Repliikki on kuvitteellinen ote Nuorten lakikirjasta. Samanlaisia kommentteja poliisi sekä sosiaali- ja nuorisotyöntekijät kuulevat lähes päivittäin.
– Nuoret eivät tiedä ja tunne velvollisuuksiaan ja useimmiten mielijohteesta tekemiensä tekojen seurauksia. Nuorison keskuudessa vallitseva tiedon puutteellisuus tuli valitettavan tutuksi toimiessani Vantaan lähipoliisina ja kierrellessäni kouluja. Kaikki keinot tämän tietovajeen täyttämiseksi ovat tarpeen, korostaa rikosylikonstaapeli Ilmo Junnila Vantaan poliisin väkivaltayksiköstä.
Saman huomion puki sanoiksi Oikeusturva-asiain neuvottelukunta muistiossaan vuonna 2001: ”Julkisuudessa on useissa yhteyksissä todettu erityisesti nuorten käsityksen yhteisestä edusta hämärtyneen. Sama koskee käsityksiä oikeuksista ja velvollisuuksista, oikeasta ja väärästä. Oikeustajun ohentuminen ilmenee mm. koulukiusaamisena, mutta on saanut sitäkin vakavampia ja pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvia seurauksia. Vähäisin ei ole yhteisen ja yksityisen edun välisen rajan madaltuminen”.
Onko mitään tehtävissä tai ylipäätään muutettavissa? Viimeaikaiset nuorten henkilöiden tekemät rikokset kuten Helsingin makasiinien ja Porvoon tuomiokirkon tuhopoltot ovat omiaan horjuttamaan uskoa tilanteen paranemiseen.
Kohuotsikoiden takana ruohonjuuritasolla tapahtuu kuitenkin yhteistyössä nuorten ja aikuisten – niin viranomaisten kuin vapaaehtoistenkin – kanssa yllättävän paljon myönteisiä asioita. Pienistä puroista saattaa sittenkin kasvaa joki.
Vantaan Lähiönäyttämö opetusfilmin teossa
Tämän kesän alussa Vantaan Askistossa 15-vuotias poika ajaa kavereineen varastetulla autolla poliisia pakoon. Turhaan. Poliisi saa pakenijat kiinni, komentaa pojat ulos autosta ja laittaa heidät käsirautoihin. Ilmenee, että takapenkillä kyydissä ollut on loukkaantunut rytäkässä, koska ei käyttänyt turvavyötä. Kuljettaja puhalsi 1,5 promillea alkometriin. Auto oli varastettu kotibileistä ja päätyi ojaan.
Ohikulkijat pysähtyvät katsomaan tilannetta päätään pudistellen. Sitten heidän katseensa osuu kameraa pitelevään mieheen, joka antaa ohjeita niin poliiseille kuin autossa olleille nuorille ja sitä todellisuudessa kuljettaneelle aikuiselle miehelle.
Kyseessä on Vantaan Lähiönäyttämön parhaillaan käynnissä oleva, pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuva filmaustyö.
Kameran takana ja filmiä ohjaamassa on Kari Järvinen, joka toimii päivätyönään vastaavana nuorisotyöntekijänä Martinlaakson nuorisotilassa. Vapaa-ajat kuluvat myös nuorten parissa. Kari on Vantaan Lähiönäyttämön kannatusyhdistyksen puheenjohtaja ja sen aktiivinen toimija.
Parin kilometrin päässä on toistakymmentä nuorta ”vallannut” rivitalohuoneiston ja kovat kotibileet ovat käynnissä. Tyhjiä kaljapulloja lojuu keittiön pöydällä. Mutta toiminta on hyvin kurinalaista. Ryhmää ohjaa Kaarina Kollin. Soisalon perhe on luovuttanut paitsi aikaansa myös kotinsa ja kakkosautonsa maksutta elokuvan tekijöiden käyttöön.
Perheen äiti Sari Soisalo on harrastanut näyttelemistä Lähiönäyttämöllä Kaarina Kollinin ryhmässä jo pitkään. Kotona on kasvamassa kaksi murrosikää lähestyvää poikaa. Elokuvan aiheen koko perhe koki tärkeäksi ja itse filmauksen haastavaksi. Rallia harrastava isä toimi filmauksessa kuskina ja pojat näyttelijöinä kyydissä.
