Lakimiesliitto on kauan pohtinut keinoja huolehtia juristien työhyvinvoinnista alalla, jolla pitkät päivät ovat yleisiä. Pohdinnoissa on syntynyt yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi uusi toimintamalli, vastuullisen lakipalvelun periaatteet.
Liiton toimeksiannosta yritys- ja sosiaalisen vastuun asiantuntijat Anne Vanhala ja Suvi Halttula suunnittelivat ja toteuttivat liiton jäsenille laajan verkkokyselyn.
Lisäksi he toteuttivat pyöreän pöydän keskustelut lakipalveluiden tarjoajille ja heidän asiakkailleen. Niitä käytiin työnantajapuolen eli asianajo- ja lakipalveluyritysten ja tilintarkastusyhteisöjen ja asiakkaiden eli lakipalveluja ostavien yritysten edustajien kanssa. Hankkeen kohderyhmänä oli yksityinen sektori.
Niin kyselyssä kuin keskusteluissa alan keskeisinä haasteina nousivat esiin työelämän oikeuksien toteutuminen, pitkät työpäivät ja työn kuormittavuus.
– Työnantajien edustajien keskuudessa nähtiin ratkaisun avaimiksi johtajuuden ja esihenkilötaitojen kehittäminen, Anne Vanhala kertoo.
Ongelmien takana on pitkältä ajalta juontuva kulttuuri, jossa ollaan osin jopa ylpeitä ylipitkistä työpäivistä.
– Samoin he totesivat, että ongelmat eivät ratkea laastarilla. Ongelmien takana on pitkältä ajalta juontuva kulttuuri, jossa ollaan osin jopa ylpeitä ylipitkistä työpäivistä.
Lisäksi parantamisen varaa nähtiin prosessien hallinnassa. Samoin toivottiin avoimuutta keskusteluihin, kun toimeksiantojen vaatimuksia käydään läpi asiakkaiden kanssa.
Valvontamekanismeihin työnantajat suhtautuivat skeptisesti ja korostivat, että ongelmat pitäisi ratkaista rakentavasti ja ilman tarpeetonta vastakkainasettelua.
Hankintaperiaatteiden käyttö lakipalveluissa vierasta
Asiakasyritysten edustajat nostivat esiin odotettavissa olevan markkinan muutoksen, jossa nuoret työntekijät ovat muutoksen ajureita. Nuoremmat sukupolvet eivät ihannoi pitkiä työpäiviä.
– Ratkaisuvaihtoehtoina korostuivat riittävän resursoinnin turvaaminen, riittävän palautumisen varmistaminen ja työelämätaitojen vahvistaminen, Vanhala sanoo.
Keskustelua käytiin myös yleisistä hankintaperiaatteista ja niiden soveltumisesta myös asiantuntijapalveluiden hankintaan.
– Esimerkiksi pörssiyhtiöt ovat kehittäneet hankintojen vastuullisuutta jo pitkään ja kiinnittäneet huomiota hankintaketjun työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Yrityskohtaisten hankintaperiaatteiden soveltaminen lakipalveluihin koettiin kuitenkin vieraaksi.
Esimerkiksi pörssiyhtiöt ovat kehittäneet hankintojen vastuullisuutta jo pitkään.
Pyöreän pöydän keskusteluissa tunnistettiin ristiriitaa siinä, että esimerkiksi Aasiassa olevan alihankkijan työnteon olosuhteita valvotaan vastuullisuusperiaatteilla, mutta samoja periaatteita ei välttämättä sovelleta täällä asiantuntijapalveluiden hankintaan.
– Konttoreissa pitkää päivää tekevien, korkeasti koulutettujen ja hyvin palkattujen valkokaulustyöläisten kohdalla ei keskustella siitä, mitä heidän työnantajiltaan vaaditaan työnteon olosuhteiden osalta.
