Viime aikoina vihapuhe on huolestuttanut niin median edustajia kuin poliitikoita ja erityisesti julkisessa ammatissa toimivia. Yhä agressiivisemmaksi muotoutuva keskustelukulttuuri pelottaa monia, ja moni poliitikko ja vaikuttaja on kertonut julkisesti saamistaan agressiivisista viesteistä.
Syyskuun alussa monet suuret verkkomediat sulkivat kommenttiosionsa tai rajoittivat sivuillaan käytävää verkkokeskustelua. Muun muassa Nyt-liite kirjoitti laittavansa kommentointimahdollisuuden kiinni kokonaan kahdeksi viikoksi, koska kommenttiosiosta oli muodostunut “areena oudolle möyhäämiselle”.
Nyt-liitteen esimerkkiä seurasi moni muukin verkkomedia. MTV Oy:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila kertoi tehneensä saman päätöksen suitsiakseen vihapuhetta. Ylä-Anttilan mukaan “vihapuheen siistiminen on jo isompi työ kuin varsinainen uutisten toimittaminen”.
Myös Kokoomuksen uutissivu Verkkouutiset ilmoitti sulkevansa kommentoinnin maahanmuuttoa koskevista uutisista, ja Iltalehti ilmoitti “linjaavansa verkkokeskustelua”. Kommentointimahdollisuutta ei avattaisi ollenkaan seksuaalirikoksia, uskontoa, maahanmuuttoa, seksuaalivähemmistöjä ja muita asiattomia kommentteja inspiroivien aiheiden kohdalla.
Nyt-liitteen uutispäällikkö Jussi Pullinen kertoo miettineensä pitkään, mitä yhä agressiivisemmaksi käyvälle kommentointikulttuurille pitäisi tehdä. Hänen mukaansa yksi ongelma on se, että kommenttiosiot ovat säilyneet lähes samanlaisina 90-luvulta asti, vaikka internet on muuttunut täysin. Keskustelupalstat olivat levinneet kaikkialle.
– Kommentointimahdollisuus on olemassa lähes kaikissa mediafirmoissa, mutta niiden on vaan annettu olla. Kulttuuri on päässyt muodostumaan tietynlaiseksi. Kommentoinnista on tullut kautta linjan pikkuhiljaa aika agressiivista. Rauhallisemmat ovat lähteneet ja räyhääjät jääneet paikalle. Kevään eduskuntavaalien jälkeen viimeisen noin puolen vuoden aikana keskustelu on taas muuttunut astetta rajumpaan suuntaan.
Pullisen mukaan ilmiö ei liity ainoastaan maahanmuuttoaiheisiin juttuihin.
– Aihe voi olla mikä vaan. Vaikka Android vai Apple -keskustelu tai julkkikset.
Kun keskustelun sijaan netissä huudetaan, haukutaan, solvataan ja uhkaillaan, miten käy sananvapaudelle?
Keskustelu on kiristynyt kaikkialla
Vihapuhetta tutkinut Reeta Pöyhtäri kertoo Suomessa vedetyn pitkään hyvin vapaata linjaa.
– Kommenttipalstojen sulkemista on kyllä tapahtunut muualla, mutta Suomeen kehitys on tullut vähän myöhemmin. Suomessa keskustelu on ollut vapaampaa, ja periaatteessa kaikki jutut ovat olleet avoimia keskustelulle, vaikkakin mahdollisesti ennakkomoderoituja. Muualla Euroopassa on jo pitempään harkittu tarkkaan, mitä ylipäätänsä avataan kommentoinnille.
Pöyhtäri ei ole yllättynyt siitä, että vaalit, talouskriisi ja pakolaiskriisi ovat saaneet kärkkäät kommentoijat liikkeelle Suomessa; kriisit ja suuret tapahtumat saavat trollit aktiivisiksi kaikkialla, ja ongelmat ovat samantyyppisiä halki Euroopan.
