Lakimiesliiton nykysäännöissä sanotaan hallitukseen kuuluvan puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä sekä kahdeksan henkilökohtaista varajäsentä. Tällä hetkellä hallituksessa istuvat henkilöt edustavat Hallintolakimiehiä, Hallinto-oikeustuomareita, Käräjäoikeustuomareita, Nuoria Lakimiehiä, Suomalaista Lakimiesyhdistystä, Suomen Asianajajaliittoa, Suomen Syyttäjäyhdistystä ja Yksityisalojen lakimiehiä. On erittäin tärkeää, että nuorten lakimiesten etuja hallituksessa ajaa oma edustaja, jonka merkittäviin tehtäviin opiskelijavaliokunnan puheenjohtajana kuuluu myös opiskelijoiden edunvalvonnasta huolehtiminen. Tämä tarkoittaa vajaan 3 900 opiskelijan ja noin 4 500 tällä vuosituhannella valmistuneen nuoren juristin edustamista, kun koko liiton jäsenmäärä on reilut 15 000.
Nuorille ja opiskelijoille ongelmalliseksi koettujen asioiden esille ottaminen ja päätösten vaikutusten ymmärrettäväksi tekeminen vaatii monesti enemmän perusteluja niille, jotka istuvat vakituisissa viroissa, ja joilla alku-uran määräaikaisuuksista ja ongelmallisista ylitöistä saatikka opiskeluajan vaikeuksista on jo kulunut aikaa. Siksi olisikin suotavaa saada hallitukseen myös päätoimisesti opiskelijamaailmassa vaikuttava henkilö näitä solmuja selventämään. Mikäli sääntöjä ei lähdettäisi tässä vaiheessa vielä muuttamaan laajentamalla hallituksen kokoonpanoa siten, että se mahdollistaisi täysivaltaisen opiskelijaedustajan valitsemisen hallitukseen, niin mikä estäisi nykysääntöjenkään valossa antamasta opiskelijaedustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeutta hallituksen kokouksissa.
Opiskelijat toimielimiin
Myös muiden Lakimiesliiton toimielimien osalta olisi muuttuvaan toimintaympäristöön pystyttävä reagoimaan. Vanhakantaisille päätöksentekomenettelyille olisi aikaa heittää hyvästit ja siirtää valiokuntien valintamenettelyt ynnä muut samankaltaiset seikat uudelle aikakaudelle. Kun työmarkkinat ovat muuttuneet entistä pirstaloituneimmaksi ja työsuhteet entistä lyhyemmiksi aiemman elämänmittaisen työuran sijaan, tulisi tämän näkyä myös 2010-luvun liitossa.
Kuten joulukuussa julkaistusta Lakimiesliiton määräaikaisuustutkimuksestakin ilmeni, suurimmat ongelmat julkisen sektorin pätkätöissä ovat hiljattain valmistuneilla nuorilla lakimiehillä. Kyselyyn vastanneista tutkintonsa oli 2000-luvulla suorittanut miehistä kaksi kolmannesta (66,1 prosenttia) ja naisista kolme neljännestä (76,5 prosenttia). Lisäksi valtion niin sanotun tuottavuusohjelman virkojen vähentämiset virkamieshenkilötyövuosien sijaan ja kaavaillut korkeimpien virkojen määräaikaisiksi muuttamiset aiheuttavat sen, että ketjun alapäässä olevat nuoret kärsivät ja saavat kituuttaa ilman vakinaista virkaa entistä pidempään. Näiden tosiasioiden valossa onkin aivan käsittämätöntä, ettei nuorilla ole omaa edustajaa siinä valiokunnassa, jossa näiden pätkäjuristien etuja ajetaan. Julkisen sektorin valiokunnassa vaikuttavat vakituisessa virkasuhteessa olevat kun tuskin pystyvät ymmärtämään sitä tuskaa, jollaista pätkätyöt uransa alussa oleville nuorille tuottavat. Ja kuten tiedossa on, etujen valvontaan on sangen vaikea vaikuttaa, jollei pysty osallistumaan asian kannalta tärkeimmän valiokunnan työskentelyyn ja elintärkeään taustavaikuttamiseen.
Opiskelijoilla on tällä hetkellä edustajansa Lakimiesliitossa ainoastaan opiskelija- sekä koulutuspoliittisessa valiokunnassa, kun esimerkiksi TEK:ssä yksityisen sektorin, valtion, kunnan ja jäsenpalveluvaliokunnan jäsenistä on yksi aina opiskelijajäsen. SEFE:ssä taasen työelämän ja palvelutoimikunnassa on opiskelijajäsen mukana. OAJ:ssä on opiskelijat edustettuina tulo- ja palkkapolittiisessa sekä järjestötoimikunnassa asiantuntijajäseninä puhe- ja läsnäolo-oikeuksin. Pitäisikö siis myös Lakimiesliitossa saada opiskelijaedustaja yksityissektorin, julkisen sektorin, oikeuspoliittiseen ja järjestövaliokuntaan?
Opiskelijoihin panostaminen on koko liiton tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Antamalla alusta asti valtaa ja vastuuta sitoutettaisiin opiskelijat varmasti entistä enemmän lakimiesliittolaisiksi. Sillä totuushan on, että ilman nuoria ja opiskelijoita Lakimiesliiton jäsenkunta ei voi olla turvattu.
Salla Korhonen
Kirjoittaja on Suomen Lakimiesliiton hallituksen jäsen ja opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja sekä Nuoret Lakimiehet ry:n puheenjohtaja
