tunnettuja aktiivisuudestaan ja se on varmasti yksi syy, miksi saimme tapahtuman, Kinnunen toteaa.

Toukokuisen konferenssin teemoina ovat työoikeus ja kansainvälinen välimiesmenettely. Tiukan asiaohjelman vastapainoksi sosiaaliselle toiminnalle on järjestetty kiitettävästi aikaa.

– Verkostoituminen ja tutustuminen kollegoihin ympäri maailmaa ovat tapahtumien parasta antia, Kinnunen hehkuttaa, mutta toteaa samalla, että AIJAn tapahtumissa edetään kuitenkin aina ammatillinen kärki edellä.

– Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä, että tunnen laajasti ihmisiä joiden puoleen voin kääntyä. Onpa jäsenyys poikinut myös toimeksiantoja.

Globaali näkökulma juridiikkaan

AIJA järjestää vuodessa yhden suuremman kongressin, kaksi puolivuotis­konferenssia sekä lukuisia pienempiä seminaareja eri puolilla maailmaa. Jäsenyyden ehdot ovat alle 45 vuoden ikä sekä työ joko asianajotoimistossa tai yrityslakimiehenä. Jäsenyyttä Kinnunen suosittelee kaikille, jotka ovat kiinnostuneita globaalista näkökulmasta juridiikkaan ja kansainvälisten suhteiden luomisesta.

– Ammatillisen kehittymisen lisäksi toiminnasta saa eniten irti, jos on ja jaksaa olla sosiaalinen. AIJA on myös hyvä foorumi aloittaa kansainvälinen järjestö­ura.

AIJAn tapahtumissa suurta kiinnostusta ja kiitosta ovat saaneet myös home hospitality -illat: paikalliset jäsenet tai tehtävään muuten lupautuneet tarjoavat osalle konferenssivieraita illallisen kotonaan.

– Olen itse istunut ja syönyt lattialla, toisaalla kuunnellut ruokailun ajan flyygelin soittoa. Iltojen tarkoitus on tarjota aito ja epämuodollinen kohtaaminen kollegojen kesken, pieni siivu elämisestä ja asumisesta vieraassa kulttuurissa. Illat ovat verkostoitumista parhaimmillaan, Kinnunen selventää.