Miksei pörssiyhtiöiden johtoryhmissä, liikeyritysten toimitusjohtajien palleilla ja hallitusammattilaisissa ole enempää juristeja, Mercuri Urval -rekrytointiyrityksen osakas ja johtava psykologi Annukka Tervo?
– Ensinnäkin kiinnostavatko liiketoimintajohdon tehtävät juristeja oikeasti? Vai onko heillä niin vahva ammatti-identiteetti, että innostavin tehtävä urapolun päässä on esimerkiksi lakiosaston johtajuus, Tervo pohtii.
Kiinnostavatko liiketoimintajohdon tehtävät juristeja oikeasti?
Toiseksi hallitusammattilaiseksi voi Tervon mukaan hyvinkin päätyä puhtaalla juristin koulutuksella, mutta liiketoimintajohtajan tehtävät vaativat kokemusta tulosjohtovastuusta. Sitä perinteistä juristintyötä tehneellä harvoin on.
Johtajilta kysytään usein myös monialaisten tiimien johtamiskokemusta.
– Lakitiimit voivat olla vahvoja, kansainvälisestikin, mutta ne eivät välttämättä ole kovin moniammatillisia. Johtajan täytyy ymmärtää erilaisia ammatteja, sillä tämä heijastuu ihmisten johtamiseen, kannustamiseen ja motivointiin, Tervo selventää.
Johto Advisors -konsulttiyrityksen toimitusjohtaja Jaana Pollari lisää, ettei kyse ole vain juristien vähäisestä määrästä vallankäytön ylimmissä kerroksissa.
Työnantajilla on iso rooli siinä, miten nuorten urapolkuja työpaikoilla ohjataan.
– Teollisuus ja tekniset alat ovat Suomessa vahvoja, joten yleisin johtajatyyppi on noin 50-vuotias diplomi-insinöörimies tai ekonomi. On isompi kysymys, miten saadaan muitakin ihmistyyppejä johtajiksi, esimerkiksi naisia.
– Työnantajilla on iso rooli siinä, miten nuorten urapolkuja työpaikoilla ohjataan: ettei aina laiteta naisia henkilöstöhallinnon tehtäviin ja anneta liiketoimintavastuuta automaattisesti miehille.
Oppimiskyky vahvuutena, liika hiominen heikkoutena
Halu ja kyky oppia sekä ymmärtää vaikeita asioita ovat Annukka Tervon mielestä juristien vahvuuksia johtajantyötä mietittäessä. Kapasiteettia ja intoa vaikeisiin asioihin löytyy.
– Lähtökohtaisesti he ovat myös kiinnostuneita noudattamaan lakeja ja sääntelyä eli he tukevat eettistä liiketoimintaa.
Heikkoutena puolestaan saattaa olla ammattiin kuuluvan tunnollisuuden, tarkkuuden ja huolellisuuden kääntöpuoli, kuormittuminen.
– Johtajana täytyy välillä jättää käsistään keskeneräisiäkin asioita. Johtaja ei voi jäädä jumiin pikkuasioihin, joskus on otettava riskejä ja katsottava ehdottomasti ”isoa kuvaa”. Täytyy osata myös delegoida, Tervo sanoo.
Johtajana täytyy välillä jättää käsistään keskeneräisiäkin asioita.
Pollari ja Tervo ovat yksimielisiä siitä, että suurin este juristien johtajanpolulla on juuri liiketoimintakokemuksen puute. Sitä pitäisi johtajaksi haluavan hankkia keinolla millä hyvänsä, samoin kuin johtajan työhön kuuluvaa esiintymiskokemusta.
– Johtajan pitää olla yhteydessä sidosryhmiin, esiintyä ja olla esillä. Juristien vuorovaikutustaidot voivat kaivata kehittämistä, ja ainakin esiintymistarpeen kanssa on hyvä olla sinut, Tervo sanoo.
Taitoja pääsee halutessaan hiomaan jo juristintyössä, hän vinkkaa. Asianajotoimistossakin työskennellessään juristi voi hakeutua esimerkiksi yhtiön sisäisiin koulutustehtäviin.
– Vaikkapa GDPR-esityksen pitäminen vahvistaa ulosantia ja opettaa tekemään vaikeita asioita muille ymmärrettäviksi.
Kokemusta tiimien vetämisestä, linkki liiketoimintaan
Mitä johtajaksi haluavan nuoren juristin sitten kannattaisi tehdä? Hankkia kokemusta tiimien vetämisestä, sanoo Annukka Tervo. Ilman sitä pelkästä asiantuntijaroolista ei voi nousta johtajaksi.
– Työssä pitää saada myös tiiviimpi linkki liiketoimintaan. Voi mennä mukaan esimerkiksi oman työpaikkansa liiketoiminnan kehityshankkeeseen tai mihin tahansa tehtävään, jossa pääsee tekemään muutakin kuin puhdasta juristintyötä.
Voi mennä mukaan esimerkiksi oman työpaikkansa liiketoiminnan kehityshankkeeseen tai mihin tahansa tehtävään, jossa pääsee tekemään muutakin kuin puhdasta juristintyötä.
Tai yrityksen sopimusjuristina voi pyrkiä liiketoimintatehtäviin esimerkiksi aloittamalla pienen yksikön tai markkina-alueen johtamisesta.
Entä toinen tutkinto, onko se oikotie onneen?
– Nykyään johtajantehtävissä on tyypillistä, että ihmisellä on jo pari tutkintoa. Mutta lisäkoulutus itsessään ei riitä johtajanpestiin, vaikka se olisi kuinka laadukasta, Tervo sanoo.
– Yhden tutkinnon johtajakandidaateilta saatetaan kysyä, miten he ovat pitäneet yllä osaamisensa kehittämistä.
Urapolku alkaa heti nuorena
Johtajuushaavetta voisi ajatella jo opiskeluaikana, vinkkaa puolestaan Jaana Pollari. Siten työkokemukseensa saisi monipuolisuutta heti työuran alusta alkaen.
– Voisiko opintojen suuntautumisvaiheessa jo miettiä vaikkapa myyntityötä, jossa olisi liiketoimintavastuuta. Johtajaksi haaveilevan juristin täytyy tehdä ehkä vähän poikkeaviakin liikkeitä, Pollari sanoo.
Nuoria pitäisi myös kannustaa siihen, että he hakeutuvat tavallisimmista vaihtoehdoista poikkeaviin tehtäviin.
Nuoria pitäisi kannustaa siihen, että he hakeutuvat tavallisimmista vaihtoehdoista poikkeaviin tehtäviin.
– Työura lähtee nuorena liikkeelle heti valinnoista. Suuntaa voi tietysti muuttaa myöhemmin, mutta se vaatii ponnistelua. Painotan kyllä uran alkua tässä asiassa. Ja pitäisikö opinnoissa olla enemmän ammatinvalinnanohjausta tähän suuntaan? Pollari kysyy.
