Valtion uuden vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman lähtökohtana on, että tuloksellisuus syntyy aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Ohjelmalla tavoitellaan samalla myös työn muuttumista työntekijälle mielekkäämmäksi, palvelun laadun paranemista ja työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvua.
Valtiovarainministeriön asettaman vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma -hankkeen toimikausi on 1.11.2011–30.4.2015. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori, ja hallitusneuvos Heidi Nummela on ohjausryhmän asettaman valmisteluryhmän puheenjohtaja.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n neuvottelupäällikkö Markku Nieminen edustaa kaikkia akavalaisia niin ohjaus- kuin valmisteluryhmässäkin JUKOn valtion neuvottelukunnan tekemien linjausten mukaisesti. Suomen Lakimiesliiton julkisen sektorin neuvottelupäällikkö toimii valtion neuvottelukunnan puheenjohtajana, joten liiton ääni kuuluu valmistelussa.
Kepin sijasta porkkanaa
Hallitus on linjannut iltakoulussaan, että vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa painotetaan erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämistä, oman työn vaikutusmahdollisuuksia, työkykyä tukevaa toimintaa sekä johtamisen ja esimiestyön merkitystä tuloksellisen toiminnan edellytyksinä. Vaikuttaa siltä, että hankkeessa on ymmärretty henkilöstön tärkeys tuloksellisuuden tekijänä.
Lakimiesliiton mielestä hanke tuleekin toteuttaa niin, että henkilöstölle tarjotaan kepin sijasta porkkanaa. Hankkeessa sitovat henkilötyövuositavoitteet on korvattu sitovilla euromääräisillä tavoitteilla kuitenkin niin, että henkilötyövuosiseuranta jatkuu. Henkilötyövuosien määrän sijaan tarkastellaan euroja ja kokonaistuottavuutta.
Valtion henkilöstölle vuoden alussa tehdystä kyselystä ilmenee, että tuloksellista toimintakulttuuria edistävät mahdollisuus ja aika uuden ideointiin, yhteiset tavoitteet ja yhteisöllisyys sekä luottamus. Myös kannustava palaute ja palkinta sekä tekemisen meininki koettiin tärkeiksi tuloksellisuuden osatekijöiksi. Sen sijaan byrokratia, säännöt, ohjeet ja kontrolli sekä resurssien omiminen ja priorisoinnin puute nousivat kyselyssä tuloksellisen toiminnan esteiksi.
Jokaiselle hallinnonalalle omat kärkihankkeet
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan huhtikuussa tekemän kannanoton mukaan hallinnonalojen tulee valmistella omat vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmansa vuoden 2012 loppuun mennessä. Jokainen hallinnonala nimeää kaksi omaa tai poikkihallinnollista kärkihanketta, joita voidaan pitää tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden sekä toiminnan tavoitteiden kannalta erityisen merkittävinä. Keskustasolla laadittu ohjelmia koskeva ohjeistus toimitetaan hallinnonaloille vielä keväällä 2012.
Ohjelmaa valmistellaan erilaisissa työryhmissä. Tuloksellisuuden näkökulmasta ehkä kaikkein tärkein työryhmä on ydintoimintoanalyysiryhmä. Ryhmä miettii, miten valtion toimintoja voidaan uudistaa asiakaslähtöisesti ja yli hallinnonalojen rajojen. Näkökulmana on tehtävien ja toimintojen priorisointi sekä tarpeettomista tehtävistä luopuminen. Samalla myös tarkastellaan sitä, missä asioissa hallinnonalojen välistä yhteistyötä voidaan lisätä.
Virastot ja laitokset sekä ministeriöt keräävät ohjelmassa määriteltyjä tietoja ja tekevät niiden pohjalta ydintoimintoanalyysinsä. Tämän jälkeen laaditaan koko valtionhallinnon ydintoimintoanalyysi. Nähtäväksi jää, löytyykö ohjelmalta rohkeutta tehdä merkittäviä valtion toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja löytyykö näille linjauksille vielä poliittista tahtoa.
Kirjoittaja on Suomen Lakimiesliiton julkisen sektorin neuvottelupäällikkö.
Keskushallinnon uudistamishanke – suurministeriö Suomeen?
Aluehallinto- ja virastotaso ovat parina viime vuosikymmenenä olleet merkittävien uudistusten kohteena. Ministeriötasolla uudistuksia ei sen sijaan ole juurikaan ollut työ- ja elinkeinoministeriön muodostamista lukuun ottamatta. Valtiovarainministeriö onkin hallitusohjelmassa edellytetyn mukaisesti asettanut keskushallinnon uudistamishankkeen, jonka toimikausi on 1.1.2012–31.3.2013.
Hankkeen tehtävänä on toukokuun loppuun menneessä selvittää ne toimenpidevaihtoehdot, joilla hankkeelle asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Toimenpidevaihtoehtoja ollaan parasta aikaa laatimassa, ja todennäköistä on, että hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjaa kesäkuun kokouksessaan hankkeen suuntaviivoja.
Ennen poliittisia linjauksia voidaan vain arvailla, kuinka hanke etenee. Ministeriöiden tukipalvelujen yhdistäminen saattaa toteutua lähivuosien aikana. Kaikkien ministeriöiden yhdistäminen yhdeksi suurministeriöksi onkin monelta kantilta haasteellisempi tavoite. Henkilöstön kannalta se tarkoittaisi muutoksia tehtävissä, yksiköissä tai osastoissa, esimies-alaissuhteissa ja toimintatavoissa.
Yksi suurministeriö tarkoittaisin myös yhtä palkkausjärjestelmää. Muutama vuosi sitten ministeriöiden yhteisen palkkausjärjestelmän luominen kaatui kuitenkin rahan puutteeseen.
Ministeriöissä työskentelee noin 2 200 akavalaista, joista 600 on Lakimiesliiton jäseniä. Lakimiesliitto vaikuttaa hankkeen etenemiseen JUKOn valtion neuvottelukunnassa. Lisäksi hanketta käsitellään jokaisessa Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnan kokouksessa. Ministeriöiden akavalaiset pääluottamusmiehet ovat muodostaneet taustaryhmän, ja heiltä saa ajantasaista tietoa hankkeen etenemistä.
Keskushallinnon uudistamishankkeen tavoitteena on
- saada VN:ssa tehtävä politiikka-, lainsäädäntö- ja resurssiohjaus yhtenäiseksi
- tukea nykyistä paremmin hallituksen strategisen näkemyksen toimeenpanoa ja vaikuttavuutta julkisessa hallinnossa ja yhteiskunnassa
- lisätä henkilöstön ja taloudellisten resurssien liikkuvuutta ja edistää yhtenäisen toimintakulttuurin syntymistä valtion hallinnossa
- selvittää ministeriöiden muodostaminen yhdeksi virastoksi niin että hanke, ei muuta ministereiden asemaa VN:n jäseninä ja ministeriönsä toiminnan johtajina.
