|
Uusi hallitus aloitti työntäyteisen vuoden
Teksti Matilda Katajamäki Kuvat Sanna Liimatainen Lakimiesliiton uusi hallitus valittiin marraskuussa. Kahdeksan hengen joukossa on mukana sekä vankkaa hallituskokemusta että tuoretta energiaa. Pisimpään hallituksessa on ollut johtava kihlakunnanvouti Juhani Toukola, jolla on takana neljä hallitusvuotta. Uusina jäseninä aloittivat nuorempi oikeuskanslerin sihteeri Pekka Liesivuori ja asianajaja Janne Nyman. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa kolmatta vuotta käräjätuomari Asko Nurmi ja varapuheenjohtajana Juhani Toukola. Liiton puheenjohtajalla Heikki Halilalla on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Uusi Valpas vuoden kuluessa Puheenjohtaja Asko Nurmi, 48, nostaa alkaneen vuoden asialistalle kolme keskeistä haastetta: auskultoinnin kehittämisen, järjestäytymisasteen nostamisen ja uuden Valpas-ratkaisun aikaansaamisen. – Hallituksen esityksen muotoon tehty esitys auskultoinnin tehostamiseksi on valmistumassa ja luovutetaan maaliskuussa oikeusministerille. Tavoitteemme on, että auskultoinnista tulisi enemmän koulutuksellisesti painottunut, mikä sen alkuperäinen tarkoitus onkin – ei olla koulutetun työvoiman alipalkattu työvoimareservi. Esitämme, että notaarit seuraisivat nykyistä enemmän istuntoja ja olisivat tuomarin työpareina. Järjestäytymisasteen nostaminen on "aikamoinen haaste" etenkin järjestövaliokunnalle. Liiton jäsenmäärä on viime vuosina ollut nousussa, mutta uusia jäseniä ei tule suhteessa yhtä paljon, kuin maan lakimieskunta kasvaa. Asko Nurmen mukaan monen motivaatio jäsenmaksun maksamiseen lopahtaa muutama vuosi valmistumisen jälkeen. – Jokaisella lakimiehellä pitäisi olla itsestään selvä eettinen tietoisuus, että yhteisiä asioita ei jätetä muiden maksettavaksi. Asia on niin, että edunvalvonnassa ei saa mitään ilman, että pyytää, vaatii ja nurisee. Yhteisen hyvän eteen tehtävälle työlle halutaan kaikki maksajiksi. Kehitys olisi tarkoitus kääntää viisivuotisen strategiapaperin aikana. Myös opiskelijavaliokunta joutuu Nurmen mukaan tässä asiassa töihin. Valpas-ratkaisuja (nykyiseltä nimeltään valtion palkkaohjelma) eli valtion palkkojen jälkeenjääneisyyden korjausta tukevia paketteja on tehty tähän mennessä kaksi. Uusi Valpas halutaan saada aikaan vuoden sisällä. Lakimiesten kannalta ongelmana valtion palkoissa on ns. kaksoisepätasapaino: valtio maksaa alemmissa palkkaryhmissä parempia palkkoja kuin yksityinen sektori, mutta korkeaa koulutusta vaativissa palkkaryhmissä merkittävästi huonompia. Jälkimmäisen korjaamiseen Valpas- tai vastaavalla ratkaisulla liitto vaikuttaa ennen kaikkea Akava-yhteisön kautta. Uusi strategia valmistuu Asialistalla riittää paljon muutakin tehtävää. Kuluvan vuoden tehtäviä kysyttäessä hallituksen jäsenet mainitsevat esimerkiksi lakimiesten palkkauksen parantamisen ja oikeuspolitiikan aktivoimisen. Koulutusasiat ovat liitolle tärkeitä, ja hallitus pyrkii vaikuttamaan valtion ja kuntien virkojen kelpoisuusehtoihin niin, että oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin virkoihin vaaditaan OTK-tutkinto. Lakimiesten työttömyyden kasvun ehkäisemiseksi OTK-koulutuksen aloituspaikkojen määrää halutaan vähentää tai ainakin pysyttää ennallaan. Myös ammatillinen täydennyskoulutus kaipaa kehittämistä. Yleisenä kehyksenä hallituksen työtä ohjaa valtuuskunnan hyväksymä toimintasuunnitelma. Edunvalvontatyössä liiton hallituksen strategia viitoittaa toiminnan suunnittelua ja asettaa edunvalvonnalle uusia, kiristyviä haasteita.
