Suomi on perinteisesti tunnettu korkeatasoisena oikeusvaltiona ja sen oikeuslaitos puolueettomana ja tehokkaana. Resurssipula uhkaa nyt vaarantaa tuon maineen ja kaikkien kansalaisten oikeusturvan. Kansalaisen oikeusturva on juuri niin hyvä kuin oikeuslaitoksen toimintakyky. Ilman toimivaa oikeuslaitosta eivät hyvätkään lait auta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on antanut Suomelle kiihtyvällä tahdilla langettavia tuomioita tuomioistuintemme pitkistä käsittelyajoista. Erityisen huolestuttavaa on se, että ratkaistut tapaukset ovat vuosilta, joiden jälkeen oikeuslaitoksen työtaakka on vain kasvanut, vaikka resurssit ovat raahanneet perässä. Ei olekaan odotettavissa, että tuomioiden määrä tulisi tulevaisuudessa tippumaan.
Resurssipula on päässyt syntymään, kun suomalaista oikeuslaitosta ei ole käsitelty kokonaisuutena. Esimerkiksi poliisiin on viime vuosina panostettu ja erityisesti talousrikosten tutkinta on tehostunut merkittävästi. Lakimiesliitto arvioi keväällä, että syyttäjälaitos tarvitsisi vuonna 2010 yhteensä 2,6 miljoonan euron lisäresurssit, jotta nykyinen toiminnan taso voitaisiin turvata.
Ilman lisäresursseja syyttäjien ja apulaissyyttäjien määrän odotettiin laskevan ensi vuonna yhteensä 35 henkilötyövuodella, minkä lisäksi pelkästään Wincapitan ja ns. Ruanda-jutun tutkimiseen on varovasti arvioitu tarvittavan 14 syyttäjän lisäresurssit. Vaarana oli, että suomalaiset saisivat ensi vuonna 50 syyttäjää heikompaa oikeusturvaa kuin tänä vuonna.
Sekä Lakimiesliitto että Akava ovat vaatineet oikeuslaitoksen, erityisesti syyttäjälaitoksen, resurssien lisäämistä suomalaisen oikeusvaltion turvaamiseksi. Oikeuslaitoksen resurssipulan ongelmallisuus on korostunut yleisen taloustilanteen heikennyttyä ja julkisen talouden tilanteen kiristyttyä. Lähivuosina julkisen sektorin menoihin kohdistuu voimakkaita leikkauspaineita. Oikeuslaitoksessa, jossa jo nykyresurssit ovat vuosien kuluessa jääneet jälkeen, ympäristön muutos on hyvin huolestuttava.
Pientä helpotusta synkkiin tulevaisuudennäkymiin saatiin hallituksen budjettiriihessä elokuun lopussa. Hallitus päätti tuolloin yhden miljoonan lisäresursseista syyttäjälaitokselle perustellen niitä mm. Win Capita -jutun aiheuttamalla työmäärän kasvulla. Resurssilisäys ei korjaa syyttäjälaitoksen resurssipulaa, mutta helpottaa tilannetta hieman.
Yleisten tuomioistuinten resurssipulaan ei tällä budjettikierroksella ole erityistä helpotusta näkyvissä. Liitolle keskeinen yksityiskohta on ollut uudistuvan tuomioistuinharjoittelun vaatiman rahoituksen turvaaminen. Vaarana on, että auskultoinnin kehittäminen koulutuksellisemmaksi ja sen houkuttelevuuden lisääminen eivät toteudu ilman riittäviä resursseja. Tässäkin tapauksessa edellytykset ratkaista vuosien saatossa syntynyt ongelma ovat heikentyneet taloustilanteen mukana.
Syyttäjälaitoksen resurssipulan huomioiminen budjetissa on pieni askel parempaan suuntaan. Se näyttää, että paljon työtä on vielä tehtävänä. Samalla se näyttää, että työtä kannattaa tehdä ja että vaikeassakin tilanteessa voidaan saavuttaa tuloksia. Kiitos kuluu erityisesti oikeusministeriölle, joka on uljaasti taistellut resurssiensa puolesta. Ilman tuota taistelua lopputulos olisi ollut hyvin erilainen.
