Tapaan Taneli Tuomaalan, 42, hotelli Kämpin kahvilassa Helsingissä. Paikka on Tuomaalalle mieluinen. Siellä lakitieteen ylioppilas Jean Sibelius istui usein Symposion-piirinsä kanssa. Siellä mestari on yhä läsnä.
Lahden Sibeliustalon toimitusjohtajana vappuna aloittanut Tuomaala on elänyt koko ikänsä sävelten maailmassa. Urkumusiikista tuli hänelle juhlaa ja arkea jo teini-iässä. Mies on papin poika.
Ensimmäiset kanttoriurkurin keikkansa hän teki 14-vuotiaana.
Pykälöikäämme.
1 luku. Elämässä etenemisestä
1 §. Lapsen visio. Lapsuudenkotini pappilan vieressä oli seurakuntatalo, jossa istuttiin joskus käräjiäkin.
Ihailin, kun tuomarit ja asianajajat saapuivat paikalle komeilla autoillaan. Lapsen silmin se näytti tavoittelemisen arvoiselta.
2 §. Muusikoksi. Olin vielä melko nuori, kun musiikki tempaisi minut maailmaansa.
Urkuopintoja suoritin mainioiden opettajien johdolla konservatoriossa, mutta en kuitenkaan ammattitutkinnoksi asti.
Kauppatieteitä Oulussa opiskellessani leipää pöytään toivat sekä kanttorikeikat että viihdemusiikki.
Säännöllinen keikkailuni oman orkesterin kosketinsoittajana alkoi 90-luvun alkupuolella. Suomea tuli kierrettyä ja keskeisimmät tanssi- ja viihdepaikat läpi soitettua, myös eräiden artistien taustabändinä.
3 §. Juristiksi. 90-luvun lama herätti minut. Pitkät keikkaputket lavoilla alkoivat puuduttaa.
Muusikkokin tajusi tuolloin, että juristille riittää aina töitä. Sen suurempaa gloriaa oikeustieteellisestä koulutuksesta en kuitenkaan aistinut, vaikka olinkin hyvässä opissa Lapin yliopistossa.
2 luku. Musiikista yleisesti
1 §. Viehättävintä. Emotionaalisuus.
Ja yhtymäkohdat juridiikkaan: säännöt, kurinalainen ajattelu, systemaattisuus, tulkinnallisuus.
2 §. Väsyttävintä. Kaikkein moderneimmat tyylisuuntaukset, ja aivan atonaalinen musiikki. Kansanomaisemmin sanoen, musiikillinen matematiikka. Toki silläkin on oma kulttuurinen funktionsa.
3 luku. Urkumusiikista erityisesti
1 §. Ihaninta. Äänikertojen runsaus ja monipuolisuus. Värit ja dynaamisuus. Majesteettisuus, ja hillitty charmi. Urut ovat samalla kertaa mahtava ja hienostunut instrumentti.
2 §. Inhottavinta. Yltiömoderni musiikki.
Henkilökohtaisesti en halua edes "hanskata" sitä. Olen kaunosielu. Ihailen silti niitä, joilla on ammatillisia ambitioita myös tuohon suuntaan.
Erityinen kunnioitukseni kohdistuu heihin, jotka työkseen tulkitsevat kaikkein tuoreimpiakin sävelteoksia täysin estoitta ja raja-aidoitta. Se on todellista työtä, ei pelkkää taiteellista huvittelua.
4 luku. Urkuteoksista
1 §. Kiva teos. Bachin triosonaatit sekä urkukonsertot Vivaldin teemojen pohjalta. Niissä on vapaata ilottelua – aitoa alkuperäistä rock 'n rollia!
Olen peruspoljennoltani barokkimies. Bach on suurin innoittajani, ja tammikuussa syntynyt esikoispoikanikin sai Sebastian-nimensä säveltäjämestarin mukaan.
2 §. Kamala teos. Jääköön sanomatta. Kukkikoot kaikki kukat.
5 luku. Juridiikasta yleisesti
1 §. Viehättävintä. Älyllisyys. Ja yhtymäkohdat musiikkiin: säännöt, kurinalainen ajattelu, systemaattisuus, tulkinnallisuus.
2 §. Väsyttävintä. Opiskeluaikoina ainakin kansainvälinen yksityisoikeus oli minulle hepreaa, vaikka kohtuuarvosanoin se sujahti läpi. Suhtaudun juridiikkaan melko välineellisesti.
6 luku. Musiikkielämän juridiikasta erityisesti
1 §. Ihaninta. Suomalaisen musiikkibisneksen selkeys ja mutkattomuus. Täällä asioista on helppo sopia, ja sopimukset myös pidetään. Keikkapalkkioitakaan ei enää makseta kirjekuoressa. Tilitoimistot hoitavat asian ammattitaidolla.
2 §. Inhottavinta. Amerikkalaisesta musiikkiteollisuudesta meillekin kulkeutuneet yliviritetyt sopimukset.
Kansainvälisen artistin esiintymissopimuksessa saattaa olla pitkä vaatimusluettelo kaikesta mahdollisesta serveerauksesta.
7 luku. Lakiteksteistä
1 §. Kiva laki. Oikeustoimilain 36 pykälä, sopimuksen sovittelua koskeva yleislauseke. Se on pätevästi kirjoitettu ja tärkeä normi.
2 §. Kamala laki. Käytännön elämässä sellainen on esimerkiksi hankintalaki. Läheskään aina lain kamaluus ei ole lainlaatijan vika. Normitettavat asiat vain ovat joskus moniulotteisia.
8 luku. Musiikkitalojen pyörittämisestä
1 §. Kutkuttavinta. Bisneksen ja taiteen yhdistäminen. Materiaalisen ja immateriaalisen maailman synteesi. Ei ole mustaa ilman valkoista. Ja päinvastoin. Haluan olla fasilitaattori aineellisen ja aineettoman välissä.
2 §. Kriittisintä. Toisaalta suuren yleisön ja toisaalta pienien yleisösegmenttien musiikkimaun tunnistaminen. Ihmisten vapaa-ajan kulutustottumusten onnistunut palveleminen.
9 luku. Pienistä suurista asioista
1 §. Mielimauste. Mustapippuri. Se piristää jokaista päivää.
2 §. Herkkuruoka. Kunkin kauden parhaat palat. Juuri nyt parsa eri muodoissaan.
3 §. Paras juoma. V-tyylillä mennään. Vesi, vihreä tee ja viski.
4 §. Kaunein kukka. Loistokas gladiolus, se lempeä miekkailija.
5 §. Väri ylitse muiden. Luottamusta luova sininen.
6 §. Lempiurut. Barokkiurut. Niissä on pehmeyttä ja potkua.
7 §. Siisti sävellaji. G-duuri soi vihreää energiaa.
8 §. Elämän tarkoitus. Onnen kokeminen ja jakaminen. Viihdetaiteilijaa lainaten: ikävän karkoitus.
9 §. Motto. In eadem es navi. Ciceron hengessä, olemme kaikki samassa veneessä.