– Ruotsissa moni media sulki kommentointiosuudet Utøyan joukkosurman ja ruotsidemokraattien nousun jälkeen. Yksi debattisivu joutui sulkemaan kommentoinnin välillä kokonaan.
Pöyhtäri muistuttaa, että kaikki epämiellyttävä puhe ei kuitenkaan ole vihapuhetta, eikä kaikkea voida kieltää. Siksi rajanveto voi olla vaikeaa.
– Sananvapauteen kuuluu se, että pitää hyväksyä myös shokeeraavaa ja mahdollisesti loukkaavaa puhetta. Medialla on velvollisuus poistaa journalistin ohjeiden mukaan kommenttipalstoilta tietyt sisällöt. Käytännössä monesti muodostuu ongelmaksi se, että moderointia tehdään välillä kiireessä eivätkä moderaattorit ole lainopillisia asiantuntijoita.
Mihin raja sitten olisi hyvä vetää?
– Jos kiistetään toisten ihmisten ihmisoikeus ja sanotaan, että he ovat vähempiarvoisia, niin tämä on mahdollisesti rangaistavaa puhetta. Esimerkiksi Euroopan neuvoston suosituksessa vihapuheella tarkoitetaan rotuvihaa ja muuta suvaitsemattomuuteen perustuvaa, vihaa lietsovaa puhetta, joka kohdistuu erilaisiin ryhmiin. Monien maiden lainsäädännöissä vihapuheeseen sisällytetään esimerkiksi naisviha ja vammaisiin kohdistuva viha, Pöyhtäri kertoo.
Vihapuhetta ja vihapuherikosta ei ole erikseen määritelty rikoslainsäädännössä, mutta käytännössä rikoksen raja voi ylittyä esimerkiksi, kun syyllistytään laittomaan uhkaukseen, kunnianloukkaukseen tai uskonrauhan rikkomiseen, kehotetaan rikokseen tai kiihotetaan kansanryhmää vastaan.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan on luonnollista, että perusoikeuksia säädellään laissa – myös sananvapautta.
– Mikään oikeus ei ole koskaan rajoittamaton. Ihmisillä on kuvitelma, että sananvapaudella voidaan perustella mitä tahansa puhetta ja oikeutta sanoa mitä tahansa, mutta perusoikeusjärjestelmämme kieltää oikeuksien väärinkäytön. Mikään ryhmä ei saa käyttää sananvapautta ajaakseen toisen ryhmän ihmisoikeuksien suojaa alas. Kun tullaan rotusyrjintään, muukalaisvihaan ja rasismikysymyksiin, kansainvälinen yhteisö on lähtenyt siitä, että sananvapautta tulee rajoittaa.
Nuotio ei näe kommenttipalstojen sulkemista ongelmallisena sananvapauden kannalta.
– Sananvapaus ei tarkoita sitä, että lehti tai nettisivu on velvollinen antamaan foorumin tälle keskustelulle.
Puheesta tekoihin
Jussi Pullinen kertoo, että ilmapiirin kiristyessä toimittajat saavat lukea paitsi trollien ja kiusaajien kommentteja, myös itseensä kohdistuvaa uhkailua ja asiattomia kommentteja. Henkilökohtaisuuksia ilmestyy erityisesti kolumnien perään.
Joskus sävy on uhkaava.
– Yksittäisille toimittajille tulee uhkaavia tekstareita, soittoja ja muuta. Kun ei pääse moderoinnista läpi, lähestyy muuten.
Pullisen mukaan Sanomalla on oma turvallisuusosastonsa, joka arvioi viestien vakavuuden. Mediatalojen oman turvallisuushenkilöstön lisäksi netin vihapuhetta seuraavat myös viranomaiset, muun muassa suojelupoliisi.
Supon ylitarkastaja Kari Harjun mukaan suojelupoliisi seuraa nettikirjoittelua ensisijaisena tehtävänään turvata valtion johdon turvallisuus.
Harju allekirjoittaa retoriikan koventumisen.
– Ajassa on selvää rasistisen ilmapiirin kasvua ja meitäkin huolestuttaa, lisääntyykö se.
Ilmiö ei ole uusi.
– Olemme seuranneet 70-luvulta sitä, mitä palautetta valtionjohto saa. Ennen lähestyttiin puhelimitse tai kirjeitse, nyt netin avulla keskustelukulttuuri on vapautunut.
Joskus valtionjohdolle tulee jopa uhkauksia.
– Pyrimme aina selvittämään kirjoitusten perusteella, onko kyseessä todellinen uhka. Onneksi fyysinen uhka ei ole kasvanut samassa suhteessa vihapuheen kanssa, mutta aina on mahdollista, että jotakin tapahtuu. Pääosin poliitikot saavat olla turvassa Suomessa.
Nettifoorumit eivät huolestuta Harjua yhtä paljon kuin yksittäiset viestittelijät.
– Aika vähän esimerkiksi Hommafoorumilta tulee oikeaa uhkaa. Kirjoittajat, jotka haluavat pitää jotain asiaa agressiivisin keinoin esillä eri foorumeilla, tietävät yleensä, missä raja rikokseen menee ja osaavat välttää tätä. Ylläpitäjillä on moderointivelvollisuus, joten sekin rajoittaa kirjoittelua. Yksittäiset viestien lähettäjät saattavat kirjoittaa helpommin uhkauksia.
Rajanveto on poliisillekin haaste.
– Kun katsotaan kunnianloukkausrikoksia, poliitikoilta ja taiteilijoilta odotetaan korkeampaa sietokynnystä. Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy kuitenkin, kun kohteella on syytä pelätä turvallisuutensa puolesta.
Kohti uutta keskustelukulttuuria
Pullisen mukaan mediataloilla olisi nyt tilaisuus ohjata keskustelukulttuuria uuteen suuntaan.
– Olisi hassua, jos mediat haluaisivat sulkeutua kokonaan. Totta kai ihmiset lähettävät kuvia ja juttuaiheita, ja lukijoiden tuottama sisältö on tärkeässä roolissa monessa mediassa. Toimitustyön täytyy kuitenkin olla mukana ja sen rooli on pitää keskustelua aiheessa.
Nyt-liitteen kommenttiosiot on avattu jälleen, mutta vain osittain. Resurssit ja käytettävissä oleva tekniikka määrittelevät mahdollisuudet, mutta lehti etsii uutta tapaa mahdollistaa tasokas keskustelu.
– Yksi mahdollinen ratkaisu olisi se, että keskustelu olisi aiheperustaista. Olisi hienoa, että kommentitkin olisivat toimitettuja ja editoituja, ja voitaisiin esimerkiksi tehdä tiivistelmiä aiheista. Lähdimme nyt kuitenkin liikkeelle siitä, että teimme sivuille aihealueita, jotta saisimme aikaan kokonaisempaa keskustelua. Kommentointi hajoaa helposti pistemäiseksi.
Ajan kanssa nähdään, miten kokeilu onnistuu.
– Voi olla, että tyyli vähentää keskustelua, mutta toisaalta se on hyvä, jos taso on parempi. Silloin mukana ovat ne, jotka oikeasti haluavat keskustella.
**
Milloin puhe on rangaistavaa?
- Rikoslainsäädännössä ei ole määritelty erikseen vihapuhetta.
- Puhe saattaa olla rangaistavaa, jos syyllistytään laittomaan uhkaukseen, kunnianloukkaukseen tai uskonrauhan rikkomiseen tai kehotetaan rikokseen tai kiihotetaan kansanryhmää vastaan.
- Viime vuosina tuomioita kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on jaettu muutama.
**
Teksti: Tuuli Hongisto
Kuvitus: Jussi Jääskeläinen