Suomen Lakimiesliiton valtuuskunnan vaali järjestetään 23.9.–27.10.2009.
Vaalissa liiton jäsenet valitsevat Lakimiesliiton valtuuskuntaan 44 jäsentä kolmivuotiskaudeksi. Äänioikeutettuja jäseniä liitossa on yhteensä 14 935.
Tämän vuoden kestoaiheita mediassa ovat epäilemättä olleet puolueiden ja ehdokkaiden eri tahoilta saama taloudellinen tuki täällä kotimaassa ja maailmalla nuorten demokratioiden vaaleihin tavallisesti liittyvät vilppiepäilyt. Median kannalta voisi tuskin kuvitella tylsempiä vaaleja kuin tulossa olevat Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalit. Perussyynä tähän “tylsyyteen” – näin uskon – on vahva lakimiesidentiteetti, jota liittomme on vuosikymmeniä ollut luomassa. Lakimieskunta ei normaalioloissa liene ensimmäisenä puuhaamassa vallankumousta, vaikka joskus niin toivoisikin.
Vaalijärjestyksemme ja sääntömme ovat tosin jo pitkään mahdollistaneet esimerkiksi valitsijayhdistyksen perustamisen, mutta tällaista mahdollisuutta ei ole käytetty hyväksi. Sääntöjen puitteissa ei siis ole estettä pienimuotoiselle protestiliikkeelle, jos siltä tuntuu.
Jäsentensä äänestyskäyttäytymisen kannalta lakimieskunnalla on valitettavasti vähemmän eroja väestöön ja muuhun yhteiskuntaan; äänestysprosentin kehitys vaaleista toiseen on ollut laskeva ja Aku Ankkaa äänestetään myös Lakimiesliiton vaaleissa. Lakimiesliiton toimintaa arvostellaan myös äänekkäästi, mutta keskustelut ehdokkaiden tai valittujen kanssa toimikauden aikana lienevät melko vähäisiä – äänekkäimmät arvostelijat tosin eivät yleensä ole edes jäseniä tai jos ovat, eivät äänestä. Vaalirahasotkuja meillä ei ole, eikä vaalivilppiäkään ole väitetty esiintyneen. Tässä akateemisessa yhteisössä on pohdittu vain kysymystä, voiko vaalilautakunnan jäsen olla vaalissa ehdokkaana. Tähän en ole – eivätkä minua viisaammat asiantuntijatkaan – keksinyt estettä.
Vaalilautakunta ei käytännössä käsittele sellaisia kysymyksiä, jotka voisivat aiheuttaa esteellisyyden. Joidenkin harvojen mielestä se ei kuitenkaan “näytä hyvältä”.
Hyviä syitä äänestämiseen on sen sijaan runsaasti. Taloudellinen taantuma ja lähestyvät työmarkkinakierrokset ovat yhdistelmä, jossa valtuuskunnan rooli korostuu työmarkkinatavoitteiden hyväksyjänä. Väestön – ja myös lakimiesten – ikärakenne on kaikkien tuntema seikka. Suurten ikäluokkien eläköityminen alkaa tai tulee ainakin ajankohtaiseksi uuden valtuuskunnan toimikauden loppupuolella. Työelämän rajut muutokset koskettavat kaikkia lakimiesammatissa toimivia. Millaista liittoa haluavat nuoret jäsenemme?
Liiton hallitus asetti vuonna 2007 suppean asiantuntijatyöryhmän OTT Pekka Timosen johdolla visioimaan Lakimiesliittoa kauas tulevaisuuteen. Työryhmän keräämää aineistoa ja ennusteita pohdittaneen liitossa laajemminkin valittavan valtuuskunnan toimikauden aikana. Eräänä työryhmän ajatuksena oli juuri valtuuskunnan jäsenten roolin korostaminen ja korottaminen ryhmäetujen “valvojasta” liiton asioiden kokonaisvaltaiseksi päättäjäksi.
Väitin kolme vuotta sitten virheellisesti, että liittomme ei tarjoa rahanarvoisia etuja äänestämisestä. Todettakoon tässä tarkennukseksi, että kaikkien vaalissa äänestäneiden kesken arvotaan kaksi vapaavalintaista Lakimiesliiton mökkiviikkoa – mahdollisuuden tällaiseen etuun liitto siis ainakin tarjoaa!
Jään toiveikkaana odottamaan omaa vaalikohuamme; ennätysmäisen korkeata äänestysprosenttia, muutamaa yksityisten perustamaa valitsijayhdistystä, vähäistä hylättyjen äänten määrää ja sitä, että Aku Ankka tai kirkkovene eivät saa yhtään ääntä valtuuskunnan vaalissa.
Äänestysasiakirjat postitetaan kaikille jäsenille erikseen viimeistään 16.9.2009.
Kulunut vaalilause, mutta totta joka sana: vain äänestämällä voit vaikuttaa!