Jokaisella "ministerivastuu" Jokainen hallituksen jäsen on "ministerivastuussa" jonkin valiokunnan puheenjohtajana. Oikeuspoliittista valiokuntaa johtaa hallinto-oikeustuomari Pirjo Marela, 47. – Valiokunta jatkaa jo viime vuonna aloitettua toimintansa uudelleenjärjestelyä. Tarkoitus on edistää eri oikeudenalojen kehityksen ja kehittymättömyyden aktiivista seurantaa, Marela kertoo. – Otamme kantaa myös asioihin, joista lausuntoja ei ole pyydetty. Valiokunnan jäsenille on jaettu vastuualueita seurattavaksi. Toimintaa keskitetään tärkeimpiin kysymyksiin. Lausuntopyyntöihin pyritään varautumaan ennakolta. Koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana jatkaa asianajaja Arto Ullakonoja, 62. Tänä vuonna kopo-valiokunnassa seurataan eri oikeustieteellisissä tiedekunnissa valmisteilla olevan tutkinnonuudistuksen etenemistä. Valiokunta tarkistaa myös liitolle vuonna 1998 vahvistetut koulutuspoliittiset tavoitteet ja laatii esityksen niiden uudistamiseksi tarpeellisilta osin. Julkisen sektorin valiokuntaa johtaa kihlakunnanvouti Juhani Toukola, 48, ja yksityissektorin valiokuntaa varatuomari Eeva Lipasti, 44. – Julkisella sektorilla uusien palkkausjärjestelmien valmistelu ja käyttöönotto on ehkä vuoden suurin yksittäinen työsarka, Toukola sanoo. – Yksityissektorin valiokunnassa seurataan Tupon pohjalta syntyneiden työehtosopimusten toteutumista lakimiesten työsuhteissa ja pyritään muutenkin varmistamaan lakimiesten työsuhteiden lainmukaisuus. Työelämän kehittämiseen tähtäävien työryhmien työhön vaikutetaan mm. muutosturvaa, työaikapankkia sekä samapalkkaisuutta ja tasa-arvolain toteutumista koskevissa kysymyksissä, Eeva Lipasti kertoo. – Lakimiesliiton nettisivuilla olevan, jäsenten palkkaneuvotteluita helpottamaan rakennetun palkkalaskurin käytettävyyttä parannetaan. Työsuhdetta koskevia oppaita tuotetaan ja uudistetaan. Vuoden aikana on tarkoitus saada valmiiksi opaskirjanen helpottamaan nuorten ja miksei vanhempienkin lakimiesten työsopimusneuvotteluja. Talousvaliokunnan johtamista jatkaa oikeustieteen tohtori Pekka Timonen, 44. – Talousvaliokunnalle tämän vuoden merkittävin kysymys on vuokralaisen vaihdos Uudenmaankadun tiloissa, kun Talentum kokoaa toimintojaan Kamppiin. Lisäksi liitto on edelleen Talentumin merkittävä omistaja ja talousvaliokunta joutuu miettimään sekä liiton omistajastrategiaa että varainhoitoa yleisemminkin, Timonen sanoo. Järjestövaliokuntaa johtaa nuorempi oikeuskanslerin sihteeri Pekka Liesivuori, 36, ja opiskelijavaliokuntaa asianajaja Janne Nyman, 30. Järjestövaliokunta vastaa muun muassa liiton jäsenpalveluista, tapahtumista, jäsenkoulutuksesta ja paikallistoiminnasta. Opiskelijavaliokunta vastaa nimensä mukaisesti opiskelijatoimintaan liittyvistä asioista ja on samalla oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestöjen yhteistyöelin. Palkkausjärjestelmä teettää työtä Hallitukselta ei puutu haasteita siksikään, että lakimiesten kenttä on varsin hajanainen ja eri ryhmien intressit voivat tietyissä asioissa erota paljonkin toisistaan. Asko Nurmen mukaan lakimiehiä verrataan ammattikuntana usein lääkäreihin, joka on kuitenkin huomattavasti yhtenäisempi ryhmä. Lakimiesliittolaisen näkökulman löytäminen esimerkiksi lausuntoa tehtäessä ei aina ole helppoa. Nurmi kokee kuitenkin, että hallitus on onnistunut tähän asti "ällistyttävän hyvin" tasapainoilemaan eri tarpeiden välillä. Valiokunnissa tehdään paljon työtä niiden sovittelemiseksi yhteen. Sinänsä jo tapa työskennellä valiokunnittain tähtää tasa-arvoon: tärkeiden pääryhmien intressit tulevat varmasti otetuiksi huomioon. Asko Nurmi kehuu hallitustyöskentelyn olleen tähän asti sopuisaa ja helppoa ja keskustelun rakentavaa. Kuluvalta vuodelta hän odottaa samanlaista jatkoa. Uusi palkkausjärjestelmä on asia, joka teettää jokaisella ryhmällä paljon työtä tänä vuonna. Nurmi sanoo liiton auttavan neuvottelijoita aina tarvittaessa, mutta muistuttaa, että jossakin pisteessä sopimukset on syytä kätellä. – Sopimukset eivät ole lopullisia, ja niitä joudutaan varmasti vuosien varrella parantelemaan. Ensin täytyy saada käteltyä jonkinlainen sopimus, jotta kehittelytyöhön päästään. Kuten sanotaan, täydellisyys on hyvän pahin vihollinen.
|
||||||||
