Kun pääministeri Juha Sipilän hallitus vuonna 2015 aloitti kansalliset ”norminpurkutalkoot”, nimitettiin juristi Jari Partanen poliittiseksi valtiosihteeriksi ja hanketta koordinoivan toimeenpanoryhmän puheenjohtajaksi.
Hallituspuolueiden yhteinen näkemys oli, että Suomessa erilaiset vanhentuneet säädökset ja jäykkyydet vaikeuttavat talouden uusiutumista.
Lähes kolme vuotta myöhemmin voidaan jo kysyä, kuinka pitkälle norminpurku on edennyt?
Norminpurun sijaan puhun mieluummin säädösten sujuvoittamisesta ja paremmasta sääntelystä.
– Yksittäisiä muutoksia koskien en lähde numeropeliin. Toki voidaan sanoa, että näin ja näin monta normia on purettu ja lakia uudistettu, mutta yhtä lailla hallitus on antanut merkittävän määrän uutta lainsäädäntöä, Partanen sanoo työhuoneessaan liikenne- ja viestintäministeriössä.
– Esimerkiksi liikennelainsäädännön uudistuksessa useita vanhentuneita säädöksiä kumottiin samalla, kun hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä uudistettiin. Samoin maakunta- ja sote-uudistukseen liittyy luonnollisesti valtavasti uutta lainsäädäntöä, hän jatkaa.
– Norminpurun sijaan puhun mieluummin säädösten sujuvoittamisesta ja paremmasta sääntelystä. Olennaista tässä työssä on se, että valta ja vastuu on aina kussakin vastuuministeriössä ja että hyvää lainvalmistelua noudatetaan. Työtä on tehty määrätietoisesti ja hallitusohjelman linjausten mukaan, Partanen sanoo.
Juristina puoluepolitiikassa
Kun norminpurku alkoi, oli tilannekuva synkeä: Suomen talous oli kyntänyt syvällä pitkään ja työttömyys oli nousussa. Nyt näyttää jo valoisammalta: talous kasvaa ja vienti on hyvässä vedossa.
– Kaikki ei varmasti ole yksin hallituksen ansiota, mutta olen vakuuttunut että olemme tehneet ratkaisuja, jotka tukevat myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä, Partanen sanoo.
Hän onkin keskustapuolueen mies.
Partanen on tehnyt kaksikymmentä vuotta uraa politiikan erilaisissa taustatehtävissä, juridiikan ja puoluepolitiikan risteyksessä. Ennen nykyistä valtiosihteerin pestiään hän työskenteli keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja sitä ennen muun muassa erityisavustajana Vanhasen hallituksen puolustus- ja ympäristöministeriöissä.
Nykyisessä roolissaan poliittisena valtiosihteerinä hän on tärkeä välikappale lainvalmistelussa ministeriöiden virkamieskunnan ja valtioneuvoston kesken.
Hän istuu myös varapuheenjohtajana oikeusministeriön asettamassa lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmässä.
Norminpurun sijaan Jari Partanen puhuu säädösten sujuvoittamisesta ja paremmasta sääntelystä.
Lainvalmistelussa on haasteita
Lainvalmistelusta ja sen tasosta on puhuttu tällä vaalikaudella paljon. Noin vuosi sitten hallitus sai moitteita muun muassa lakiesitysten kiireellisestä valmistelusta, puutteellisista vaikutus- arvioinneista ja turhankin vahvasta poliittisesta ohjauksesta. Pääministeri joutui vastaamaan oikeuskanslerin moitteisiin lakiesitysten perustuslaillisista ongelmista.
Partanen toivottaa tervetulleeksi julkisen keskustelun lainvalmistelun tasosta. Samalla hän huomauttaa, että istuva hallitus perustaa toimintansa strategiseen hallitusohjelmaan. Tarkkaan kirjatun toimintaohjelman sijaan se käsittää suuren vision ja koko vaalikauden tavoitteet.
Hallitus on pyrkinyt saamaan aikaan paljon ja rivakasti, mikä on saattanut näkyä valmistelun ongelmina.
– Totta kai väärinarvioita ja virheitäkin on tietyin osin tehty. Lopputulos on olennaista. Ei tämä hallitus ole ainoa, joka tällaisia valmisteluun liittyviä vaikeuksia on kohdannut, enkä pidä sitä mitenkään vaarallisena.
Hyvä lainsäädäntö syntyy virkamiesvalmistelun virkavastuun pohjalta.
Lait valmistellaan ministeriöissä valtioneuvoston poliittisen ohjauksen alla, mutta kumpikaan ei toimi tyhjiössä, Partanen muistuttaa. Hyvä lainsäädäntö syntyy virkamiesvalmistelun virkavastuun pohjalta.
Toimiva ja ajanmukainen lainsäädäntö on hänen mukaansa olennaista Suomen menestyksen kannalta, mutta samalla lainsäädäntö on tärkeä yhteiskunnallisen vallankäytön väline, jota kukin hallitus vuorollaan käyttää.