Toivotan kaikille jäsenillemme kohisuttavaa vaali-intoa.
LÖYDÄ ITSELLESI OIKEA EHDOKAS
Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalien parhaat ehdokkaat löydät liiton vaalikoneesta. Vaalikoneen avulla löydät itsellesi ehdokkaan, joka jakaa sinun käsityksesi liiton toiminnasta ja tavoitteista.
Vaalikoneen löydät osoitteesta www.lakimiesliitto.fi.
Löydä ehdokkaasi ja äänestä!
Ett val utan ståhej?
Finlands Juristförbunds delegationsval förrättas 23.9–27.10.2009. Då väljer förbundets medlemmar in 44 medlemmar i Juristförbundets delegation för en treårsperiod. Förbundet har sammanlagt 14 935 röstberättigade medlemmar.
Det ekonomiska stöd som partier och kandidater har fått från olika håll här hemma och de misstankar om fusk som vanligtvis förknippas med val i unga demokratier ute i världen, har utan tvivel hört till årets stående ämnen i massmedierna. Ur mediesynvinkel kan man knappast tänka sig något mindre rafflande än Juristförbundets kommande delegationsval. Den grundläggande orsaken till denna ”tristhet” är – tror jag – den starka juristidentitet som förbundet i årtionden varit med om att bygga upp. Juristkåren torde under normala omständigheter inte vara den första som ställer till med revolution, även om man ibland skulle önska att så vore fallet.
Vår valordning och våra stadgar har visserligen redan länge gjort det möjligt att t.ex. tillsätta en valmansförening, men den möjligheten har inte utnyttjats. Vad stadgarna beträffar föreligger således inga hinder för en småskalig proteströrelse, om någon känner för det.
Vad medlemskårens röstningsbenägenhet beträffar skiljer juristkåren sig dessvärre inte i någon större mån från befolkningen och det övriga samhället; valdeltagandet har från val till val visat en sjunkande tendens och även i Juristförbundets val röstas det på Kalle Anka. Man kritiserar också högljutt Juristförbundets verksamhet men under mandatperioderna torde diskussionerna med kandidater eller invalda vara tämligen fåtaliga – de mest högljudda kritikerna är för all del vanligtvis inte ens medlemmar, eller om de är det röstar de inte. Några valfinansieringshärvor har vi inte, inte heller har någon påstått att det förekommer valfusk. Inom den här akademiska sammanslutningen har man bara dryftat huruvida en medlem av valnämnden kan kandidera i valet. För detta har inte jag, och inte heller de experter som är klokare än jag, kunnat se några hinder.
Valnämnden behandlar inte i praktiken sådana frågor som kunde leda till jäv. Det finns dock ett fåtal personer som anser att det ”inte ser bra ut”.
Däremot finns det gott om skäl för att rösta. Den ekonomiska recessionen och de tillstundande arbetsmarknadsrundorna är en kombination där delegationens roll som godkännare av arbetsmarknadens målsättningar framhävs. Befolkningens, och också juristernas, åldersstruktur är välkänd för alla. Mot slutet av den nya delegationens mandatperiod börjar de stora åldersklasserna gå i pension, eller åtminstone blir saken aktuell. De kraftiga omställningarna i arbetslivet berör alla som verkar i juristyrket. Ett hurdant förbund vill våra unga medlemmar ha?
Förbundets styrelse tillsatte år 2007 en mindre expertarbetsgrupp för att under ledning av juris doktor Pekka Timonen utarbeta en vision för Juristförbundet långt in i framtiden. Det material och de prognoser som arbetsgruppen har sammanställt torde komma att dryftas också i en vidare omfattning inom förbundet under mandatperioden för den delegation som nu ska väljas. En av arbetsgruppens tankar är just att betona den roll delegationsmedlemmarna har och upphöja den från att vara en ”bevakare” av gruppförmåner till att bli fullvärdig beslutsfattare i fråga om förbundets angelägenheter.
För tre år sedan påstod jag felaktigt att vårt förbund inte erbjuder några förmåner med penningvärde för att man röstar. Låt mig här precisera att det bland alla som röstat i valet lottas ut två valfria veckor på Juristförbundets stuga – förbundet erbjuder alltså åtminstone möjlighet till en sådan här förmån!
Förväntansfullt inväntar jag ståhej kring vårt eget val; ett rekordartat högt valdeltagande, några av privatpersoner bildade valmansföreningar, ett ringa antal förkastade röstsedlar samt att varken Kalle Anka eller kyrkbåten får en enda röst i delegationsvalet.
Röstningshandlingarna postas separat till alla medlemmar senast 16.9.2009.
Det är en sliten valfras, men varje ord är så sant som det är sagt: endast genom att rösta kan du påverka!
Jag önskar alla våra medlemmar en uppseendeväckande valiver.