T yöllisyys- ja kasvusopimus sekä sen pohjalta solmitut työmarkkinasopimukset osoittavat palkansaajilta suurta vastuuntuntoa Suomen menestyksestä niin talouden kuin elinkeinoelämän kilpailukyvyn osalta. Maan hallitus pitää syntynyttä ratkaisua erittäin tärkeänä, sillä yhdessä valtion omien toimenpiteiden kanssa Suomi on mahdollista saada nousu-uralle.
Vahvistaessaan neuvottelutavoitteitaan syksyn neuvottelukierrokselle Lakimiesliitto linjasi muun muassa, että vakaan ja vahvan talouskasvun aikaansaaminen Suomessa edellyttää pitkäjänteistä työmarkkinapolitiikkaa. Lisäksi katsottiin, että taloudellisen taantuman ratkaiseminen vaatii vero- sekä työmarkkinapolitiikan tasapainoista yhteensovittamista, ja että sopimusten avulla saatava työmarkkinoiden vakaus kuin myös talouden ennustettavuus voivat lisätä työllisyyttä.
Nämä tavoitteet oli mahdollista saavuttaa vain keskitetyllä työmarkkinaratkaisulla. Keskitetty sopimus on aiemminkin toiminut pelastavana välineenä, kun Suomen taloudessa ja työmarkkinoilla on eletty vaikeita aikoja.
Keskitetty ratkaisu
Työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimus (tyka) -nimisen keskitetyn ratkaisun. Sen perusteella solmittujen työ- ja virkaehtosopimusten piirissä on yli 90 prosenttia palkansaajista. Lakimiesliiton jäsenistöstä sopimusten kattavuus on julkisella sektorilla lähes sata prosenttia ja yksityisellä sektorilla hieman alle 40 prosenttia.
Keskitetyn ratkaisun ja solmittujen työ- sekä virkaehtosopimusten kesto on kaikkiaan noin kolme vuotta, jakautuen ensimmäiseen enintään 24 kuukauden sopimusjaksoon ja toiseen enimmillään 15 kuukauden pituiseen jaksoon.
Ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen sopimuskorotus on yleiskorotuksena maksettava 20 euroa kuukaudessa, mikä suoritetaan neljän kuukauden kuluttua siitä, kun uusi työ- tai virkaehtosopimus on tullut voimaan. Toinen yleiskorotus, 0,4 prosenttia, maksetaan vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta.
Keskusjärjestöt neuvottelevat toisen sopimusjakson korotuksista 15. kesäkuuta 2015 mennessä. Jos sopua ei järjestöjen kesken synny, sopimukset voidaan irtisanoa alakohtaisesti päättymään ensimmäisen kauden jälkeen.
Julkiselle sektorille virka- ja työehtosopimukset
Julkisella sektorilla lakimiesten virka- ja työehtosopimukset solmii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, jonka jäsen Lakimiesliitto on. Erikoisuutena julkisella sektorilla on yliopistot, joiden osalta toisena sopimusosapuolena on yksityisen sektorin työnantajajärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).
Jukon solmimia virka- ja työehtosopimuksia sovelletaan julkisella sektorilla toimiviin lakimiehiin. Julkisella sektorilla solmittiin Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus, Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES, Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus, Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus PTYTES, Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus, Yliopistojen yleinen työehtosopimus sekä Työterveyslaitosta koskeva työehtosopimus.
Julkisella sektorilla sovittiin palkankorotusten lisäksi joistakin tekstikysymyksistä, kuten vuosilomakarenssin poistamisen ulottumisesta vuosilomalain mukaisia vuosilomia pidempiin virka- ja työehtosopimusten määräyksiin perustuviin vuosilomiin ja eräistä palkkaukseen liittyvistä asioista sekä siirrettiin asioita neuvoteltavaksi sopimuskauden aikaisiin työryhmiin.
Lakimiesten työehtosopimukset
Yksityisellä sektorilla lakimiesten työehtosopimukset neuvottelee ja solmii akavalainen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, jonka jäsen Lakimiesliitto on. YTN:n solmimia työehtosopimuksia sovelletaan siis lakimiehiin.
Syksyn neuvottelukierroksella YTN saavutti kaiken kaikkiaan runsaat 20 joko valtakunnallista tai talokohtaista työehtosopimusta. Lakimiesten kannalta keskeisiä sopimusaloja ovat muun muassa rahoitusala, teknologiateollisuus, kemianteollisuus ja ICT-ala sekä talokohtaisista Finnvera Oy.
Useilla toimialoilla sovittiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen palkkaratkaisun lisäksi myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvistä työaikajärjestelyistä, kuten työaikapankeista sekä etätyömahdollisuuksista.
Palkkaratkaisun osalta finanssialalla niin rahoituksen kuin vakuutuksen työehtosopimukseen ei sisälly palkkakeskustelujen perusteella jaettavia eriä, vaan sopimusten mukaiset korotukset maksetaan kaikille samansuuruisina yleiskorotuksina.
Työehtosopimuksettomien toimialojen ylempien toimihenkilöiden palkantarkistuksista YTN ei onnistunut solmimaan palkkapöytäkirjaa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kanssa. Myöskään metsäteollisuudessa ei saavutettu työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista ratkaisua, vaan YTN:llä on edessään niin paperiteollisuudessa kuin mekaanisessa metsäteollisuudessa vuonna 2014 liittokierros.
Valtion toimenpiteet
Maan hallitus sitoutui riittävän kattavan työmarkkinaratkaisun tukemiseksi tekemään tiettyjä toimenpiteitä. Valtio tukee maltillisen palkkaratkaisun vastapainoksi palkansaajien ostovoimaa verotuksen inflaatiotarkistuksilla.
Tuloveroasteikkoja tarkistetaan 1,5 prosentilla ensi vuonna sillä tavalla, että se ulottuu kaikille muille ansiotasoille paitsi yli 100 000 euron tuloille. Myös kilometrikorvauksen vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys perutaan.
Elinkeinoelämää valtio muistaa väylämaksujen puolittamisella sekä tavaraliikenteen rataveron poistamisella vuosiksi 2015–2017. Tällä toimenpiteellä huomioidaan vuonna 2015 voimaan tulevan rikkidirektiivin ulkomaankaupalle aiheuttamia kustannuksia.
Työmarkkinaratkaisuun liittyen työttömyysturvaan lisätään 300 euron suojaosa, jonka suuruiset ansiot eivät vaikuta työttömyysetuuteen. Myös työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.
Jorma Tilander on Lakimiesliiton toiminnanjohtaja, Taru Turunen edunvalvontayksikön johtaja ja Kirsi Venäläinen julkisen sektorin neuvottelupäällikkö.
Solmitut YTN:n työehtosopimukset julkaistaan Lakimiesliiton kotisivuilla www.lakimiesliitto.fi: Edunvalvonta – Yksityinen sektori – YTN – YTN ja sopimustoiminta – Solmitut sopimukset.
