Entinen oppilas luo Kaisa-opettajan nimellä ja kuvalla Facebook-profiilin ja paljastaa siellä osittain valheellisia kertomuksia Kaisan arjesta. Valeprofiilissa ei kerrota niin herjaavia asioita, että kyseessä olisi kunnianloukkaus, mutta Kaisa kokee silti, että hänen yksityisyyttään on loukattu. Mitään ei ole kuitenkaan tehtävissä: kunnianloukkauksen rikoskynnys ei ole ylittynyt eikä valeprofiilin poisto onnistu Facebookin operoidessa USA:sta.
Esimerkki on kuvitteellinen, mutta kuvaava. Identiteettivarkauksiin ja henkilöiden tunnistamiseen liittyvät kysymykset ovat yhä ajankohtaisempia Suomessa. Erityisesti erilaiset yhteisöpalvelut kuten Facebook ja Twitter ovat nostaneet asian myös lainsäätäjien asialistalle.
Identiteettivarkauksiin liittyviin lainsäädännöllisiin ongelmiin paneutui sisäasiainministeriön asettama työryhmä, joka luovutti raporttinsa tammikuussa sisäasiainministeri Anne Holmlundille. Vuonna 2008 aloittaneen työryhmän tavoitteena oli selvittää identiteettivarkauksiin ja henkilöiden tunnistamiseen liittyviä kysymyksiä ja riskejä.
– On ilmiselvää, että identiteettikysymyksiä koskeva lainsäädäntö ei ole ajan tasalla, Holmlund painotti vastaanottaessaan raportin. Hän korosti myös, että lainsäädännöllisten keinojen lisäksi tulisi tukeutua myös muihin, kevyempiin toimenpiteisiin.
Moninaiset motiivit
Identiteettivarkauksien taustalla on erilaisia motiiveja. Ensinnäkin toisen identiteetin varastamisella voidaan tavoitella suurta taloudellista hyötyä.
– Taloudellisen hyödyn tavoittelu on osin kriminalisoitu, mutta poliisin toimivalta rikosten tutkinnassa on puutteellinen, Identiteettiohjelma-työryhmän puheen-johtaja, neuvotteleva virkamies Johanna Kari taustoittaa.
Myös toisen ihmisen tai yrityksen loukkaaminen on kriminalisoitu, mutta erityisesti verkossa tehtävien kunnianloukkausten tutkinta on erittäin hankalaa.
– Käytännössä poliisin on hyvin vaikeaa saada jonkun Facebook-käyttäjän IP-osoitetta selville, jos tiliä on käytetty loukkaamistarkoitukseen, Kari antaa esimerkin. Ongelman ratkaisuun vaaditaan kansainvälistä lainsäädäntöä ja tiivistä yhteistyötä koko Euroopan unionin alueella.
Identiteetin voi varastaa myös ilman varsinaista hyödyn tai vahingoittamisen tarkoitusta, mikä on ongelmallista lain näkökulmasta. Yksityiselle henkilölle toisena henkilönä esiintyminen ei ole lain mukaan väärin, mikäli esiintymiseen ei liity esimerkiksi herjaa. Ainoastaan viranomaiselle esiintyminen väärällä identiteetillä on kriminalisoitu.
Unionissa uudistetaan
Identiteettivarkaudet ovat tiiviisti kytköksissä kansainväliseen rikollisuuteen. Esimerkiksi internetissä palveluntarjoajat toimivat ympäri maailmaa, jolloin pelkällä kansallisella lainsäädännöllä voi olla vaikeaa puuttua nouseviin ongelmiin.
Euroopan unionin tasolla valmistellaan uutta eurooppalaista strategiaa ja säädösehdotuksia identiteetin hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Unioni haluaa puuttua identiteettivarkauden kriminalisointiin, sähköiseen identiteettiin ja suojattuihin tunnistusjärjestelmiin. Toteutuksen on tarkoitus olla valmis jo vuonna 2012, mikä asettaa paineita myös suomalaisen lainsäädännön uudistamiselle.
– Suomessa uudistuksen tulisi tapahtua ennen EU-lainsäädäntöä, sisäasiainministeriön poliisiosastolla työskentelevä Kari suosittaa. Erityisesti lainsäädännöllisillä uudistuksilla on kuitenkin jo kiire.
Riskialttiit ajokortit
Verkon lisäksi ongelmia aiheuttaa ajokorttien käyttö tunnistamisen välineinä. Ajokortteihin tunnistamisasiakirjoina liittyy paljon riskejä. Esimerkiksi ajokortin myöntöprosessiin ei sisälly viranomaisen tekemää tunnistusta, vaan ajokortin hakijan henkilöllisyys tarkastetaan autokoulussa.
Ajokortti on myös turvatekijöiltään heppoinen verrattuna passiin tai henkilökorttiin. Tämä tekee kortista helposti väärennettävän. Vuonna 2009 poliisi löysi vääriä tai väärennettyjä ajokortteja Suomesta lähes kolmesataa.
Tällä hetkellä ajokortti on yleisin tunnistamiseen käytettävä asiakirja, vaikka sitä ei ole sellaiseksi tarkoitettu. Identiteettiohjelmassa ehdotetaan, että ajokortti tunnistamisasiakirjana korvattaisiin henkilökortilla. Jatkossa passi ja henkilökortti myönnettäisiin samalla kertaa samalta luukulta.
– Kansalaisen tulisi selvitä yhdellä maksulla hankkiessaan tunnistamisasiakirjoja, mutta henkilökortin hankinta olisi totta kai vapaaehtoista, Kari taustoittaa ehdotuksen taustoja.
Kansalaisten tietoisuus tärkeää
Identiteettivarkauksien lainsäädäntö tarvitsee kiireellisesti kehittämistä.
– Henkilöllisyyden turvaaminen on keskeistä sekä fyysisessä että sähköisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että kansalaisten oikeusturva on samalla tasolla kaikissa toimintaympäristöissä. Tällä hetkellä oikeusturvassa on selkeitä puutteita, ministeri Holmlund valottaa hankkeen tärkeyttä.
Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin haasteellista, jos yksityishenkilöt eivät pidä omasta turvallisuudestaan tarkempaa huolta.
– Kansalaisten tulisi miettiä tarkkaan, mitä tietoja he itsestään jakavat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja muissa yhteisöpalveluissa. On tärkeää, että ihmisten tietoisuutta tunnistamisasiakirjojen riskeistä sekä verkkoympäristön kansainvälisistä erityispiirteistä parannetaan, Holmlund toteaa.
Identiteetti
• Sisältää kaiken sellaisen tiedon, jonka avulla identiteetin haltijat voidaan erotella toisistaan.
• Kaikki identiteettitieto ei ole henkilötietolain tarkoittamaa henkilötietoa.
• Identiteetin haltija voi olla luonnollisen henkilön lisäksi oikeushenkilö tai jokin ryhmä, jolla ei ole erikseen määriteltyä oikeudellista asemaa.
• Erityisesti tietoverkoissa identiteetti voi olla myös täysin virtuaalinen, jolloin sitä käytetään erottelemaan sosiaalisen median osallistujat toisistaan.
