Partneriksi isoon asianajotoimistoon – siinä yksi kestosuosikki, kun nuorilta juristeilta kysytään, mihin urallaan tähtää. Nykyisin korkeimman oikeuden oikeusneuvos ja sitä ennen pitkän uran Castrén & Snellmanilla tehnyt Mika Ilveskero ymmärtää, miksi.
– Se tarkoittaa vastuun ottamista yrityksestä ja työyhteisöstä. Vastuun toisella puolella on tietysti raha, eli yleensä osakkaat tienaavat paremmin kuin saman toimiston ei-osakkaat.
Samaan hengenvetoon hän lisää, ettei osakkuuden itsessään pitäisi olla tavoite, vaan yksi mahdollinen tulos.
– Ensisijaisesti pitäisi miettiä kehitystarpeita, jotka kokee oman osaamisen ja ymmärtämisen kannalta olennaisiksi. Ne sitten vievät johonkin, joka on asianajotoimiston osakkuus tai ei ole.
Osakkuuden ei itsessään pitäisi olla tavoite, vaan yksi mahdollinen tulos.
Monta polkua partneriksi
Tyypillisin polku partneriksi lienee se, että juristi työskentelee isossa asianajotoimistossa ja siirtyy osakkaaksi joko samaan tai toiseen, usein hieman pienempään toimistoon.
Ilveskero kulki perinteistä reittiä: kasvava toimisto tarvitsi lisää osakkaita, ja talon sisällä nuorella juristilla oli kaivattua asiantuntemusta.
– Minulla on ollut syvää kiinnostusta maksukyvyttömyys-insolvenssijuridikkaan ja yhtiöjuridiikkaan, ja ne ovat kulkeneet mukana koko juristiurani.
Hannes Snellman -toimiston partnerin ja Vuoden asianajajana 2022 palkitun Maria Wasastjernan matka oli moniulotteisempi, mutta yhteistä Ilveskeron kanssa on intohimoinen suhde työhön.
– Olen luonteeltani utelias sekä innokas ja nälkäinen oppimaan uutta.
Wasastjerna on muun muassa työskennellyt isossa amerikkalaisessa asianajotoimistossa Belgiassa ja Euroopan komissiossa ja opiskellut Helsingin yliopiston lisäksi Belgian Bryggessä sekä Washington DC:ssä. Nokian juristina Wasastjerna kiinnostui digimurroksen vaikutuksista markkinoihin ja teki väitöskirjan kilpailuoikeudesta – ja ovi nykyiseen työhön partnerina avautui.
Osakas on moniosaaja: johtaja, myyjä ja kollega
Kun asianajotoimistossa valitaan osakasta, olemassa olevat partnerit pohtivat, onko henkilöllä potentiaalia liikevoiton tuottamiseen. Partnerin on oltava hyvin verkostoitunut ja taitava asiakkaiden kanssa, hänellä on oltava juridista asiantuntemusta jollakin oikeuden alalla sekä johtamistaitoja eli kykyä vetää projekteja ja tulla toimeen tiimin jäsenten kanssa.
Wasastjerna painottaa, että asiantuntemuksen tarpeen ratkaisevat asiakkaat: nousevia aloja ovat esimerkiksi energiaoikeus ja ESG eli yritystoiminnan sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä hyvä hallinto.
Monia taitoja voi kehittää, mutta tietyn yrittäjähenkisyyden on Ilveskeron mielestä oltava luontaista.
– Osakkaana pitää pystyä fokusoitumaan kyseessä olevaan projektiin. Myyntitaitoja, projektinjohtamista ja juridiikkaa oppii, mutta asennetta on hankala oppia. Eikä tarvitsekaan – mutta silloin ison asianajotoimiston osakkuus ei ehkä ole oikea työ.
Myyntitaitoja, projektinjohtamista ja juridiikkaa oppii, mutta asennetta on hankala oppia.
Ilveskero korostaa itsetuntemuksen merkitystä. Ajoittain toimeksiantojen edellyttymä tiukka työtahti tai esimerkiksi vastuunkanto isoista päätöksistä innostaa toisia, ja toisia se stressaa.
– On luonnollista, että nuori juristi menee toimistoon, havaitsee, että tämä maailma ei ole minulle ja hakee itselleen paremmin sopivaa paikkaa. Kyse on omien halujen ja vahvuuksien löytämisestä.
Modernissa asianajotoimistossa näkyy koko elämä
Työnantajan kannattaa varmistaa, että osakkuuteen kohdistuvat odotukset ovat realistisia.
– Hannes Snellmanilla yritämme avoimesti kertoa, mitä osakkuuteen kuuluu, jotta siinä ei olisi mitään mystistä. Käymme keskusteluja juristien kanssa ja mietimme yhdessä, onko osakkuus oikea päämäärä uran ja tavoitteiden kannalta, Wasastjerna sanoo.
Hänestä inhimilliset arvot ovat yhä tärkeämpiä nuorille juristeille, ja työn rinnalle pitää mahtua muuta elämää.
– On tärkeää saada erilaisia malleja ja esikuvia partneruudelle. En ole itse erotellut työ- ja muuta minää: se, että minulla on pieniä lapsia, on näkyvä osa minua.
Uraa ei kannata liikaa suunnitella vaan mieluummin olla valmis hyppäämään, kun tulee hyviä mahdollisuuksia.
Osakkuus ei ole uran päätepiste
Partnerin paikka arvostetussa asianajotoimistossa ei välttämättä ole uran huipentuma tai päätepiste, vaan se voi toimia väylänä muihin vaativiin tehtäviin. Ilveskero on siis nykyään korkeimman oikeuden jäsen.
– Hain paikkaa, koska ajattelin, että esimerkiksi haastatteluun pääsy auttaisi markkinoimaan itseäni vakavasti otettavana juristina. Kävikin niin, että tulin valituksi, koska korkeimpaan oikeuteen haluttiin yritysjuridiikan käytännön ymmärtäjä.
Wasastjerna puolestaan siirtyy loppukeväästä pääomasijoitusalalle.
– Tein ankkurisijoittajan kanssa yhteistyötä, ja minussa nähtiin potentiaalia uuteen rooliin, mennä juristiroolin ulkopuolelle. Uraa ei kannata liikaa suunnitella vaan mieluummin olla valmis hyppäämään, kun tulee hyviä mahdollisuuksia.
