Vankien terveyteen halutaan satsata

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan vankien terveydenhuollon siirto osaksi normaalia terveydenhuoltoa parantaisi merkittävästi terveyspalvelujen jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Ministeri oli lokakuussa puhumassa rikosseuraamusalan neuvottelukunnan järjestämässä ­seminaarissa Helsingissä.

Sekä Maailman terveysjärjestö WHO ­että eurooppalainen kidutuksen vastainen komitea CPT ovat suosittaneet vankiloiden terveydenhuollon siirtämistä pois rangaistus­järjestelmästä, mikä Suomessa tarkoittaisi oikeusministeriön alaisuudesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Asian selvittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. ­Oikeusministeriö on esittänyt siirtohanketta myös valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan.

– Ei riitä, että vankien terveydentilaan puututaan vain rangaistusaikana. Vankeus­aikaisen terveydenhuollon erillisyys muista julkisista palveluista katkaisee olemassa olevat hoitosuhteet ja haittaa tuloksellisten hoitojatkumoiden kehittämistä, oikeus­ministeri totesi.

Erityisen keskeisenä Henriksson pitää hoitojatkumoiden luomista vankilan ja päihdehuollon asiantuntijaorganisaation välille.

– Vankilaoloissa saavutettu päihteettömyys ei riitä turvaamaan päihdeongelman pysymistä hallinnassa vapautumisen ­jälkeen ilman ulkoisia tukitoimia vapaudessa.­ Siksi on äärimmäisen tärkeää,­ että vanki­ pääsisi vapautumisen jälkeen tavanomaisen palvelu- tai tuki­järjestelmän piiriin ilman viivytystä.

Vankien kuntouttaminen nähdään aiempaa haastellisempana, sillä vankiloihin päätyvät ihmiset ovat entistä sairaampia ja huono-osaisempia. Tutkimuksen mukaan vankien sairastavuus on 6–7-kertainen yleisväestöön verrattuna. Päihdeongelmia on 80–85 prosentilla vangeista. Noin joka toisella vangilla on kaksoisdiagnoosi eli ­sekä päihdehäiriö että muu mielen­terveyden häiriö.

– Hoitamattomina mielenterveys-, päihde-­­­ ja muut terveysongelmat voivat tulla yhteiskunnalle monella tavalla kalliiksi. Jos rikoskierre jatkuu, kyse ei ole vain ­rahasta, vaan myös meidän kaikkien ­turvallisuudesta, Henriksson kommentoi.
Hän totesti päihdeongelmaan puuttumisen olevan keskeistä uusintarikollisuuden ehkäisyssä.

– On syytä muistaa, että yli puolet vankilasta vapautuneista ei palaa vankilaan tai yhdyskuntapalveluun. Seuraamuksen aikaisilla tehokkailla toimilla on siis merkitystä.