Uudet eläkelait kannustavat työssä jatkamiseen

Uudet eläkelait kannustavat työssä jatkamiseen

Vuoden alussa voimaan tullut työeläkeuudistus tuo tasa-arvoa nuorille työntekijöille, pätkätyöläisille sekä vanhempainlomia käyttäville. Eläkeläisjärjestöjen karsastama kahden indeksin järjestelmä poistuu. Keskeinen muutos on joustava vanhuuseläke 62 ja 68 vuoden iän välillä. Lakimiesuutisten kysymyksiin eläkeuudistuksesta vastaa lainopillinen johtaja Riitta Korpiluoma Eläketurvakeskuksesta.

Miksi suuri työeläkeuudistus tehtiin?

– Uudistuksen tavoitteena on saada työntekijät jatkamaan työssä nykyistä pitempään. Suomalaisten ikärakenne on työvoiman saatavuuden kannalta epäedullinen. Suuret ikäluokat lähestyvät varhaiseläkkeisiin oikeuttavia ikiä, ja jos eläkkeelle siirtyminen jatkuisi aikaisempaan tahtiin, työvoimasta tulisi lähivuosina pulaa.

– Lisäksi keskimääräinen elinikä on pidentynyt viime vuosikymmeninä jokaista kymmentä vuotta kohti vuodella. Näin ollen eläkettä on maksettava pitempään kuin aikaisemmin. Eläkeremontti on välttämätön, jotta kustannusten nousupainetta voidaan hillitä ja saada suomalaiselle yrityselämälle työvoimaa. Työeläkeuudistuksessa pyritään myös selkiyttämään työeläkkeen määräytymissääntöjä.

Miten lainsäädäntö muuttui?

– Eläkeuudistus muutti lainsäädäntöä siten, että työssä jatkaminen olisi mahdollisimman houkuttelevaa. Kertyneen vanhuuseläkkeen voi ottaa vähentämättömänä jo 63 vuoden iässä, mutta työssä jatkamista kannustetaan paremman eläkekertymän avulla. Eläkettä kertyy 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen 4,5 prosenttia palkasta. Jo puolen vuoden jatkoajallakin saa merkittävän lisän eläkkeeseen. Työsopimuslaki muuttuu samalla siten, että työntekijällä on halutessaan oikeus jatkaa työssään aina 68-vuotiaaksi saakka.

– Eläkekertymää korotetaan jo 53 vuoden iästä lukien, sillä tuolloin eläkkeen vuotuinen kertymisprosentti nousee 1,5 prosentista 1,9 prosenttiin palkasta. Työkyvyttömyyseläke on vastedes selvästi vanhuuseläkettä epäedullisempi. Sairauden alkamisesta 63 vuoden iän täyttämiseen jäljellä olevalta ajalta eli tulevalta ajalta eläkettä kertyy vain 1,5 prosentin vuotuisen kertymän mukaan 50 vuoden iän täyttämiseen saakka ja 1,3 prosenttia 50 ja 63 ikävuoden välisenä aikana.. Näin työssä jatkaminen on aina edullisempaa kuin eläkkeelle siirtyminen.

– Varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 60 vuodesta 62 vuoteen. Ikärajan nousu tulee voimaan asteittain.

Onko eläkkeen määräytymistapa muuttunut?

– Kyllä. Entisen lainsäädännön mukaan eläkkeen perusteena oleva ansio, eläkepalkka, on laskettu kustakin työsuhteesta erikseen enintään kymmenen viimeisen vuoden ansioista. Ensi vuoden alusta lukien eläkkeen perustaksi otetaan jokaisen vuoden työansiot. Uutta eläkkeen määräytymistapaa on kutsuttu työuramalliksi, koska jatkossa kaikki vuosityöansiot vaikuttavat eläkkeeseen.

– Ensi vuoden alusta 18 vuotta täyttäneille alkaa kertyä eläkettä jo ennen nykyistä 23 vuoden alaikärajaa. Vastaavasti työnantajien vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja nousee nykyisestä 14 vuodesta 18 vuoteen. Näin pyritään vakuutusmaksuvelvollisuuden ja eläkkeen kertymisen nykyistä parempaan vastaavuuteen.

Kertyykö vanhempainlomalla eläkettä?

– Vuoden 2005 alusta eläkekertymää lasketaan myös ajalta, jonka työntekijä on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla saaden Kansaneläkelaitoksen maksamaa päivärahaa. Tämän päivärahan perusteena oleva tulo otetaan eläkekertymän perusteeksi ikään kuin se olisi palkkaa. Tältä ajalta eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuodessa.