Työtä nuorten kanssa ja heidän ehdoillaan
Kaarina Kollin on työurallaan toiminut erilaisissa tehtävissä sekä teatterin että nuorisotoimen parissa. Vantaan Lahiönäyttämön ohjaaja-käsikirjoittajana hän on toiminut jo 26 vuotta.
Kaarina on ollut ensimmäisiä koulutettuja rikosasiain sovittelijoita Suomessa. Noilta ajoilta hänelle jäi kytemään ajatus saada nuorille perille tieto siitä, että rikos ei kannata.
Kohta Nuorten lakikirjan ilmestyttyä Kaarina näki siinä ”valmiin filmikäsikirjoituksen”. Ongelmanuortenkin parissa työskennelleenä Kaarina Kollin tajusi, etteivät kaikki nuoret lue kirjoja. Siksi aiheesta piti tehdä mahdollisimman mukaansa tempaava opetuselokuva nuorten kanssa ja heidän ehdoillaan.
– Tiedon lisääminen oli ehdottomasti tärkein motiivi tässä hankkeessa, Kaarina Kollin täydentää.
– Nuorten lakikirja käsittelee mielestämme yhteiskunnallisesti tärkeitä ja nuorille ymmärrettävästi esitettyjä asioita. Niiden mahdollisimman laajaan tietoisuuteen saattaminen ennaltaestävässä mielessä on tärkeää. Elokuvan keinoin voimme tavoittaa kohderyhmästä valtaosan, Kaarina Kollin ja Kari Järvinen valaisevat tekeillä olevan opetuselokuvan taustoja.
– Nuorisotyöntekijänä olen jatkuvassa kontaktissa nuoriin ja pystyn työssäni havainnoimaan ne nuoret, jotka tarvitsevat tukea ja motivointia vapaa-ajan käyttöönsä. Tämänkaltainen toiminta tukee nuorten kiinnostusta asuinympäristöään kohtaan ja omalta osaltaan vahvistaa itsetuntoa ja osallisuuden kokemista. Parhaimmillaan se auttaa myös vanhempia kasvatustyössä. Kaikki teatterissamme toimivat aikuiset ovat sitoutuneet noudattamaan näitä toimintaperiaatteita, Kari Järvinen kertoo.
– Vantaan Lähiönäyttämö on viime vuosina panostanut erityisesti nuoriin ja mahdollistanut heille maksuttoman ilmaisutaidon harrastusmahdollisuuden niin teatterin kuin videoelokuvien tekemisen muodossa.
”Mukana koko kylä”
Vanhan sanonnan mukaan lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Tämä ajatus toteutuu selvästi Vantaalla. Poliisi, koulut, terveyskeskus, paikalliset asianajajat ja yksityiset henkilöt ovat vastikkeetta luovuttaneet elokuvanteon käyttöön aikaansa, henkilökuntaansa ja tilojaan. Elokuvassa he myös ”näyttelevät itseään”. Muut näyttelijät ovat Vantaan Lähiönäyttämön nuoria harrastajia.
Vantaan kaupunki tukee hanketta antamalla käyttöön kuvauskalustoa ja editointiin tarvittavat tilat sekä laitteet ja teknistä asiantuntija-apua. Pääsääntöisesti Vantaan Lähiönäyttämö on Kari Järvisen mukaan jo pitkään rahoittanut toimintaansa lipputuloilla, jäsenmaksuilla ja tilausnäytöksillä. Tämä takaa yhdistyksen riippumattomuuden ja nopean reaktiokyvyn muuttuvissa tilanteissa ja uusien haasteiden edessä.
Noin 50 vapaaehtoista ja eri alojen asiantuntijaa käyttää aikaansa tähän projektiin täysin korvauksetta. Eräs heistä on Harri Piispanen. Nyttemmin lasitaiteilijana toimiva Harri on ollut mukana Lähiönäyttämön toiminnassa jo yli 10 vuotta ja edennyt näyttelemistä harrastavasta koululaisesta teatterin kannatusyhdistyksen hallituksen jäseneksi. Filmauspäivänä hänen taitojaan tarvittiin sekä näyttelijänä että äänitystehtävissä. Nykyisin Tampereella asuva Harri haluaa jatkaa teatteriharrastustaan mahdollisuuksien mukaan nimenomaan Vantaalla.
