juristiuutiset

Velka­neuvonta oikeusapu­toimistoihin

Vuoden vaihteessa talous- ja velkaneuvojat siirtyvät oikeusaputoimistojen palkkalistoille. Uudistuksella pyritään saamaan velkaantuneet nopeammin avun piiriin sekä yhdenmukaistamaan talous- ja velkaneuvonnan vaihtelevia käytänteitä.

Yhteiskunta
19.09.2018 • Teksti Tuomas I. Lehtonen • kuvitus Jani Söderlund

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on, että asiakkaat saavat avun mahdollisimman pian velkaongelmiinsa.

Vuoden vaihteessa talous- ja velkaneuvonnan järjestämisvastuu siirtyy aluehallintovirastoilta ja kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiireille. Samalla neuvontapalveluiden ohjaus ja valvonta siirtyvät Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa oikeusaputoimistot tuottavat talous- ja velkaneuvonnan palvelut tai ne hankitaan ostopalveluina.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2015 julkaiseman talous- ja velkaneuvontaa koskevan selvityksen mukaan keskimääräinen jonotusaika neuvontapalveluihin oli selvitysvuoden alussa 35 päivää. Jonotusajat kuitenkin vaihtelivat kuntakohtaisesti 0–176 päivän välillä, eli pisimmillään neuvontaan piti jonottaa puoli vuotta.

Talous- ja velkaneuvonnan kunnalliset rajat poistuvat ja asiakkaat voivat valita, missä oikeusaputoimistossa he asioivat.

Oikeusministeriön hallitusneuvos Maaria Rubaninin mukaan uudistuksen keskeisenä tavoitteena on, että asiakkaat saavat avun mahdollisimman pian velkaongelmiinsa. Tätä helpottaa se, että talous- ja velkaneuvonnan kunnalliset rajat poistuvat ja asiakkaat voivat valita, missä oikeusaputoimistossa he asioivat.

– Kun palvelu muuttuu valtakunnalliseksi, palvelun saatavuuserot tasoittuvat ja jonotusajat lyhenevät. Uudistuksen toisena tavoitteena on yhdenmukaistaa neuvontapalveluiden toimintatapoja ja kehittämistä. Tähän asti tämä on ollut hankalaa, koska palveluiden järjestämisestä vastuullinen taho on vaihdellut kunnittain ja eri hallintokunnilla on ollut toisistaan poikkeavat käytännöt, Rubanin sanoo.

Oikeusministeriö ei ole vielä asettanut tarkkoja aikatavoitteita esimerkiksi jonotusajoille tai mittareita toiminnan seuraamiseen, vaan niitä valmistellaan parhaillaan. Rubanin näkee, että tässä vaiheessa on oleellista antaa talous- ja velkaneuvonnalle riittävästi aikaa uuteen organisaatioon siirtymiseen sekä uusien työvälineiden ja palvelukanavien sisäistämiseen.

– Muutosvaihe tulee olemaan haastava, ja alkuvaiheessa koneisto varmasti vielä yskii. Toivonkin asiakkailta ja yhteistyökumppaneiltamme kärsivällisyyttä, Rubanin sanoo.

Talous- ja velkaneuvonnan kanavat lisääntyvät

Uudistuksen myötä talous- ja velkaneuvonnan käyttöön tulee uusia sähköisiä työkaluja, jotka mahdollistavat aikaisempaa tehokkaamman työskentelyn ja asiakkaiden monikanavaisen palvelun.

Talous- ja velkaneuvojien käyttöön tulevaa sähköistä järjestelmää on tarkoitus esitellä neuvojille syyskuussa.

– Ensimmäiseksi otetaan käyttöön työväline, jolla neuvojat voivat muun muassa tehdä asiakaskohtaisia talouslaskelmia. Myöhemmässä vaiheessa myös asiakkaat saavat työkalun oman taloutensa analysoimiseen. Toimintoja siis lisätään vähitellen hyödyntäen jatkuvaa ja ketterää ohjelmistokehitystä, Rubanin painottaa.

Chat-kanavan kautta asiakkaan on helppo ottaa anonyymisti ensimmäinen kontakti neuvojiin.

Tähän asti talous- ja velkaneuvonnan palvelut ovat perustuneet lähinnä neuvojan ja asiakkaan henkilökohtaisiin tapaamisiin ja puhelinpalveluun. Jatkossa henkilökohtaisten tapaamisten rinnalle tulee etäpalvelu, ja kehitteillä on esimerkiksi valtakunnallinen puhelinpalvelu sekä myös chat-kanava.

– Sähköiset palvelukanavat lisääntyvät kaikkialla kovaa vauhtia, ja me pyrimme seuraamaan yhteiskunnan kehitystä. On tärkeää, että asiakas voi valita palvelukanavista itselleen sopivimman. Esimerkiksi chat-kanavan kautta asiakkaan on helppo ottaa anonyymisti ensimmäinen kontakti neuvojiin. Tämä varmasti alentaa kynnystä avun hakemiseen, Rubanin sanoo.

Nopea neuvontaan pääsy voi estää asiakasta tekemästä lisää huonoja taloudellisia ratkaisuja.

Velkajärjestelylakiin ei muutoksia

Rubaninin mukaan valtaosa nykyisistä talous- ja velkaneuvojista siirtyy vanhoina työntekijöinä oikeusapu- ja edunvalvontapiirien oikeusaputoimistoihin. Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä.

– Kaikilla neuvojilla, jotka ovat aloittaneet työnsä ennen 1.10.2017 ja jotka ovat tehneet vähintään 70 prosenttia työajastaan talous- ja velkaneuvonnan tehtäviä, on oikeus jatkaa velkaneuvojina. Sijoituspaikka ei ole kuitenkaan kaikkien osalta selvillä. Pyrimme kuulostelemaan työntekijöiden toiveita, Rubanin sanoo.