Eettisistä periaatteista kriteerit vastuullisuudelle
Lakimiehille suunnattuun anonyymiin verkkokyselyyn tuli ilahduttavan paljon vastauksia, kaikkiaan 862.
– Kysymykseen, onko vastaaja kohdannut työaika- ja uupumisongelmia työpaikallaan, lähes kaksi kolmesta valitsi korkeimman tai toiseksi korkeimman vaihtoehdon viisipykäläiseltä asteikolta, Suvi Halttula poimii keskeisiä huomioita.
– Hieman yli puolet ilmoitti myös uskovansa, että vastuullisen lakipalvelun periaatteet voisivat parantaa työnteon olosuhteita. Toisaalta joka neljännellä ei ollut asiaan mielipidettä ja joka viides piti niitä hyödyttöminä.
Hieman yli puolet ilmoitti myös uskovansa, että vastuullisen lakipalvelun periaatteet voisivat parantaa työnteon olosuhteita.
Edellä olevat tiedot koskevat yksityisen sektorin vastaajia, tosin työaika- ja uupumisongelman osalta tulos oli vastaava myös kaikkien vastaajien kohdalla.
Hyödyllisyyttä kommentoitiin vilkkaasti vastausten perusteluissa.
– Monet periaatteita hyödyttöminä pitävät vetosivat työlainsäädäntöön: mitä virkaa periaatteilla olisi, kun lainsäädäntöäkään ei noudateta? Suositusluontoisten toimien ei myöskään uskottu riittävän, koska toimintatapojen muutokseen ei alalla olla valmiita eikä aidosti sitoutuneita, Halttula sanoo.
– Periaatteita hyödyllisinä pitävät taas muistuttivat, että yhteisten periaatteiden luominen olisi silti askel eteenpäin, kun pyritään eroon haitallisesta työkulttuurista. Se lisäisi tietoisuutta ongelmasta ja antaisi kriteerit vastuulliselle toiminnalle.
Periaatteita hyödyllisinä pitävät taas muistuttivat, että yhteisten periaatteiden luominen olisi silti askel eteenpäin, kun pyritään eroon haitallisesta työkulttuurista.
Vastaajilta kysyttiin myös, mitä aiheita vastuullisen lakipalvelun periaatteisiin tulisi sisällyttää. Tärkeimpinä nähtiin työaikaan ja sen seurantaan, ylitöiden korvaamiseen sekä riittävään palautumiseen liittyvät asiat – sekä laveampana kokonaisuutena työn ja oman elämän yhteensovittaminen.
– Merkittävä osa vastaajista haluaisi kirjata periaatteisiin myös palkkatasa-arvon ja muun yhdenvertaisuuden. Esiin nousi myös epäasiallisen kohtelun kitkeminen, Halttula listaa.
– Yli puolet halusi työsopimuksessa nimenomaisesti todettavan, että työaikalaki soveltuu työsuhteeseen sekä kirjauksen viikoittaisesta työajasta. Toisaalta joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että periaatteissa ei pitäisi ottaa kantaa työaikaan lainkaan.
Kannatusta valvonnalle ja työterveyshuollolle
Kun lakimiesten kyselyssä tiedusteltiin, miten työaikaa valvottaisiin, neljä viidestä vastaajasta kannatti joko anonyymiä ilmoituskanavamekanismia tai työnantajan tai asiakkaan vastuulla olevaa aktiivista seurantaa. Valvontaa siis halutaan.
Ratkaisuiksi työaika- ja uupumisongelmiin vastaajat ehdottivat julkisuutta, tietoisuuden lisäämistä ja asenneilmapiirin muutosta, johtamisen ja esihenkilötaitojen vahvistamista, työaikajärjestelyjen ja käytäntöjen kehittämistä sekä koulutus- ja tukipalveluita.
Myös lisäresursseja, palkitsemisjärjestelmien ja ilmoituskanavien uusimista, sitovaa työehtosopimusta, viranomaisvalvontaa, työterveyshuollon roolin vahvistamista ja Lakimiesliiton kyselyjen lisäämistä kaivattiin.
