Uusi laki oikeudenkäyntiavustajista voimaan vuoden 2013 alusta

Vuoden 2013 alusta voimaan tulevan lain myötä oikeudenkäyntiasiamiehenä saa toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Lupajärjestelmän ulkopuolelle on kuitenkin rajattu asianosaiseen työ- tai virkasuhteessa olevat oikeudenkäyntiasiamiehet (esimerkiksi yrityksen lakimies ajaa työnantajansa juttua). Lisäksi ulkopuolelle on rajattu työmarkkinajärjestöjen palveluksessa olevat lakimiehet näiden toimiessa oikeudenkäyntiasiamiehinä palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa.

Eräiden riidattomien asioiden osalta ei uuden lain myötä jatkossakaan edellytetä lupaa.

Luvan myöntäjä ja maksu

Luvan myöntämisestä päättää uusi oikeusministeriön yhteydessä toimiva, riippumaton lautakunta, nimeltään oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Ensimmäinen lautakunta on asetettu toimikaudeksi 1.1.2013 – 31.12.2014. Lupaa on haettava kirjallisesti oikeudenkäyntiavustaja­lautakunnalta ja se myönnetään edellytykset täyttävälle hakijalle toistaiseksi.

Lupahakemuksen käsittelystä peritään kertaluonteinen hakemusmaksu, joka vastaa julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävää maksua. Lisäksi vuosittain ­peritään luvan haltijalta valvontamaksu, jonka suuruus on 350 euroa.

Uuden lain 8 §:ssä säädetään niistä velvollisuuksista, joita luvan saanut lakimies on toiminnassaan velvollinen noudattamaan. Säännökset ovat samankaltaisia asianajajien vastaaviin säännöksiin verrattuna. Luvan saaneita lakimiehiä valvovat ­sekä oikeudenkäyntiavustajalautakunta että perustettava valvontalautakunta. Varsinaisen valvonnan suorittaa valvontalautakunta. Luvan peruuttamisesta tai laissa mainitusta seuraamusmaksusta päättää ­oikeudenkäyntiavustajalautakunta valvontalautakunnan esityksestä.

Luvan saamisen edellytykset

Lupaa hakevalta henkilöltä edellytetään, että hän on suorittanut Suomessa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, oikeus- tai varanotaarin tutkinto tai pelkkä oikeustieteen jatkotutkinto ei riitä). Vastaava ulkomainen oikeustieteen ylempi korkeakoulu­tutkinto hyväksytään, jos se on hakemuksesta Opetushallituksen päätöksellä Suomessa tunnustettu. Lisäksi edellytetään riittävää perehtyneisyyttä oikeuden­käyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.

Riittävä perehtyneisyys voidaan saavuttaa

1. suorittamalla asianajajista annetussa laissa tarkoitettu asianajajatutkinto
2. suorittamalla tuomioistuinharjoittelu (auskultointi) tai toimimalla vähintään vuoden ajan syyttäjän tehtävissä
3. hankkimalla muuta työkokemusta valmistumisen jälkeen, kuten toimimalla vähintään vuoden ajan sellaisessa tehtävässä, joka perehdyttää oikeuden­käyntiasiamiehen ja -avustajan toimeen.

Tällainen tehtävä voi olla esimerkiksi niin sanotun avustavan lakimiehen työ asianajo- tai lakiasiaintoimistossa silloin, kun siihen kuuluu säännönmukaisesti oikeudenkäyntiasioissa avustamista. Edellytyksen täyttymisen voi osoittaa esimerkiksi yksilöidyn työtodistuksen avulla.

Myös esimerkiksi pankissa, vakuutusyhtiössä, työmarkkinajärjestössä ynnä muissa tehtävissä, joihin sisältyy säännön­mukaisesti oikeudenkäyntiasioissa avustamista tai asiakkaiden toimeksiantojen hoitamista, hankittu työ­kokemus voidaan (ainakin osin) lukea hyväksi vaadittuun työkokemukseen. Työtodistus kannattaa erityisesti näissä tapauksissa laatia riittävän yksityiskohtaiseksi.

Jos on harjoittanut toimintaa osa­-aikaisena lakiasiaintoimistoyrittäjänä, tulee tarvittaessa esittää esimerkiksi selvitystä liikevaihdosta, jotta riittävä perehtyneisyys voidaan todeta.

Siirtymäsäännös

Laki tulee voimaan 2013 alussa. Tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimaan kelpoinen henkilö on kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana yhden vuoden ajan lain voimaantulosta. Eli käytännössä ennen vuoden 2012 puolella valmistuneet säilyttävät kelpoisuutensa toimia asiamiehenä ja -avustajana automaattisesti vuoden ajan eli vuoden 2013 loppuun asti.

Jos haluaa varmistua, että kelpoisuus jatkuu vuoden 2014 alusta alkaen keskeytyksettä, tulee lupaa hakea viimeistään syyskuun 2013 loppuun mennessä. Jos lupaa on hakenut mainittuun ajankohtaan mennessä, on hakija kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana siihen saakka, kunnes hänen hakemuksensa on lainvoimaisesti ratkaistu (eli ratkaisu voi tulla vasta vuoden 2014 puolella).

Vuoden 2013 puolella valmistuneet eivät siis saa vuoden siirtymäaikaa.

Siirtymäsäännöksellä on varauduttu mahdolliseen hakemusruuhkaan kyseisenä ajankohtana. Edellä mainitut luvan saamisen edellytykset on tätä siirtymä­aikaa käyttävienkin kuitenkin täytettävä vaaditulla tavalla.

Lain voimaan tullessa (2013 alusta) tuomioistuimissa vireillä olevissa asioissa­ aiempien säännösten mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimaan kelpoiset asiamiehet ja avustajat voivat hoitaa tuolla hetkellä jo vireillä olevat asiat loppuun ilman uuden lain mukaista lupaa, kunnes ne ovat tulleet lainvoimaisesti ratkaistuiksi.

Luvan raukeaminen

Mikäli luvan saanut lakimies liittyy asianajoyhdistykseen eli käytännössä asianajajaliittoon, raukeaa tässä tarkoitettu lupa automaattisesti suoraan lain nojalla. ­”Lupalakimiehenä” ja asianajajana ei siis voi olla yhtäaikaisesti.
Tarkemmin asiasta voi lukea hallituksen esityksestä HE 318/2010.