Kansainvälisiä lapsikaappauksia koskeva Haagin yleissopimus tulee sovellettavaksi Suomen ja Venäjän välillä 1.1.2013 alkaen. Sopimuksella varmistetaan lapsikaappaustilanteessa lapsen turvallinen palauttaminen asuinvaltioonsa. Venäjä liittyi sopimukseen heinäkuussa 2011. Suomi on ollut mukana Haagin lapsikaappaussopimuksessa vuodesta 1994 lähtien. Yleissopimukseen on liittynyt jo yli 80 valtiota.
Venäjän liittyminen Haagin lapsikaappaussopimukseen merkitsee sitä, että jatkossa myös Suomen ja??Venäjän välillä on pysyvät järjestelyt lapsikaappaustapausten ratkaisemiseksi. Sopimuksen pääperiaate on, että valtioiden toimivaltaiset viranomaiset ryhtyvät välittömästi toimiin lapsen palauttamiseksi asuinvaltioonsa. Vasta sen jälkeen, kun lapsi on asuinvaltiossaan, ryhdytään käsittelemään vanhempien riitoja tuomioistuimessa. Lapsikaappaussopimuksen katsotaan ehkäisewvän hyvin rajat ylittäviä lapsikaappauksia.
Venäjä on liittynyt myös Haagin niin sanottuun lastensuojelusopimukseen. Sopimus tulee maan osalta voimaan kesäkuun 2013 alusta. Suomi on ollut sopimuksessa mukana keväästä 2011. Sopimuksella pyritään välttämään oikeusjärjestelmien välisiä ristiriitoja lasten suojeluun liittyvissä kansainvälisissä tilanteissa. Lasten suojelulla tarkoitetaan yleissopimuksessa varsinaisen lastensuojelun ohella myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä edunvalvontaa koskevia kysymyksiä.
Sopimusten tehokkaan soveltamisen nähdään vaativan mailta keskusviranomaistoiminnan kehittämistä ja tiivistä keskusviranomaisten välistä yhteistyötä. Suomessa molempien sopimusten mukaisena keskusviranomaisena toimii oikeusministeriö. Venäjällä lapsikaappaussopimuksen keskusviranomainen on maan opetus- ja tiedeministeriö. Lastensuojelusopimuksen keskusviranomaista ei ole vielä ilmoitettu.
