Varatuomari Heikki Harjula: Mies kuntalakien kulisseissa

– Joskus syntyy kamalaa jälkeä, kun EU-lainsäädäntöä implementoidaan Suomen lainsäädäntöön. Hyvänä esimerkkinä kuntalain muutamat pykälät kunnan toiminnasta markkinoilla.

Yhdessä Kuntaliiton toisen velhon, Kari Prättälän, kanssa hän on ollut kirjoittamassa useita kuntalakeja. Miehet tietävät aika paljon siitä, mitä ns. lainsäätäjä on kullakin kuntalakipykälällä tarkoittanut.

Heidän kirjoittamastaan alan ”Raamatusta” – Kuntalaki – tausta ja tulkinnat – on otettu jo kymmenen uudistettua painosta.

Pykälöikäämme.

1. luku: Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Selkeitä muistikuvia ei ole. Juristin ura ei ainakaan ollut pikkupojan mielessä.

2 §. Valaistuminen. Lukiovaiheessa valitsin matikkalinjan, jotta kaikki jatko-opintotiet olisivat avoinna. Jotenkin päällimmäiseksi jäi oikikseen pyrkiminen. En mitenkään erityisesti pyrkinyt kuntajuristiksi, vaan armeijan jälkeen laitoin hakupapereita kaikkiin avoimiin paikkoihin. Espoon legendaarinen kaupunginlakimies Onni Tuominen valitsi nuoren juristin osastolleen, ja siitä se kuntaura sitten lähti.

En mitenkään erityisesti pyrkinyt kuntajuristiksi, vaan armeijan jälkeen laitoin hakupapereita kaikkiin avoimiin paikkoihin.

2. luku: Lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Pakko kai sanoa että kuntalaki, kun siitä tietää eniten. Hyvänä kakkosena tulee hallintolaki.

2 §. Kamala laki. Laki, josta erkkikään ei saa selvää. Tällaisiin tuntuu törmäävän useimmin silloin, kun EU-lainsäädäntöä on implementoitu Suomen lainsäädäntöön. Hyvänä esimerkkinä kuntalain muutamat pykälät kunnan toiminnasta markkinoilla.

3. luku: Juristeista eliölajina

1 §. Taitava juristi. Ymmärtää ongelman ja osaa vääntää ratkaisun rautalangasta.

2 §. Tomppeli juristi. Pyrkii sekoittamaan pakan väärillä ja epäolennaisilla argumenteilla.

4. luku: Ikimuistoisesta kunnallishallinnosta

1 §. Vahvuudet. Asukkaiden itsehallinto, joka nauttii vakiintunutta perustuslainsuojaa ja myös toimii lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla.

2 §. Heikkoudet. Kuntakentän pirstaleisuus ja voimavarojen erilaisuus, mitkä osaltaan johtivat sote-uudistukseen.

5. luku: Sotesta

1 §. Parhaat puolet. En ole ollut maakuntavetoisen soten kannattaja. Sote-uudistuksen tarvetta ei kiistä kukaan. Itse olisin rakentanut soten riittävän vahvojen peruskuntien varaan, mikä olikin kirjattu Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan vuonna 2011. Hanke kaatui, kun se olisi edellyttänyt kuntien pakkoliitoksia ja siihen ei ollut poliittista rohkeutta.

Miten paljon yksinkertaisempaa nyt olisikaan, jos tähän suuntaan olisi menty. Toivotan kuitenkin uusille hyvinvointialueille mitä parhainta menestystä.

Itse olisin rakentanut soten riittävän vahvojen peruskuntien varaan.

2 §. Pelottavat puolet. Kustannukset nousevat, demokratia ei toimi ja palvelut heikentyvät.

6. luku: Peruskuntien kohtalosta

1 §. Viiden vuoden jälkeen. Soten jälkeen ei ole entisenlaisia kuntia. Seuraava vaalikausi kunnissa menee sopeutumisessa uuteen tilanteeseen.

2§. Kymmenen vuoden jälkeen. Ennustan, että kuntien vähentyneet tehtävät ja sotesta johtuva verotulojen puolittuminen johtavat useisiin kuntaliitoksiin, ehkä jopa niihin peräänkuuluttamiini riittävän vahvoihin peruskuntiin. Silloin myös sotea voidaan arvioida uudelleen.

7. luku: Kuntajuridiikan arjesta

1 §. Usein kysytyt kysymykset. Eniten kysellään päätöksenteon juridiikasta, mukaan luettuna julkisuusasiat.

2 §. Liian harvoin kysytyt kysymykset. Aika usein on jouduttu hankaluuksiin, kun ei ole selvitetty EU-lainsäädännön vaikutuksia ennen päätöksentekoa.

Aika usein on jouduttu hankaluuksiin, kun ei ole selvitetty EU-lainsäädännön vaikutuksia ennen päätöksentekoa.

8. luku: Omasta urasta

1 §. Makein voitto. Makeimmasta en tiedä, mutta yksi mieleenpainuvimmista löytyy viime vuosituhannen lopulta.

Pukkilassa aikanaan asunut Onni Nurmi oli testamentannut omaisuutensa kunnalle ”sosiaalilautakunnan harkinnan mukaan Pukkilan vanhainkodissa olevien vanhusten virkistykseksi”. Omaisuus koostui muun muassa Suomen Kumitehdas Oy:n (=Nokia) 60 osakkeesta, joiden arvo oli noussut 35 vuodessa 500-kertaiseksi ja oli vuonna 2000 noin 326 miljoonaa markkaa.

Kunta päätti myydä osan osakkeista ja päätöksestä valitettiin. Valitukset hylättiin. Sittemmin asia meni välimiesoikeuteen, jonka päätöksen mukaisesti perustettiin säätiö Onni Nurmen tahdon toteuttamiseksi. Säätiö rakennutti Pukkilaan Onnin kartano -nimisen vanhusten palvelu- ja virkistyskeskuksen.

2 §. Karvain tappio. Mitäpä niitä muistelemaan.

9. luku: Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Mustapippuri.

2 §. Herkkuruoka. Herkkutattirisotto.

3 §. Paras juoma. Espresso.

4 §. Kaunein kukka. Sinivuokko.

5 §. Lempiväri. Vihreä.

6 §. Rakkain romaani. Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen.

7 §. Mielimusiikki. mm. Leonard Cohen.

8 §. Esikuva. Pentti Vataja, joka oli urani alkuaikoina Kunnallisliiton lakiasioiden päällikkö.

9 §. Elämän tarkoitus. Elää suhtkoht onnellisena.

10 §. Lempilausahdus. ”Tältä pohjalta.”