– Lapsenhoitoajan eläketurva paranee selkeästi entisestä. Eläkekertymän saa tämän vuoden alusta lukien riippumatta siitä, palaako työntekijä vanhempainvapaan jälkeen samaan työsuhteeseen vai aloittaako uudella työnantajalla. Nykylainsäädännön mukaan eläkekertymän saamiseksi on edellytetty, että työntekijä jatkaa samassa työsuhteessa enintään vuoden jatkuvan vanhempainvapaan jälkeen.

– Alle kolmivuotiaan lapsen hoitamisen perusteella eläkettä kertyy 500 euron ansioperusteesta 1,5 prosenttia vuodessa. Samanlaisen eläkekertymän saa tutkintoon johtaneen opiskelun perusteella, kuitenkin enintään viideltä vuodelta. Nämä kertymät maksetaan valtion varoista.

Entä työttömyys- ja sairaspäiväjaksot?

– Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan ja sairauspäivärahan ajalta kertyy niin ikään 1,5 prosenttia eläkettä. Näissä tilanteissa eläkkeen perusteena on kuitenkin pienempi tulo kuin mikä on ollut päivärahan peruste. Työttömyyspäivärahan perusteena olevasta tulosta otetaan eläkkeen perusteeksi 75 prosenttia ja sairauspäivärahan perusteena olevasta tulosta 65 prosenttia. Näin tehdään, jotta etuuden kustannukstet säilyisivät n etuus olisi nykyisellä tasollan mukainen. Nykyisin eläkettä kertyy työttömyysajalta työeläkelisän muodossa ja sairausjaksoilta silloin, kun työsuhde sairausloman jälkeen jatkuu eikä palkaton jakso ole ylittänyt vuotta. Vuoden 2005 alusta työsuhteen kestolla ei ole enää merkitystä eläkkeen kertymiselle.

Miten eläke lasketaan työkyvyttömyyseläkkeelle joutuessa?

– Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeeseen on laskettu mukaan niin sanottu tuleva aikaJotta työkyvyttömyyseläke vastaisi suunnilleen sitä eläkettä, jonka työntekijä olisi vanhuuseläkkeenä saanut, työkyvyttömyyseläkkeeseen on laskettu mukaan niin sanottu tuleva aika. Tämä tarkoittaa aikaa sairauden alkamisesta vanhuuseläkeiän täyttymiseen saakka. Tulevan ajan laskemista eläkkeeseen on edellyttänyt se, että työkyvyttömyys on alkanut työsuhteen jatkuessa tai ennen kuin vuosi on kulunut työsuhteen päättymisestä. Tätä vuoden aikaa on pidennetty, jos työntekijä on saanut tiettyjä sosiaalivakuutusetuuksia, muun muassa sairaus- tai työttömyyspäivärahaa.

– Säännös on kuitenkin johtanut usein sattumanvaraiseen lopputulokseen, sillä eri etuudet vaikuttavat eri tavalla tulevan ajan oikeuden säilymiseen. Jos henkilö esimerkiksi pitkän työttömyysjakson aikana onkin ollut välillä sairauspäivärahalla, saattaa tämä aiheuttaa sen, ettei tulevaa aikaa olekaan luettu eläkkeeseen oikeuttavaksi. Tätä vaikutusta on ollut mahdotonta ennakoida etukäteen.

– Jotta eläkkeen määräytymisessä päästäisiin eroon sattumanvaraisuudesta, muutetaan eläkeuudistuksen yhteydessä tulevan ajan sääntöä. Tuleva aika otetaan jatkossakin huomioon ikään kuin se olisi työssäoloaikaa, mutta eläkkeen kertymisprosentti on kuitenkin työn antamaa karttumaa pienempi (1,5 ja 1,3 prosenttia vuodessa).

– Eläkkeen perusteena oleva ansio tätä tulevan ajan eläkettä varten lasketaan viiden sairastumisvuotta edeltäneen kalenterivuoden ansioiden perusteella. Myös tätä viiden kalenterivuoden ansiota laskettaessa otetaan huomioon työttömyys-, sairaus- ja vanhempainpäivärahan perusteena olevat tulot ikään kuin ne olisivat palkkaa. Näin tulevan ajan eläkkeen määrä riippuu pelkästään työansioiden ja sosiaalivakuutusetuuksien perusteena olevien tulojen määrästä viiden vuoden tarkastelujakson aikana eikä enää etuuspäivien lukumääristä.

