Käyttäytymistieteisiin erikoistunut johtamisvalmentaja ja yrityskonsultti Thomas Erikson korostaa vahvan itsetuntemuksen merkitystä, kun käyttäytymiseemme, asenteisiimme tai päätöksentekoomme pyritään vaikuttamaan.
– Kun tunnistamme omat vahvuutemme ja heikkoutemme, olemme paremmassa vastaiskussa manipuloivia ihmisiä kohtaan, Erikson toteaa.
Hän nostaa uudessa kirjassaan psykopaatit manipuloinnin mestareiksi, jotka pyrkivät saamaan tahtonsa läpi hinnalla millä hyvänsä.
Teoksessaan Psykopaatit ympärilläni (Atena) Erikson kuvailee, miten tällaiset henkilöt toimivat ja miten heidän manipulointiyrityksiään kannattaa torjua.
Kun tunnistamme omat vahvuutemme ja heikkoutemme, olemme paremmassa vastaiskussa manipuloivia ihmisiä kohtaan.
Psykopaatti mielistelee, valehtelee, iskee herkimpiin kohtiimme, luo negatiivisia raja-aitoja toisten ihmisten välille, syyllistää, vähättelee, uhriutuu tai jopa teeskentelee hajamielistä. Psykopaatin maailmassa kaikki keinot ovat sallittuja omien etujen tavoittelemiseksi.
– Hyvän itsetuntemuksen lisäksi on tärkeää oppia tunnistamaan psykopaatin käytös, jossa hyvänä työkaluna toimii kanadalaisen kriminaalipsykologi Robert D. Haren kehittämä psykopaattipiirteitä koskeva tarkastuslista, Erikson sanoo.
Itsekeskeinen ego ei tunne empatiaa
Tarkastuslistan 20 piirteen listan mukaan manipuloinnin mestari voi olla esimerkiksi ulospäin suuntautunut, puhelias, impulsiivinen ja jännitystä kaipaava. Nämähän ovat kaikki luonteenpiirteitä, joita arvostamme!
– Eroamme heistä sikäli, että meillä on moraali ja kyky välittää toisistamme. Psykopaatti on itsekeskeinen oman edun tavoittelija, joka ei tunne mitään muita kohtaan eikä erota hyvää pahasta. Hänen päämääränsä on saavuttaa tavoitteensa häikäilemättömin keinoin muiden kustannuksella, delegoida työnsä muille tai jopa elää toisten varoilla. Kun hän on saanut tahtonsa läpi tai kaiken irti uhristaan, hän valitsee maalitauluksi uuden kohteen, Erikson sanoo.
Vaikka kaikista ihmisistä löytyy Haren tarkastuslistan piirteitä, tulevat ne esiin samanaikaisesti psykopaatin luonteessa.
– Jos tunnistat henkilön käytöksessä useampia näistä piirteistä samaan aikaan, kannattaa olla varuillaan. On kuitenkin vaikea vetää tarkkaa rajaa normaalin ja psykopaattisen käytöksen välillä, Erikson neuvoo.
Kun hyväntahtoinen kannustaminen muuttuu määrätietoiseksi vaikuttamiseksi, olet mitä todennäköisimmin tekemisissä psykopaatin kanssa.
Me kaikki tunnemme henkilöitä, jotka osaavat vetää oikeista naruista ja suostuttelevat meitä tekemään asiat heidän toivomallaan tavalla. Siinä ei ole sinänsä mitään moitittavaa. Tarvitsemme aina silloin sparrausta tai palautetta, että hoidamme tehtävämme paremmin.
Kun hyväntahtoinen kannustaminen muuttuu määrätietoiseksi vaikuttamiseksi, olet mitä todennäköisimmin tekemisissä psykopaatin kanssa.
Manipuloinnin kohteeksi joutuessasi voit puolustautua tekemällä verbaalista vastarintaa tai kävelemällä pois tilanteesta. Voit myös yllättää manipuloivan henkilön rikkomalla käyttäytymiskaavaa. Älä provosoidu, jos provosoidaan, vaan odottele, pelaa aikaa ja mietiä ajatuksella vastareaktiosi.
Valta, raha ja jännitys ruokkivat manipuloijaa
Psykopaatit eivät ole Eriksonin mukaan psykoottisia tai psyykkisesti sairaita, vaan kyseessä on persoonallisuushäiriö. Arvioiden mukaan noin viisi prosenttia maailman väestöstä kuuluu tähän manipuloivien ihmisten ryhmään.
– Lukuina se on seitsemän miljoonaa Yhdysvalloissa, 200 000 Ruotsissa ja Suomessa saman verran kuin Oulussa on asukkaita, Erikson kiteyttää.
Kolme neljästä heistä on miehiä, mutta Eriksonin mukaan manipulointiin taipuvat naiset osaavat käyttää ovelampia tehokeinoja saavuttaakseen päämääränsä.
Valta, raha ja jännitys kiehtovat psykopaattista johtajaa.
Eriksonin mukaan tuloshakuinen, itsekeskeinen kvartaalikapitalismi ruokkii manipuloivaa käyttäytymistä. Monet toimitusjohtajat ovat psykopaatteja, mutta pysyvät yritysten johdossa, jos vain tuottavat riittävän hyvää tulosta osakkeiden omistajille.
– Valta, raha ja jännitys kiehtovat psykopaattista johtajaa. He vaikuttavat usein työssä, jossa heillä on mahtavia tilaisuuksia kontrolloida toisia ihmisiä ja dominoida heidän elämäänsä. Heidän uhriksi joutuvilla ei ole oikeastaan muuta keinoa kuin vaihtaa työpaikkaa, Erikson sanoo.
Väriluokittelun ulkopuolella
Eriksonin tuore teos syntyi palautteesta, jota hän sai lukijoiltaan edellisestä menestysteoksestaan Idiootit ympärilläni.
– Olin kirjoittanut kirjan oppaaksi, joka auttaisi ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan ja kehittämään vuorovaikutustaitojaan eri tilanteissa, mutta osaa lukijoistani kiinnosti, miten he voisivat hyödyntää kirjani tietoja muita henkilöitä vastaan, Erikson kertoo.
Hän alkoi kiinnostua syvemmin ihmisistä, jotka halusivat käyttää hyväkseen oppaan hyviä neuvoja aseina toisia ihmisiä kohtaan.
– Tällainen ihmistyyppi ei istunut kirjoissani käyttämääni luonneanalyysiin, hän sanoo.
Erikson hyödyntää molemmissa käyttäytymistieteen oppaissaan amerikkalaispsykologi William Marstonin kehittämää DISA-metodia. Se jaottelee ihmiset neljään eri käyttäytymismalliin, joita kuvataan värein.
Eriksonin mukaan analyysi soveltuu vain henkisesti vakaisiin ihmisiin. Hallitseva punainen, innostava keltainen, vakaa vihreä tai analyyttinen sininen ovat helposti tunnistettavia ihmistyyppejä niin perhe- ja kaveripiirissä kuin työelämässä.
– Psykopaatit ja epävakaat persoonallisuushäiriöiset ihmiset eivät istu tähän luokitteluun. Heillä ei ole väriä, Erikson sanoo.
