Vanha lapsenhuoltolaki säilyi tuoreeseen uudistamiseensa saakka lähes sellaisenaan vuodesta 1983 lähtien. Lain uudistuksen valmistelusta vastannut lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen oikeusministeriöstä sanoo, että vanha laki kaipasi jo päivitystä esimerkiksi erilaisten perherakenteiden yleistymisen myötä.
– Emme lähteneet ratkomaan mitään yksittäistä isoa ongelmaa. Työtä tehtiin kokonaisuudistuksen hengessä, vaikka varsinaisesti ei ollut kyse uudesta laista: vanha laki käytiin läpi ja sieltä etsittiin kaikki muutostarpeet. Teimme siihen runsaasti sekä teknisiä että yleisempiä muutoksia, Kemppainen kuvaa prosessia.
Vanha laki käytiin läpi ja sieltä etsittiin kaikki muutostarpeet.
– Vanha laki oli yleispiirteinen, ja sen kanssa pärjättiin mielestäni hyvin. Sen keskeiset periaatteet ovat edelleenkin voimassa. Silti näimme tärkeäksi parantaa muun muassa joustavuutta huoltajuusasioiden järjestämisessä.
Uudistetussa laissa lapsen näkemykset paremmin huomioon
Useimmat lain periaatteet koskevat kaikkia perheitä, eivät vain avioeroperheitä. Mielessä pyrittiin kautta linjan pitämään lapsen etu ja lapsen aseman parantaminen. Ja tässä lapsen osallisuuden lisääminen on tärkeä elementti, Kemppainen linjaa.
Lapsen toivomukset tulisi ottaa huomioon missä tahansa isommassa, häntä koskevassa asiassa.
– Uudistetun lain yleisiin pykäliin on kirjattu, että lapsen toivomukset tulisi ottaa huomioon missä tahansa isommassa, häntä koskevassa asiassa. Samoin tuomioistuinprosessien ja riidattomankin sopimisen osalta on täsmennetty lapsen näkemyksen ja näkökulman huomioon ottamista. Tämä ei tarkoita, että päätöksenteko sälytettäisiin lapsen harteille tai että lapsen olisi ylipäänsä pakko ottaa asioihin kantaa, Kemppainen täsmentää.
Uudessa vuoroasumisvaihtoehdossa uutuutena on käsitteen ottaminen lakiin ja vuoroasumisen huomioiminen elatusapua määriteltäessä.
Uudessa vuoroasumisvaihtoehdossa uutuutena on lähinnä käsitteen ottaminen mukaan lakiin ja vuoroasumisen huomioiminen elatusapua määriteltäessä. Vastaavat järjestelyt on tähän asti toteutettu laajan tapaamisoikeuden kautta, mikä on antanut väärän kuvan tosiasiallisesta tilanteesta.
– Lapsi voi edelleenkin olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa, millä on iso merkitys esimerkiksi asumistukeen ja koulukuljetuksiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vuoroasuminen huomioitaisiin myös erilaisten etuuksien ja palvelujen määräytymisessä. Tästä asiasta on vireillä selvitys- ja uudistushankkeita STM:n puolella.
Työkaluja vaikeisiin erotilanteisiin
Uutta on myös mahdollisuus määrätä tapaamisoikeus läheiselle ihmiselle tuomioistuimen erillisellä päätöksellä. Kemppainen muistuttaa, että mahdollisuus on tarkoitettu poikkeustilanteita varten. Huoltajan tulee lain yleisten määräysten mukaisesti joka tapauksessa vaalia lapsen suhteita hänelle läheisiin ihmisiin, kuten isovanhempiin.
– Tärkeää on myös vanhempien velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Tämä osoittaa vanhemmille, että asioita pitää ajatella erotilanteessa ensisijaisesti lapsen kannalta, Kemppainen sanoo.
Asioita pitää ajatella erotilanteessa ensisijaisesti lapsen kannalta.
– Lainsäädännöllä ei voi puuttua kaikkiin ongelmiin. Tässä on kuitenkin yritetty löytää työkaluja vaikeisiin erotilanteisiin sekä lain yleisissä säännöksissä että tuomioistuinprosesseja ajatellen. On esimerkiksi täsmennetty niitä asioita, joita pitää ottaa huomioon ratkaisuja tehtäessä.
Laissa on tuotu aikaisempaa näkyvämmin esille se, että päätöksissä on otettava huomioon fyysisen väkivallan ohella myös henkinen väkivalta, ja myös silloin kun se on vanhempien välistä. Tähän asti väkivalta on usein ymmärretty tätä suppeammin.
Laissa on tuotu aikaisempaa näkyvämmin esille , että päätöksissä on otettava huomioon fyysisen väkivallan ohella myös henkinen väkivalta.
– Tärkeää on paitsi tämä lainuudistus myös se, että olennaiset viranomaiset tekevät ja toimivat. Ennaltaehkäisevien sosiaalitoimen palveluiden, eropalveluiden ja vanhemmuuden tuen tulisi toimia niin, että ihmiset saavat apua ajoissa.