Onko työeläkkeelle vielä ylärajaa?

– Entisen lainsäädännön mukaan kaikki työuran aikana kertyneet työeläkkeet yhteensä voivat yltää enimmillään 60 prosenttiin korkeimmasta työuran aikaisesta eläkepalkasta. Työeläkkeet olivat näin yhteen sovitettu enintään 60 prosentin tavoitetasoon korkeimmasta palkasta laskettuna.

– Vuoden 2005 jälkeen tällaista yhteensovitusta ei enää tehdä. Työeläkkeiden yhteismäärä voi näin ollen nousta vastedes 60 prosenttia korkeammaksikin. Sen sijaan tapaturma- tai liikennevakuutuksesta maksettava eläke pienentää jatkossakin työeläkettä.

Mikä on suojasäännös?

– Työntekijäin eläkelakiin otettiin suojasäännös, jolla turvataan vähintään aikaisemman lain mukainen eläkekertymä vuoden 2011 loppuun saakka. Suojasäännöstä sovelletaan, jos työsuhde on voimassa lain tullessa voimaan 1.1.2005 ja työsuhde jatkuu eläkkeelle siirtymiseen saakka. Eläke lasketaan tällöin kahdella tavalla: nykyisten säännösten ja uuden lain mukaan.

– Jos entisten säännösten mukaan laskettu eläke oli suurempi kuin uudistuksen mukainen eläke, työntekijälle myönnetään niiden erotus nykylainsäädännön mukaisen eläkkeen lisäksi. Näin taataan, etteivät pitkissä työsuhteissa olevien työntekijöiden eläke-edut heikkene uudistuksen vuoksi. Julkisella puolella tällaista suojasäännöstä ei ole, mutta sielläkin on joitakin siirtymäsäännöksiä ennen uudistusta kertyneen eläketurvan laskemisesta.

Onko eläkeindekseissä muutoksia?

– Alle 65-vuotiaiden eläkkeitä korotettiin ennen vuosittain paremmalla työeläkeindeksillä kuin 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä. Eläkeläisjärjestöt ovat pitäneet kahden indeksin järjestelmää epäoikeudenmukaisena. Ensi vuoden alusta kaikkia työeläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 ja elinkustannusten paino 80 prosenttia.

– Jotta nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden eläke säilyttäisi arvoaan pelkkää indeksitarkistusta paremmin, alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan iästä riippuvalla kertoimella sen jälkeen, kun työkyvyttömyyseläke on jatkunut viisi vuotta. Tämä säännös koskee myös ennen uudistusta myönnettyjä eläkkeitä. Niitä korotetaan siis vuoden 2010 alusta.

Miten eliniän piteneminen vaikuttaa eläkepolitiikkaan?

– Uudistuksessa työeläkelainsäädäntöön lisättiin säännökset työeläkkeen vähentämisestä odotettavissa olevan keskimääräisen eliniän pidentymisen vuoksi. Tämä uudistus tulee voimaan vasta vuonna 2009. Siitä alkaen määritellään tilastojen perusteella kullekin ikäluokalle vuosittain odotettavissa oleva keskimääräinen elinaika ja sen perusteella 62 vuoden iässä elinaikakerroin, jolla eläkettä pienennetään. Pienennys tehdään eläkkeeseen vain kerran.

Kun keskimääräinen elinaika pitenee, on vastaavasti työskenneltävä jonkin verran pitempään saadakseen yhtä suuren eläkkeen kuin aikaisemmin. Eli pidentyvästä elinajasta on annettava osa työelämälle tai tyydyttävä pienempään eläkkeeseen. Näin pitenevä elinaika otetaan automaattisesti huomioon eläkejärjestelmässä.

TEL, LEL ja TaEL – vieläkö näitä tarvitaan?

– Vuoden 2005 uudistuksen yhtenä tavoitteena oli selkiyttää työeläkkeen määräytymistä. Kun suojasäännösaika on takana, työeläkkeen määräytyminen onkin varsin selkeää: kunkin vuoden vuosiansioista kertyy iän mukaisen karttumisprosentin mukainen määrä eläkettä. Uudistuksen jälkeen on kuitenkin vielä voimassa omat työeläkelakinsa pitkäaikaisia työsuhteita ja lyhytaikaisia työsuhteita sekä tiettyjen alojen työsuhteita varten (TEL, LEL ja TaEL).

