Valitusoikeus ja muut muutoksenhakukeinot ovat osa demokraattista yhteiskuntaa. Näissä prosesseissa on yleensä kaksi tahoa. Asianosainen on se, johon myönteinen päätös on kohdistettu tai jolle päätöksessä on määrätty jokin kielto, rajoitus tai velvollisuus tai jolta on evätty jokin etu tai oikeus kokonaan tai osittain.
Toisaalta valitusoikeus on henkilöllä, johon päätös ei suoranaisesti kohdistu, mutta jonka etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa.
Esimerkiksi rakennus- ja toimenpidelupapäätöksissä valitusoikeus on viereisen ja vastapäisen alueen omistajalla ja haltijalla sekä silloin, kun päätös voi vaikuttaa olennaisesti jonkin muun kiinteistön rakentamiseen tai käyttämiseen.
Tutustuin tähän melko monimutkaiseen prosessiin lähemmin, kun erään läheisen henkilön mökkiprojekti joutui yhden naapurin ”hampaisiin”. Alueella on osayleiskaava, jonka mukaan lomarakennuksen etäisyys rantaviivasta on oltava 30 metriä. Kun tuon tontin pituus oli kaikkineen 39 metriä ja kun rakennuksen etäisyys toisesta rajasta pitää olla viisi metriä, olisi tontille mahtunut neljä metriä pitkä mökki. Kun nuo vanhat tontit ovat varsin kapeita, ei toiseenkaan suuntaan ollut pelivaraa, koska kulkuyhteys rantaan oli turvattava. Niinpä tontille haettiin poikkeamislupaa rakentaa mökki 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta.
Lupa myönnettiin asianmukaisten kuulemisten jälkeen. Naapuri haki viranhaltijan päätöksen kumoamista tekniseltä lautakunnalta oikaisuvaatimuksella väittäen, että tontille mahtuu rakentamaan ilman poikkeamaakin. Vaatimus hylättiin yksimielisesti. Sitten valitus osoitettiin hallinto-oikeudelle. Sen käsittelyyn olisi saattanut mennä parikin vuotta.
Kun asiaa oli ”pyöritelty” eri tahoilla noin vuosi, naapuri myi mökkinsä. Tällöin otettiin uuteen omistajaan yhteyttä ja häneltä pyydettiin kannanotto tuosta poikkeamislupapäätöksestä. Hänellä ei ollut mitään huomautettavaa. Yllätys olikin melkoinen, kun hallinto-oikeus ilmoitti, että alkuperäinen valitus pitää kuitenkin käsitellä.
Sitten tuli hallinto-oikeudelta tieto, että valitus oli peruutettu ja asian käsittely päättyy. Arveluni mukaan uusi naapuri ”pakotti” entisen omistajan tähän.
Onko tämäntyyppinen muutoksenhakumahdollisuus, jonka käytöstä löytyy monia konkreettisia esimerkkejä muun muassa kuntapuolelta ja joissa ei ole mitään todellisia perusteita, osoitus oikeasta demokratiasta vai säännösten mahdollistamasta ”kiusanteosta”? Sitä pitäisi mielestäni vakavasti pohtia. Kyse ei ole myöskään kovin pienistä kustannuksista, ei julkisen hallinnon eikä asianomaisen kannalta. Niitä eivät kata valittajalta perityt muutamat kympit.
