Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa määrittelee lain tavoitteen ja hengen ensimmäisessä pykälässään seuraavasti:
”Tällä lailla edistetään viraston ja sen henkilöstön vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa, joka perustuu henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin viraston toiminnasta ja sitä koskevista suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää viraston toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa virastossa tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat työtä, työoloja ja henkilöstön asemaa virastossa ja samalla edistää työelämän laatua sekä valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta.”
Neljäs pykälä muistuttaa yhteisen, tuloksellisen työskentelyn tavoitteesta sekä tiedon saannista ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudesta omaa työtään koskien.
”Viraston tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toteuttaa myös henkilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä sekä antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön ja saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.”
Lähtötuutu: Yt-lain henki
Haaste 1: Väärä järjestys
Päätöksiä ei voi tehdä ennen kuin on käyty neuvottelut. Yt-lain ajatuksena on, että neuvottelut aloitetaan jo siinä vaiheessa, kun työnantajalla on aikomus tehdä sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden työn sisältöön tai työolosuhteisiin. Henkilöstölle annetaan tarvittavat tiedot tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, jotta se voi aidosti tehdä neuvotteluissa omia ehdotuksiaan.
Neuvottelut pitäisi aloittaa jo siinä vaiheessa, kun työnantajalla on vasta aikomus tehdä olennaisia muutoksia.
Haaste 2: Tulkintaongelmat
Yhteistoimintamenettely koskee myös tietojärjestelmän vaihtamista ja budjetin hyväksymistä, ei vain suuria muutoksia, kuten toimipaikkojen lakkauttamista, työsuhteiden lopettamista, palkan alennuksia tai työnkuvan muutoksia. Myös tulostavoitteiden painotukset ja työhyvinvointiin liittyvien testien tulokset pitää tuoda yhteiseen keskusteluun ja jakaa niistä avoimesti tietoa.
Haaste 3: Puutteet kuulemisessa
Kuka tahansa henkilöstöryhmään kuuluva virkamies ei riitä edustamaan henkilöstöä yt-neuvotteluissa, vaan henkilöstön edustajina ovat ensisijaisesti virka- ja työehtosopimusten mukaisesti valitut luottamusmiehet tai viraston ja virkamiesten yhdistysten tekemässä yhteistoimintasopimuksessa sovitut henkilöstön edustajat.
Pääsopijajärjestöillä ja niiden asettamilla luottamusmiehillä on yhteistoiminaneuvotteluissa ja työryhmissä tärkein rooli. Virkamiehiä edustavien järjestöjen edustajien kuulemisella varmistetaan, että päätösten tueksi on käytössä kaikki mahdollinen asiantuntemus ja käytännön tieto. Näin päästään myös parempiin taloudellisiin tuloksiin.
Korjausliike 1: Muistuttaminen
Luottamusmiehet ovat lähestyneet virastojen johtoa kirjelmillä ja järjestäneet tapaamisia ja koulutustilaisuuksia virasto- ja hallintopäälliköille.
Yksi paljon esillä pidetty asia on virkamiesten palvelussuhteen ehtojen, tehtävän tai palkan muuttaminen työnantajasta johtuvasta aloitteesta. Mikäli tällaisessa työnantaja-aloitteisessa muutoksessa palvelussuhteen ehtoja muutetaan olennaisesti ja pysyvästi, on kyse tosiasiallisesti voimassa olevan viran irtisanomisesta ja uuden viran tarjoamisesta valtion virkamieslain uudelleensijoittamisvelvoitteen mukaisesti.
Uudelleensijoittamisvelvoite edellyttää siis alkuperäisen viran irtisanomisperusteen olemassaoloa, jolloin uudelleensijoittamisvelvoitteeseen perustuen tulee noudattaa irtisanomista koskevia menettelytapavaatimuksia, kuten yhteistoimintalain mukaisten yhteistoimintaneuvotteluiden käymistä oikea-aikaisesti eli jo siinä vaiheessa, kun työnantaja vasta suunnittelee mahdollisia muutoksia.
Lakimiesliitto toimii neuvonantajana ja tiedonjakajana sekä tekee yhteistyötä luottamusmiesten kanssa.
Korjausliike 2: Yt-lain parantaminen
Lakimiesliitto toimii neuvonantajana ja tiedonjakajana sekä tekee yhteistyötä luottamusmiesten kanssa. Liitto on myös mukana järjestetyissä tapaamisissa virastojen johdon kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on pyrkiä parantamaan valtion yt-lakia niin, että sen sanktiot ja valvontapykälät olisivat vaikuttavuudeltaan samalla tasolla yksityisen sektorin
yt-lain kanssa.
Maali
Yt-lain hengestä tulee osa valtion virastojen jokapäiväistä toimintaa. Laki tunnetaan hyvin ja sitä kunnioitetaan. Lain noudattamatta jättämisellä on seuraamuksia.