Kyselyssä näkyivät voimakkaat tunteet
– Alun perin pyöreän pöydän keskustelu piti järjestää työnantajien ja asiakkaiden ohella myös työntekijöille, mutta siihen ei saatu riittävästi osallistujia. Aihe on ymmärrettävästi työntekijäroolissa toimiville erityisen arka. Työntekijöiden ääni tuli kuitenkin kuulluksi verkkokyselyn avulla, Vanhala kertoo.
Vanhala on tyytyväinen, että myös työnantajan ja asiakkaan roolissa olevat lakimiehet vastasivat kyselyyn.
Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi silmiinpistävästi esiin kaksi ääripäätä.
– Toisaalla koetaan vahvaa huolta työntekijöiden jaksamisesta vallitsevassa työkulttuurissa ja toisaalla ajatellaan hyvin selvästi, että ala nyt on tällainen. Jos et jaksa, hakeudu muualle. Sama kaksijakoisuus näkyy myös suhtautumisessa koko kyselyyn. Osan mielestä aiheesta keskustelu on nykyajan hömpötystä, joka vain häiritsee töiden tekemistä, Vanhala sanoo.
Toisaalla koetaan vahvaa huolta työntekijöiden jaksamisesta vallitsevassa työkulttuurissa ja toisaalla ajatellaan hyvin selvästi, että ala nyt on tällainen.
– Verkkokyselyn avoimissa vastauksissa näkyivät teeman aiheuttamat voimakkaatkin tunteet. Pyöreän pöydän keskusteluissa sen sijaan vallitsi rakentava asenne.
Suvi Halttula muistuttaa ongelman monisyisyydestä. Sen ratkaisemiseen tarvitaan yhdessä aikaansaatu työkulttuurin muutos, johon myös työnantajayritysten ylin johto sitoutuu.
– Mielestämme aika on nyt otollinen keskustelulle. Prosessi on herättänyt kiinnostusta, ja se luo kasvun siemenen työkulttuurin parantamiselle. Kulttuurin muutokseen tarvitaan johdon sitoutumisen ohella esihenkilöiden osaamisen vahvistamista ja oman organisaation kipupisteiden tunnistamista, Halttula sanoo.
– Muutos on kriittinen asia työnantajille, muun muassa asianajotoimistoille, joiden liiketoiminta nojaa lahjakkaisiin, motivoituneisiin ja hyvinvoiviin työntekijöihin. Jos ala ei houkuttele, parhaat kyvyt hakeutuvat jonnekin muualle.
Jos ala ei houkuttele, parhaat kyvyt hakeutuvat jonnekin muualle.
Lakimiesliiton toimistossa projektista vastaa työelämäasioista vastaava johtaja Jaana Meklin.
– Liialliseen työkuormaan liittyvät ongelmat eivät ikävä kyllä rajoitu alallamme vain tiettyyn sektoriin tai ikäryhmään. Liitossa pohdimme ratkaisuja huomioiden niin yksityisen kuin julkisen sektorin haasteet, Meklin taustoittaa.
– Vastuullisen lakipalveluiden periaatteiden pohdinnassa erityinen kohderyhmä on yksityinen sektori, koska periaatteiden toteutuminen olisi toki merkittävästi kiinni juuri yritysasiakkaiden sitoutumisesta niihin.
Myös Meklin tunnistaa periaatteiden luomisen osalta sekä kannustusta että kritiikkiä.
– Jo pelkästään nyt toteutettu kysely ja sen ympärillä käyty keskustelu on ollut erittäin arvokasta. Periaatteiden toteuttamisen mahdollisuuksista käydään talven aikana keskustelua liiton toimielimissä ja tietenkin työnantajien kanssa. Mitään sellaista on turha kehittää, mikä ei luo uutta, tuo hyötyä ja johon ei olla valmiita aidosti sitoutumaan.