Oikeusministeriö selvittää keinoja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.

Talous- ja velkaneuvonnan uudistuksen yhteydessä ei muuteta velkajärjestelylakia. Rubanin kuitenkin toteaa, että oikeusministeriö selvittää keinoja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. Selvitettävänä on esimerkiksi, voidaanko tilannetta parantaa pikavippejä koskevalla lainsäädännöllä ja positiivisen luottorekisterin avulla. Parhaillaan meneillään oleva ulosottotoimen rakennemuutos etenee omaa tahtiaan, eikä siinä ole suoria yhtymäkohtia talous- ja velkaneuvonnan uudistukseen.

– On kuitenkin tärkeää, että velkaneuvonta ja ulosottotoimi tekevät tiivistä yhteistyötä ja kehittävät yhteistä toimintamallia ylivelkaantumisen rajaamiseksi. Yhtä tärkeää on kehittää yhteistyöpolkuja myös sosiaali- ja terveysalan viranomaisten ja alan järjestöjen kanssa. Yhteistyömuotojen kehittämisen keinoja lähdetään pohtimaan alustavasti jo tämän syksyn aikana, Rubanin tähdentää.

Uudistus helpottaa talous- ja velkaneuvojan työtä

Espoon johtava talous- ja velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen on harmissaan siitä, että vuodenvaihteessa häämöttävästä muutoksesta on tullut neuvojille toistaiseksi melko nihkeästi tietoja. Kukaan ei esimerkiksi vielä tiedä tulevaa toimipaikkaansa, mikä vaikeuttaa esimerkiksi asumisjärjestelyiden sekä lasten päivähoidon ja koulunkäyntipaikkojen suunnittelua.

Pentikäisen mielestä talous- ja velkaneuvonnan uudistus on kuitenkin kokonaisuudessaan hyödyllinen. Erityisen hyvänä asiana hän pitää toimintamallien uudistamista ja uusien työvälineiden käyttöönottoa. Nykyiset työvälineet ovat olleet käytössä 1990-luvulta lähtien, eivätkä ne Pentikäisen mielestä vastaa nykypäivän tarpeisiin.

Ehdoton plussa on luonnollisesti myös jonotusaikojen lyheneminen ja tasaantuminen, olettaen, että asiakasmäärät eivät monikanavaisuuden myötä kasva merkittävästi. Toki luvassa on myös lisää resursseja.

On ihmisen hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeää, että apua saa nopeasti.

– Kun asiakkaat ottavat meihin yhteyttä, talousongelmat ovat yleensä edenneet pitkälle. Haastavan tilanteen selvittäminen vie aina aikaa. Nopea neuvontaan pääsy voi estää asiakasta tekemästä lisää huonoja taloudellisia ratkaisuja. On myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeää, että apua saa nopeasti, Pentikäinen sanoo.

Pentikäinen ei usko, että uudet sähköiset kanavat poistaisivat kokonaan tarvetta asiakkaan ja neuvojan henkilökohtaisiin tapaamisiin. Todennäköisintä on, että neuvontaprosessin aikana hyödynnetään niin tapaamisia, puhelinkeskusteluja kuin muitakin palvelukanavia.

– Luottamussuhde syntyy helpoimmin, kun asiakas kohdataan kasvokkain. Saman pöydän ääressä istuessa neuvojan on myös helpompi varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt vaihtoehtonsa, velvoitteensa ja annetut ohjeet. Täytyy muistaa sekin, että kaikilla asiakkailla ei ole käytössään sähköisiin palveluihin tarvittavia laitteita, Pentikäinen sanoo

Pentikäinen toivoo, että oikeusaputoimistossa talous- ja velkaneuvojat saisivat nykyistä paremmin ammatillista tukea haastavien työtehtävien hoitamiseen. Nykyisin esimiehillä ja johdolla ei ole aina ollut tarpeeksi substanssiosaamista neuvojien tukemiseen. Ongelma on korostunut erityisesti pienissä kunnissa, joissa ei ole ollut johtavia talous- ja velkaneuvojia.

Neuvojat tuntevat sote-puolen palvelutarjonnan hyvin.

Pentikäinen pitää tiiviin yhteistyön jatkumista sosiaali- ja terveystoimen kanssa ehdottoman tärkeänä, jotta moniammatillinen yhteistyö onnistuu.

– Neuvojat tuntevat sote-puolen palvelutarjonnan hyvin. Esimerkiksi peliriippuvuudesta tai asumisongelmista kärsivä asiakas on ollut helppo ohjata talous- ja velkaneuvonnasta kunnan muiden palveluiden piiriin tai järjestää yhteisiä asiakastapaamisia. Uuteen organisaatioon siirryttäessä moniammatillisen yhteistyön jatkuvuutta tulee varjella, Pentikäinen pohtii.

Hän toivoo, että talous- ja velkaneuvonnan uudistuksen vanavedessä saataisiin myös tiukkaa velkajärjestelylakia muutetuksi. Nykyisellään se ei riitä kyllin hyvin auttamaan asiakkaita.

– On melkoisen paljon asiakkaita, jotka eivät usko selviytyvänsä velkajärjestelyn tiukoista velvoitteista. Siksi velkajärjestelyjä tehdään yllättävän vähän talous- ja velkaneuvonnan asiakasmääriin nähden. Monesti asiakas kokee pääsevänsä helpommalla, kun velat menevät ulosottoon, Pentikäinen harmittelee.