Oikeudenkäyntiasioiden määrä kasvaa jatkuvasti ja niiden ominaispiirteenä on ennakkoratkaisupyyntöjen selvästi hallitseva osuus, todetaan Euroopan unionin tuomioistuimen tiedotteessa. Unionin tuomioistuimen uusi työjärjestys tuli voimaan 1.11.2012. Sen myötä unionin tuomioistuin pyrkii mukautumaan sen käsiteltäviksi saatettujen oikeudenkäyntiasioiden kehitykseen. Uusi työjärjestys on valmisteltu tuomioistuimen pysyvässä työjärjestyskomiteassa, jonka puheenjohtajana toimii Allan Rosas.
Alun perin merkittävimmän asiaryhmän unionin tuomioistuimessa muodostivat asianosaisten väliset kanteet, joissa vastapuolina oli useimmiten yhtäälta? luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai jäsenvaltio ja toisaalta unionin toimielin. Nykyisin tämäntyyppisistä asioista unionin tuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu juuri muita asioita kuin jäsenyysvelvoitteiden noudattamista koskevat kanteet ja eräät kumoamiskanteiden erityisryhmät. Suurin osa kumoamiskanteista kuuluu nykyään yleisen tuomioistuimen tehtäviin.
Vuonna 2012 unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden suurimpana yksittäisenä ryhmänä ovat jäsenvaltioiden tuomioistuinten esittämät ennakkoratkaisupyynnöt. Uudessa työjärjestyksessä käsitellään ennakkoratkaisumenettelyä omassa osastossaan siten, että osastoon sisältyvät säännöt tehdään entistä kattavammiksi ja selkeämmiksi niin lainkäytön piiriin kuuluville kuin kansallisille tuomioistuimillekin.
Unionin tuomioistuimen keskeinen tavoite on, että se pystyy oikeudenkäyntiasioiden jatkuvasta lisääntymisestä huolimatta ratkaisemaan sen käsiteltäviksi saatetut asiat kohtuullisessa ajassa. Uudessa työjärjestyksessä on useita toimenpiteitä, joiden odotetaan parantavan mahdollisuuksia käsitellä asiat joutuisasti ja tehokkaasti.
Toimenpiteitä ovat muun muassa unionin tuomioistuimen mahdollisuus tehdä päätös sille jätettävien kirjelmien tai kirjallisten huomautusten pituuden rajoittamisesta sekä niiden edellytysten väljentäminen, joiden täyttyessä unionin tuomioistuin voi ratkaista asian perustellulla määräyksellä erityisesti silloin, kun kansallisen tuomioistuimen esittämään ennakkoratkaisukysymykseen annettavasta vastauksesta ei ole perusteltua epäilystä.
Uusiin sääntöihin sisältyy myös asian käsittelyn suullista vaihetta koskevia uudistuksia. Unionin tuomioistuimen ei esimerkiksi enää tarvitse lähtökohtaisesti pitää istuntoa asianosaisten kuulemiseksi, jos se asianosaisten jättämiin kirjelmiin tai kirjallisiin huomautuksiin perehdyttyäa?n katsoo, että sillä on riittävät tiedot asian ratkaisemiseen. Näin unionin tuomioistuimen odotetaan pystyvän ratkaisemaan sen käsiteltäviksi saatetut asiat aikaisempaa nopeammin.
Uuden työjärjestyksen tavoitteena on myös nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen selkeyttäminen. Kaikkiin menettelylajeihin yhteisesti sovellettavien sääntöjen ja kutakin menettelylajia (ennakkoratkaisupyynnöt, kanteet ja muutoksenhakuasiat) erikseen koskevien sääntöjen välille tehdään aiempaa selvemmin ero, ja uuden työjärjestyksen kaikki artiklat on numeroitu ja varustettu omalla otsikollaan niiden paikantamisen helpottamiseksi.
Lisäksi uuteen työjärjestykseen sisältyy määräys, jossa ilmaistaan kaikkien ennakkoratkaisupyyntöjen välttämätön vähimmäissisältö sekä tunnistetietojen poistamista koskeva määräys. Niiden odotetaan auttavan kansallisia tuomioistuimia ennakkoratkaisupyyntöjen muotoilemisessa ja samalla turvaavan aikaisempaa paremmin pääasian asianosaisten yksityiselämän kunnioittamisen. Suositukset kansallisille tuomioistuimille koskien ennakkoratkaisupyynnön tekemistä julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 6. marraskuuta.
Työjärjestyksen uudelleen laatimisella myös yksinkertaistetaan voimassa olevia sääntöjä jättämällä pois eräitä sisällöltään vanhentuneita tai käytännössä soveltamatta jääneitä sääntöjä sekä tarkistamalla tiettyjen asioiden käsittelyä koskevia yksityiskohtaisia menettelysääntöjä. Esimerkiksi jäsenvaltioiden tai unionin toimielinten väliintuloa koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan, uudelleenkäsittelyasioista vastaava jaosto nimetään vuodeksi kerrallaan sekä lausuntopyyntöjen käsittelyä kevennetään siten, että siihen osallistuu vain yksi julkisasiamies.
Unionin tuomioistuin uskoo, että näiden lisätoimenpiteiden toteuttaminen on paras keino varmistaa, että tuomioistuimella on edellytykset täyttää tehtävänsä lain noudattamisen turvaajana perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa.
curia.europa.eu