– Tämä teatteri on jo minulle kuin toinen koti. Olen sekä saanut että antanut sille paljon. Tuntuisi vaikealta ajatella siirtyvänsä johonkin toiseen teatteriryhmään, Harri Piispanen summaa teatteriharrastuksensa merkitystä.
NUORISON OIKEUSKASVATUKSESSA MUKANA USEITA TOIMIJOITA
RIKOKSENTORJUNTANEUVOSTO on oikeusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntija- ja yhteistyöelin, joka suunnittelee ja toteuttaa toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi. Oikeusministeriö on vuodesta 1998 myöntänyt avustuksia paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden osarahoitukseksi. Vuosina 1998–2006 on tuettu 104 paikallista hanketta. Hankkeista melkein puolet on liittynyt lapsiin ja nuoriin, 23 kuntien turvallisuussuunnitteluun. Hankkeiden tuloksellisuusarviointeja on ollut kahdeksan. Lapsiin ja nuoriin kohdistuneista hankkeista löytyy lisätietoja Internetistä sivulta www.rikoksentorjunta.fi/7365.htm
OIKEUSOPPI KOULUISSA. Peruskouluissa oikeusopin opetus sisältyy yleensä yhteiskuntaoppiin. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ry:n eli HYOL:n sivuilta löytyy mm. aiheeseen liittyviä kurssimalleja ja julkaisuja www.hyol.fi/
SUOMEN ASIANAJAJALIITON OIKEUSKASVATUSPROJEKTI käynnistyi vuoden 2006 alussa. Se on suunnattu lapsille ja nuorille. Oikeuskasvatusprojektiin osallistuvat asianajajat käyvät peruskouluissa ilman erillistä korvausta kertomassa mm. Suomen oikeusjärjestelmästä ja asianajotoiminnasta sen osana, lasten ja nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista, siviili- ja perusoikeudellisista asioista sekä rikosprosessin vaiheista.
Lisätietoja: www.edu.fi
LÄHIPOLIISITOIMINTA on osa poliisin perustoimintaa. Lähipoliisitoimintamallin taustalla on oivallus siitä, että rikosten ja häiriöiden torjunnassa sekä ennalta estämisessä voidaan onnistua vain tunnistamalla rikosten ja häiriöiden taustalla olevat paikalliset syyt ja vaikuttamalla niihin eri viranomaisten, yhteisöjen ja alueen asukkaiden yhteistyöllä.
Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma vuodelta 1999 velvoittaa ottamaan lähipoliisitoimintamallin käyttöön koko maassa. Paikallisen rikostorjuntatyön vähimmäisratkaisuna ohjelmassa mainitaan sosiaalitoimen, koulun ja nuorisotoimen sekä poliisin välinen yhteistyö nuorisorikollisuuden ja siihen liittyvien ongelmien ehkäisyssä.
Nettisivut: www.poliisi.fi/
OIKEUSTURVA-ASIAIN NEUVOTTELUKUNTA toimi vuosina 2001–2005. Eräs sen painopistealueista oli oikeuskasvatus. Neuvottelukunta tähdensi, että peruskoulun oikeuskasvatuksen pitäisi tarjota kaikille oppilaille samanlaiset tiedot oikeudellisissa asioissa.
OPPIKIRJOJA JA OHEISMATERIAALIA:
• Muistio: Koulun mahdollisuudet rikollisuuden ehkäisyssä
Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan asettaman koulutyöryhmän muistio, www.om.fi/1063.htm
• Pykälät puhuvat (2000, uudistettu) HYOL:n julkaisu. Tilauslomake www.hyol.fi/?id=tilaus
• Useimmilla kaupallisilla oppikirjakustantajilla on sekä peruskoulun että lukion tarpeisiin tehtyjä oikeusopin oppikirjoja.
• Kirjoituksessa mainittu opetusfilmi valmistuu syksyllä 2006. Sen pohjana on kirja: Elfgren, Juntunen, Norppa; Nuorten lakikirja – rikoksesta rangaistukseen (Talentum, 2003). Kirja on tällä hetkellä loppuunmyyty.