– Jos esimerkiksi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tekee asumisen ja rakentamisen osalta uusia linjauksia, hän kantaa siitä vastuun ja vie sen eduskunnan valiokunta- ja täysistuntokäsittelyyn. Esityksen eteneminen on suoraan kytköksissä hyvään virkamiesvalmisteluun, tarkkaan taustatyöhön ja hyvään vaikutus- arviointiin.
Ihailen lainvalmistelua ministeriöissä. Se on kellosepän tarkkaa työtä.
Valmistelu ja arviointi kehittyvät
Vaikutusarvioinnin kehittämiseksi tällä vaalikaudella käynnistyi viimein lainsäädännön arviointineuvosto, joka tekee eräänlaista meta-arviointia.
Yhdeksästä eri alojen, kuten talous- ja oikeustieteen, asiantuntijoista koostuva neuvosto on itsenäinen ja riippumaton elin. Sen tehtävä on arvioida valikoimiensa lakiesitysten kohdalla, miten ministeriön vaikutusarvio on onnistunut.
– Se on tavallaan peili hallitukselle ja valmisteluvastuussa oleville ministeriölle ja tärkeä osa modernia lainvalmistelua, Partanen sanoo.
Jatkossa Partanen kehittäisi lainvalmistelua ja lakiesitysten vaikutusarviointia edelleen selvittämällä, miten taloudellisten ja muiden lainvalmistelussa harkittujen vaikutusten jälkiarviointia voidaan parantaa. Mitä esimerkiksi kauppojen aukiolon vapauttaminen merkitsi isoille liikkeille ja pienille kaupoille, mitä se merkitsi työntekijöille ja asiakkaille?
Ministeriöiden juridista osaamista Partanen kehuu.
– Ihaillen seuraan lainvalmistelua eri ministeriöissä. Lainvalmistelutyö on kellosepän tarkkaa työtä. Yhden rattaan muutos vaikuttaa seuraavaan ja taas seuraavaan.
Jalkapallo vei eduskuntaan
Itse Partanen ei ole kokenut kutsumusta virkamieskuntaan, vaan hän on viihtynyt politiikan parissa.
Partanen opiskeli aikoinaan lakia Lapin yliopistossa, mutta eniten häntä kiinnosti yhteiskunnallisen päätöksenteon ja juridiikan kietoutuminen yhteen: se, miten lainsäädäntö syntyy kansanvaltaisessa päätöksentekojärjestelmässä.
Urakehitystä selittää osaltaan myös jalkapallo.
– Pienestä pitäen olen pelannut. Suuria en ole saavuttanut, mustelmia kylläkin, Partanen vitsailee.
Entinen iisalmelaisen PK-37-seuran junioripelaaja tapasi Rovaniemen opiskeluaikoinaan kentällä tulevan kansanedustajan ja europarlamenttiedustajan Hannu Takkulan. Toinen kontakti politiikkaan oli kotikaupungin vanha naapuri Seppo Kääriäinen.
– Olin opintojen loppusuoralla, kun kansanedustaja-avustajajärjestelmä syntyi. Takkula ja Kääriäinen eduskunnassa olivat puhuneet, että pitäisikö tuota Jaria pyytää töihin eduskuntaan. Jos ei muuta saada aikaan, niin tekee ainakin gradunsa loppuun eduskunnan kirjastoa hyödyntäen, Partanen kertoo.
– Heidän pyyntöönsä vastasin myöntävästi ja sillä tiellä olen edelleen.
Jalkapallo on yhä tärkeä osa Partasen elämää. Hän on mukana Laajasalon palloseuran sekä Laajasalon tekonurmen omistavan kenttäyhtiön hallituksissa. Hän pelaa yhä aktivisesti ikämiesjoukkueessa vanhalla pelipaikallaan vasempana laitapuolustajana.
– Vasen pakki ei suuria sankaritekoja yleensä tee, hän vitsailee.
Arvioin itseäni työn tulosten kautta enkä sen kautta, näkyykö nimeni jossain vai ei.
Toimivalta on kiinni luottamuksesta
Kuten pallokentällä, Partanen on urallaankin viihtynyt taustatehtävissä, poissa parrasvaloista. Hän kehuu suurella kunnioituksella entisiä ja nykyisiä esimiehiää, poliitikkoja, joiden työ tapahtuu julkisuudessa.
Hänen oma asemansa ei perustu suoraan kansanvaltaiseen valitaan, mikä ohjaa työntekoa päivittäin.
– Valtiosihteerille kuuluva toimivalta on välillinen. Se on täysin sidoksissa ministerin luottamukseen, ja sen varassa toimin. Se pitää minut myös taustalla. Toiseksi tämä tehtävä on tilapäinen. Olen tässä niin pitkään kuin ministerillä on luottamusta minuun ja eduskunnalla on luottamusta hallitukseen, Partanen sanoo.
– Nämä kaksi tekijää ovat mielessäni joka päivä, ja työn tulosten kautta arvioin itseäni. En sen kautta, näkyykö nimeni jossain vai ei.