Nämä työsuhde-eläkelait yhdistetään vuoden 2007 alusta lukien. Siitä alkaen työnantajat voivat vakuuttaa sekä pitkät että pätkätyösuhteet valitsemassaan eläkelaitoksessa. Vakuuttamisvelvollisuuden alarajaksi tulee vähän yli 40 euron kuukausiansio.

– Uutta lakia laadittaessa pyritään mahdollisimman selkeään ja luettavaan kokonaisuuteen. Erityisesti työntekijöitä koskevat säännökset pyritään kirjoittamaan selkokielellä. Eläkkeen määräytyminen ja monet kustannuksiin liittyvät säännökset ovat kuitenkin kirjoitettua matematiikkaa, joten kaikin paikoin ei laista kovin helppoa luettavaa parhaalla tahdollakaan saada.

Uudistuva vuosilomalaki ei mahdollista loman vaihtoa rahaksi

Uusi vuosilomalaki tulee parantamaan määrä- ja osa-aikaisten vuosilomaetuuksia. Kaikille työntekijöille turvattaisiin jatkossa oikeus lomaan tai vastaavaan vapaaseen. Lakiehdotus sisältää myös mahdollisuuden pitää viides lomaviikko lyhennettynä työaikana, sen sijaan vaihtoa rahaksi ei sallita.

Uusi vuosilomalaki tulee olemaan keskeisiltä osiltaan voimassaolevan lain mukainen, kylläkin uudestaan jäsenneltynä ja kirjoitettuna. Uusi laki on vanhaa selkeämpi, mikä olikin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Erot viikko- ja kuukausipalkkaisten ja toisaalta tunti- ja suorituspalkkaisten välillä säilyvät edelleen. Eri työntekomuodoissa työskenteleviä ei kohdella siten jatkossakaan täysin tasa-arvoisesti, vaikka tämä oli yksi uudistukselle asetetuista tavoitteista.

Osa- ja määräaikaisten työntekijöiden asema paranee. Niillekin pätkätyöntekijöille, joille varsinaista vuosilomaa ei kerry, turvataan oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Tällaiset työntekijät voivat halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin työkuukaudelta. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus. Uudistus parantaa esimerkiksi määräaikaisten työntekijöiden asemaa.

Prosenttiperusteisen vuosilomapalkan laskentaprosentteja korotetaan 0,5:llä, mikä sekin parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa. Kuukausipalkkaiset saavat jatkossakin vuosiloman ajalta normaalin palkkansa. Myöskään vuosiloman pituuteen ei ole tulossa muutoksia.

Vuosilomaa osa-aikaisena

Hallituksen esitystä valmisteltaessa käytiin kiivasta keskustelua mahdollisuudesta vaihtaa viides lomaviikko rahaksi. Vaihtomahdollisuus sisältyi vuosilomakomitean erimieliseen mietintöön, mutta työministeri Filatov tiputti kiistellyn ehdotuksen pois hallituksen esityksestä. AKAVAn mielestä ratkaisu oli oikea: mahdollisuus loman myymiseen olisi ollut erittäin vahingollista työssä jaksamisen kannalta.

Vuosilomaesitykseen jäi edelleen mahdollisuus pitää viides lomaviikko lyhennettynä työaikana työntekijän aloitteesta. Sitä on perusteltu etenkin työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kannalta. Ajatusta osa-aikalomasta on kritisoitu. AKAVAn mielestä se ei ole sopusoinnussa vuosiloman tarkoituksen kanssa: osa-aikajärjestelyt voidaan paremmin hoitaa osittaisen perhevapaan ja työaikapankin avulla.

Julkinen sektori vuosiloman piiriin

Uutta vuosilomalakia sovelletaan työsuhteisten lisäksi myös valtion, kuntien ja kirkon virkamiehiin ja viranhaltijoihin. Julkisella sektorilla vuosilomat määräytyisivät jatkossakin käytännössä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Valtion virkamiesten vuosilomalakia paremmat lomaoikeudet säilytetään edelleen myös säännöstasolla vuosilomalain siirtymäsäännöksillä. Julkisen sektorin vuosilomaetuudet eivät siten heikkene.

Uusi vuosilomalaki on käsiteltävänä eduskunnassa. Tarkoituksena on, että se tulisi voimaan jo seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4.2005.

Minna Helle
Lakimies, AKAVA