Uudistukset myllertävät valtionhallinnossa

Samanaikainen, mutta eri ministeriöiden alaisia organisaatioita koskeva muutostulva liittyy osaltaan valtionhallinnon kehittämisstrategiaan. Muutoin eri hankkeet viedään pääasiassa läpi toisistaan irrallisina kokonaisuuksina. Uudistukset on tosin kirjattu Matti Vanhasen II hallitusohjelman linjauksiin.

Mittavin hanke, ALKU käynnistettiin vuoden 2007 kesällä. Tavoitteena on parantaa ja tehostaa valtion aluehallintoa. Muutosten jälkeen Suomi on aluehallinnossa askeleen naapurimaitaan edellä, sillä lähialueilla käytetään vielä perinteisiä malleja.

– Aikaisemmin aluehallintoa on uudistettu pienemmässä mittakaavassa, mutta nyt kokonaisvaltaisesti. Toki tämäkään uudistus ei kata aivan kaikkea ja työ jatkuu vielä tämänkin jälkeen, hallitusneuvos Tarja Hyvönen valtiovarainministeriöstä kertoo.

Uudistuksessa mukana 6 000 työntekijää

Lakkautettavien virastojen listalle kuuluvat lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristövirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot. Aluehallintouudistuksesta on julkisuuteen noussut erityisesti lääninhallitusten ja sitä kautta maaherrojen virkojen lakkauttaminen, mikä on nostanut yllättäenkin pintaan lähinnä tunteenomaisia reaktioita asiasta. Tehtävät kootaan ja organisoidaan uudelleen aluehallintovirastoon (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Aluehallintovirastoja perustetaan kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15. AVIn vastuualueina ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, työsuojelu, ympäristöluvat, pelastustoimi ja varautuminen sekä poliisi. ELYn vastuualueina ovat puolestaan elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat.

Aluehallintouudistus koskettaa noin 6 000 henkilön työpaikkaa.

– Työpaikat säilyvät. Vuoden 2015 loppuun mennessä pitäisi vähentyä noin tuhat henkilötyövuotta luonnollisen poistuman kautta, Hyvönen lupaa.

Vähennyksiä saadaan lisäksi aikaan poistamalla viranomaisten väliltä päällekkäisyyksiä ja täsmentämällä työnjakoa. Tekeillä olevat ja jo toteutetut uudistukset eivät kytkeydy välittömästi valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan, vaikka yhteisenä piirteenä onkin tehokkuuden parantaminen.

– Hanke on pysynyt koko ajan aikataulussaan, vaikka se on nopea. Olemme pystyneet viemään uudistusta läpi ja valmistelemaan sitä huolellisesti. Alustavan arvion­ mukaan eduskunta päättää siitä lokakuussa, Hyvönen toteaa.

Haasteena kirjavat palkkausjärjestelmät

Tarja Hyvönen kertoo, että ALKU-hankkeessa mukana olevien, henkilöstöä edustavien järjestöjen (Pardia, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) kanssa vallitsee yksimielisyys rakennettavasta palkkausjärjestelmästä.

Perustettavien AVIn ja ELYn eri organisaatioista ja käytännöistä tulevien työntekijöiden palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen on kuitenkin haasteellista. Tällä hetkellä työstetään esitystä, jossa kuusi erilaista palkkausjärjestelmää hitsautuisi mahdollisimman yhteneväiseksi käytännöksi. Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä olisi valmis neuvoteltavaksi 31. joulukuuta mennessä. Varsinaiset neuvottelut alkanevat tammikuussa.

– Työryhmä jätti yksimielisen esityksen, ja uskon, että lähtökohta neuvotteluille on hyvä. Tietysti käytännön ongelmia tulee väistämättä eteen, henkilöstöpäällikkö Paula Tuura Tiehallinnosta arvioi.

Myös Tuura korostaa, ettei henkilöstön tarvitse viettää unettomia öitä työpaikkojensa puolesta.

– Uudistuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, Tuura lupaa.

Käräjäoikeusverkoston rakennemuutos aikataulussa

Käräjäoikeusverkoston rakennemuutos tulee voimaan ensi vuoden alussa, ja nykyisestä 51 käräjäoikeudesta muodostetaan 27. Rakennemuutoksen tavoitteena on saada käräjäoikeuksille entistä paremmat toimintamahdollisuudet niiden rakenteita vahvistamalla.

– Odotettavissa on jonkin verran ongelmia, jos henkilön työpaikka siirtyy huomattavasti nykyistä kauemmas. Nämä hankaluudet koskevat ammattiryhmistä etupäässä toimistosihteereitä – eivät niinkään tuomareita. Käräjäoikeuksien vähenemisen välitön tavoite ei ole henkilöstömäärän supistaminen, eikä irtisanomisia ole rakennemuutoksen takia odotettavissa, projektipäällikkö Kimmo Leskinen kertoo.

Leskisen mukaan tuomareiden toimenkuvaan ei ole luvassa juurikaan muutoksia, mutta erikoistuminen sujuu ­uudistuksen myötä helpommin.

Kriittisimmät palautteet rakennemuutoksesta ovat tulleet paikkakunnilta, joissa käräjäoikeuden toiminta loppuu.

– Tietysti niillä paikkakunnilla, joissa käräjäoikeus lakkaa, ei olla iloisia. Uskon, että väki sopeutuu ajan kuluessa tilanteeseen, Leskinen vakuuttaa.

Uudistuksen alkuvaiheessa varsinkin toimitilojen järjestäminen on haasteellista, ja tilanpuutteen takia joudutaan väliaikaisesti säilyttämään noin 15 kansliaa.

– Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja olen luottavainen, että lopputuloksesta tulee hyvä. Heti sitä ei tietystikään voi nähdä, vaan muutaman vuoden kuluessa, Leskinen ennakoi.

Poliisin hallintorakenneuudistus edennyt hyvin

Poliisin hallintorakenneuudistus alkoi ensimmäisellä vaiheella tämän vuoden alussa, kun paikallispoliisien toiminta organisoitiin uudelleen. Aikaisemmista 90 kihlakunnan poliisilaitoksen alueesta muodostettiin 24 poliisilaitosta.

– Ensimmäinen vaihe on edennyt hallitusti, eikä vakavia vaikeuksia täytäntöönpanossa ole ilmennyt. Ongelmista ei ole raportoitu, vaikka varauduimme kritiikkiin. Tietysti uusissa rakenteissa on aina hiomista, mutta henkilöstö on omaksunut uudet toimintatavat hyvin. Asiakaspalvelussa on erityisesti lupa-asioissa havaittavissa jonkintasoista ruuhkautumista, hankejohtaja Tiina Eränkö sisä­asiainministeriöstä kertoo.

Toinen vaihe koskee poliisin valtakunnallisia yksikköjä, poliisin ylijohtoa, poliisin lääninjohtoja ja Helsingin poliisilaitosta ja se tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Samaan aikaan toimintansa aloittaa Poliisihallitus, jonka henkilöstö muodostuu pääosin nykyisestä poliisin ylijohdosta ja poliisin lääninjohdoista. Osa Poliisihallituksen työntekijöistä työskentelee aluehallintovirastoissa poliisin vastuu­alueella. Uudistuksen tavoitteena on keventää johtorakenteita ja turvata paikallistason peruspalvelut.