Lapsenhuoltolaissa perusratkaisut ennallaan, ihmissuhteet korostuvat
Yliopistonlehtori Hannele Tolonen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta on tutkinut lapsen asemaa ja osallistumista oikeudenkäynneissä entisen lain aikana. Hänen mielestään keskeiset perusratkaisut eivät muuttuneet uudessa laissa, vaikka moniin säännöksiin tehtiin muutoksia.
Lapsen osallistumista on pyritty vahvistamaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen hengessä.
Uusitussa laissa on aikaisempaa selkeämmin otettu huomioon kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteita.
– Lapsen osallistumista on pyritty vahvistamaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen hengessä, vaikka lakia ei siinäkään kohden radikaalisti mullistettu. Oikeudenkäynnin osapuolina ovat edelleen aikuiset, vaikka yli 12-vuotias lapsi pääseekin aikaisempaa helpommin keskustelemaan tuomarin kanssa, mikäli asia etenee tuomioistuimeen, Tolonen sanoo.
– Läheisten ihmissuhteiden turvaamisen vaatimus on laajentunut vanhemmista muihinkin tärkeisiin ihmissuhteisiin. Tämä näkyy niin yleisissä säädöksissä kuin myös muille kuin vanhemmille tarkoitetussa rajatussa tapaamisoikeudessa. Siinä on otettu huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tekemiä ratkaisuja.
Läheisten ihmissuhteiden turvaamisen vaatimus on laajentunut vanhemmista muihinkin tärkeisiin ihmissuhteisiin.
Tolonen arvioi, että tapaamisoikeuden laajentaminen on varmaankin uusitun lain tärkeimpiä muutoksia tuomioistuintoiminnan kannalta.
– Aika näyttää, kuinka innokkaasti ihmiset lähtevät niitä hakemaan.
Lain tulkinta ratkaisee paljon
Auttavatko nämä muutokset vakavissa huoltajuusriidoissa?
– Viime kädessä on kyse siitä, mihin ongelmiin voidaan puuttua pykäliä muuttamalla, Hannele Tolonen huomauttaa. Hänen mielestään voidaan vähintään yrittää.
– Nyt on ainakin sanottu selkeästi, että kasvatustehtävässä pitää välttää sellaista, mikä haittaa lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Jos toinen vanhempi kuitenkin toimii toisin, niin toinen voi ainakin kaivaa sen pykälän esiin.
Tuomioistuinten mahdollisuudet ovat rajalliset, vaikka erillisellä uudistuksella onkin pyritty kehittämään myös huoltajuusriitojen tuomioistuinsovittelua. Uudistuksen toimiminen käytännössä nähdään, kun säännöksiä aletaan tulkita ja soveltaa.
Riippuu tulkinnasta, antaako uusi laki lapselle aidon osallistumisen mahdollisuuden.
– Riippuu tulkinnasta, antaako uusi laki lapselle aidon osallistumisen mahdollisuuden. Laki itsessään mielestäni sallii sellaisen tulkinnan. Samoin nähdään, millaiseksi muodostuu mahdollisuus käyttää asiantuntija-avustajaa, joka on ihan uusi henkilö tässä kuviossa. Määrätäänkö heitä, ja millaiseksi heidän toimintansa vakiintuu.
Ilman oikeuskäytäntöä on vaikeaa ennustaa myös, ovatko vanhaan väljään raamiin tuodut uudet ja varsin yksityiskohtaiset elementit joissain kohdin ristiriidassa aikaisempien säädösten kanssa.
Uudistuksen onnistumiselle on hyvät lähtökohdat, jos mennään lapsen etu edellä.
– Aineisto rikastuu koko ajan. Meidän tutkijoiden tehtävänä on seurata, millaiseksi tilanne kehittyy ja jakaa tätä tietoa viranomaisille ja myös perheille. Uudistuksen onnistumiselle on hyvät lähtökohdat, jos mennään lapsen etu edellä.
Lain periaatteet – ei vain näön vuoksi
Vaikka tuomioistuimissa lähdetään lapsen yksilöllisistä tarpeista ja olosuhteista, siellä ei Tolosen mukaan olla missään vapaan kellunnan tilassa.
Päätösten taustalla ovat laissa mainitut periaatteet, kuten tasapainoinen kehitys ja myönteiset ihmissuhteet, joiden mukaan eri vaihtoehtoja arvioidaan.
– Ratkaisujen perusteluissa on entistä selkeämmin pohdittava, miten lain tavoitteet toteutuvat, onko vanhemmilla kyky asettaa lapsen tarpeet omien ristiriitojensa edelle, mikä on lapsen kehitystaso ja onko lasta suojeltava väkivallalta. Siinä mielessä uusi laki raamittaa tuomioistuinten työtä ja korostaa vanhempien yhteistyön ja lapsen oman osallistumisen merkitystä.
Vuonna 2018
- Avioeroon päättyi 13 145 avioliittoa
- Lastenvalvojan luona tehtiin: 29 727 sopimusta huollosta, 25 920 sopimusta tapaamisesta ja 17 796 sopimusta asumisesta
- 93 prosentissa sopimuksista sovittiin yhteishuollosta, 6 prosentissa yksinhuollosta äidille ja 1 prosentissa yksinhuollosta isälle.
- Vuoroviikoin asumisesta sovittiin 3 562 kertaa
- Käräjäoikeuksissa ratkaistaan vuosittain noin 1 300 lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa
