Viipurin hovioikeus perustettiin kesäkuun 7./19. päivänä 1839 keisari Nikolai I:n julistuskirjalla. Perustamisen taustalla olivat mittavat yhteiskunnalliset, erityisesti maanomistukseen liittyvät ristiriidat.
Uuden ylioikeuden tuomiopiiriksi tulivat Viipurin, Kuopion ja Mikkelin läänit.
Hovioikeus aloitti toimintansa 1.10.1839. Osastoja oli aluksi kaksi, mutta vuoteen 1917 mennessä määrä oli noussut kuuteen. Hovioikeus toimi talossa, joka oli alkuaan rakennettu Viipurin kuvernementin käskynhaltijan palatsiksi vuosina 1779–1784. Rakennuksen suunnittelijasta ei ole tietoa. On arveltu, että talon piirustukset perustuivat venäläisten yleisesti käyttämiin tyyppipiirustuksiin. Hovioikeudentalo ja sen viereen vuonna 1848 valmistunut presidentin asuintalo sijaitsivat Viipurin silloisen Paraatikentän eli myöhemmän Raatihuoneentorin etelälaidalla. Presidentin talon suunnitteli intendentinkonttorin päällikkö Ernst B. Lohrmann.
Hovioikeudentalon sisustuksesta säilyneiden tietojen mukaan sen täysistuntosalia juhlisti arvokas ja hieno mahonkinen empirekalusto kristallikruunuineen. Sisustusta täydensivät myös keisari Nikolai I:tä esittävä kokovartalokuvan jäljennös, jonka oli maalannut taiteilija Berndt A. Godenhjelm ja aikaisempien hovioikeuden presidenttien edustusmuotokuvat. Sisustukseen kuuluivat lisäksi muun muassa kullatut ja sametilla verhotut koristeelliset presidentinistuimet, kaksi mahonkista kaappikelloa ja kassa-arkku sekä kuvanveistäjä Walter Runebergin Patria/Lex-veistoksen (1894) pronssinen pienoisversio. Sen korkeaan jalustaan oli kiinnitetty metallinen muistolaatta, johon oli kaiverrettu lainkuuliaisuuden vuoksi viroistaan erotettujen hovioikeuden jäsenten nimet. Veistosta sanottiin myös krestyläisten muistomerkiksi, sillä erotetut tuomarit vangittiin ja vietiin Pietariin Krestyn vankilaan. Muistomerkin oli lahjoittanut hovioikeudelle varatuomari Severin Avellan.
Heinolasta Kuopioon
Talvisodan vuoksi hovioikeus joutui luopumaan 2.12.1939 Viipurin toimitiloista, pelastautumaan nopeasti palavasta kaupungista ja rakentamaan toimintansa puitteet kokonaan uudelleen. Heinolasta tilapäisten toimipaikkojen kautta hovioikeuden lopulliseksi sijaintipaikaksi tuli Kuopio, jossa toiminta aloitettiin 6.8.1940 huonekalutehdas Juho Konttinen Osakeyhtiön toimitalossa osoitteessa Minna Canthin katu 28.
Hovioikeudelle jouduttiin tällöin hankkimaan myös uusi kalusto, joka valmistettiin Helsingin ja Turun keskusvankiloissa. Kaluston oli suunnitellut ja piirtänyt oikeusministeriön toimeksiannosta vankeinhoitoviraston arkkitehti Elli Ruuth. Hovioikeuden presidentti Wäinö Kannelin tekemien sota-ajan muistiinpanojen mukaan hovioikeuden kalustosta saatiin pelastetuksi Viipurista vain muutaman tuolin lisäksi arvokas kaappikello ja vanha kassa-arkku. Muun muassa vanha sinettien kohopuristin jäi Viipuriin. Hovioikeuden presidenttien muotokuvat (14 kpl) onnistuttiin sitä vastoin siirtämään tallekappalearkiston mukana kehystämättöminä Viipurista Ristiinan pitäjän kautta Kuopioon.
Syksyllä 1940 muotokuvat kehystettiin paljon vaatimattomammin uudelleen ja ripustettiin täysistuntosalin seinille. Varapresidentti G. W. Homénin muotokuva sijoitettiin toisen osaston huoneeseen. Myöhemmin muotokuvien kehyksistä saatiin takaisin yhdeksän kappaletta Viipurin takaisinvaltauksen jälkeen vuonna 1941, ja ne toimitettiin Kuopioon. Kehykset löytyivät presidentin asuintalon kylpyhuoneesta. Muusta irtaimistosta saatiin takaisin muun muassa Patria/Lex-veistoksen jalustaan kuulunut metallinen laatta, johon on kaiverrettu krestyläisten nimet. Itse veistos jäi Viipuriin. Hovioikeuden nimi muutettiin 2.3.1945 Itä-Suomen hovioikeudeksi.
Hovioikeudelle osoitetut Konttisen liiketalon vuokratilat oli tarkoitettu vain väliaikaisiksi. Hovioikeus toimi kuitenkin lähes 30 vuotta näissä tiloissa, ennen kuin Kuopion oikeustalon rakennushanke valmistui vuonna 1968. Talo on suunniteltu Arkkitehtitoimisto Heikki Castrén & Co:n nimissä, ja sen piirustukset on allekirjoittanut arkkitehti Mauri Petrimäki.
Valmistuessaan oikeustalo käsitti hovioikeuden rakennuksen lisäksi Itä-Suomen vesioikeuden ja Kuopion tuomiokunnan rakennuksen. Rakennuskokonaisuus perustuu kahden suorakulmaisen rakennusmassan sommitelmalle, jonka julkisivuissa on käytetty ajalleen tyypillisiä betonielementtejä ja mustaksi petsattuja ikkunarakenteita. Talo sijaitsee puistomaisella tontilla osoitteessa Minna Canthin katu 64. Taloon hankittiin pääasiallisesti uusi kalusto.
Hovioikeuden toimintojen kehittyessä työhuoneiden ja muiden tilojen tarve teki lisärakennuksen rakentamisen välttämättömäksi. Arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelema puolikaaren muotoinen hovioikeuden lisärakennus sekä hovioikeuden ja vesioikeuden rakennusten muutostyö valmistuivat ja rakennukset otettiin käyttöön vuonna 1992. Lisärakennusta ja vanhaa päärakennusta yhdistää toisiinsa teräsrakenteinen ristikkosilta. Kaarevan julkisivun harmaasävyistä betonimateriaalia keventävät vaaleat vaakanauhat ja ikkunoiden pielten maalatut spektrin värit. Sisätilassa hallitseva kaareva seinä on ulkokaaren käänteiskuva.
Taide- ja esinemuistoista
Hovioikeus vaalii huolella taide- ja esinemuistojaan. Sille on karttunut 170-vuotisen toiminnan aikana merkittävä muotokuvakokoelma. Kaikkiaan hovioikeuden presidenttien edustusmuotokuvia on 21. Vanhimmat muotokuvat ovat ensimmäisen osaston istuntosalissa, jossa on muun muassa hovioikeuden ensimmäisen presidentin kreivi Carl Gustaf Mannerheimin muotokuva. Maalaus on Widolfa Ahrenbergin tekemä kopio Johan Erik Lindhin maalaamasta muotokuvasta, joka on Suomen kansallismuseon kokoelmissa.
Kolmannen osaston istuntosalissa on Viipurista säilynyt arvokas kaappikello. Hovioikeudessa on myös hieno valikoima valtion taideteostoimikunnalle kuuluvia teoksia sekä omia ja lahjoituksina saatuja teoksia. Esimerkiksi Kuopion kaupunki lahjoitti hovioikeudelle taiteilija Riitta Rönkön teoksen Sininen hovioikeuden täyttäessä 150 vuotta. Vuonna 2007 Kuopion Muotoiluakatemia suunnitteli hovioikeudelle viirin, johon on kuvattu oikeuden perinteiset symbolit vaaka ja miekka. Viirin pohjavärinä ovat musta ja punainen.
Vuodesta 1994/1995 erityiskokoelmia on koottu omaan tilaansa perinnehuoneeseen, joka sijaitsee hovioikeuden lisärakennuksessa. Hovioikeuden emerituspresidentin Esko Kilpeläisen mukaan ajatus perinnehuoneen perustamisesta syntyi hovioikeuden 150-vuotishistoriikin toteuttamisen yhteydessä.
Perinnehuoneessa on hovioikeuden historiaan liittyvä dokumenttiaineisto, jossa on muun muassa perustamisasiakirjan kuvajäljennöksen lisäksi valokuvia hovi-
oikeuden toimitiloista aina Viipurin ajoilta asti. Esillä ovat autonomian ajan hovioikeudenneuvoksen virkatakki, hattu ja miekka, jotka ovat olleet käytössä Viipurin hovioikeudessa. Juhla-asu on saatu Itä-Hämeen museon talletuksena. Perinnehuoneessa on esillä myös virkamiehen sortuuki eli lievetakki, joka piti olla lakimiesten yllä istuntosaleissa. Arkifrakki on lahja Vaasan hovioikeuden kokoelmista 1960-luvun lopulta. Yksittäisissä tapauksissa sortuukia käytettiin Viipurin hovioikeudessa vielä vuonna 1935 istunnon aikana.
Viipurin hovioikeuden perintöihin liittyvät myös vanha kassa-arkku ja krestyläisten muistolaatta. Arkku on alkuaan Viipurin tuomiokunnan entinen kihlakunnan arkku, ja sitä on säilytetty hovi-oikeudessa presidentin huoneessa. Sen avain jäi Viipuriin. Muistolaatta kuului kuten edellä mainittiin Viipuriin jääneen Patria/Lex-veistoksen jalustaan. Veistos on tunnettu kansallisena symbolina ja laillisuuden vertauskuvana, jossa karhuntaljaan pukeutunut Suomi-neito on valmiina asein puolustamaan Suomen lakia.
