Viisaasti vähemmistössä

Emeritusprofessori Erkki Havansi kirjoitti Helsingin Sanomissa (24.9.2012), että lainvalvojat eivät ole erehtymättömiä. Havansi kommentoi keskustelua, joka koski apulais­oikeuskanslerin antamia moitteita Sastamalan koulun rehtorille lain rajat ylittävästä kurin­pidosta.

Havansin mukaan nykytrendi on, että korkeatkin lainvalvojat tulkitsevat perus- ja ihmisoikeuksia ”hienohipiäisesti häiriköiden, rikoksen­tekijöiden ja vankien eduksi”. He eivät ­Havansin mukaan kuitenkaan välttämättä ole oikeassa.

Havansi ottaa esimerkiksi ”suuresti arvostetun juristin”, joka oli eduskunnan oikeusasiamiehenä 1995–2001. Sen jälkeen kyseinen henkilö toimi runsaan vuosikymmenen korkeimman oikeuden tuomarina.

Havansi ei kerro tarkoittamansa juristin ­nimeä. Tuntomerkit ovat kuitenkin niin selvät, että tunnistamme henkilön ilman nimeäkin: puhumme Lauri Lehtimajasta. Havansi huomauttaa, että KKO:ssa Lehtimaja jäi joissakin jaoston äänestyksissä vähemmistöön eli ”oli ­tavallaan ’väärässä’”.

”Vaikeissa laintulkintatilanteissa ei tietenkään varsinaisesti olla väärässä, mutta esimerkki osoittaa, että tulkinnat voivat joskus olla ­vähemmistötasoa viime käden ratkaisijatahossa, korkeimmassa oikeudessa”, Havansi päättelee.

Lehtimajanko mielipiteet vähemmistötasoa? Tutkitaanpas nyt tilannetta vähän tarkemmin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomelle ensimmäinen langettavan tuomion sananvapauden loukkaamisesta asiassa, joka koski oikeusavustajan sananvapautta. Avustaja oli tuomittu oikeussalissa käyttämästään, syyttäjää loukkaavasta puheenvuorosta. KKO:n päätös syntyi äänin 3–2. Vähemmistöön jäivät – ja siis vapauttavan tuomion puolesta äänestivät – Lauri Lehtimaja ja Göran Portin.

Vähemmistö oli siis oikeassa: EIT:n tuomio osoitti, ettei oikeusavustajaa olisi pitänyt tuomita.

EIT katsoi Suomen rikkoneen sananvapautta myös tapauksessa, jossa lehti oli saanut tuomion­ julkaistuaan tiedon presidentinvaalikampanjan viestintävastaavan avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Suomessa KKO oli tuominnut ­toimittajan äänin 4–1. Vähemmistöön jäi – ­yllätys, yllätys – Lehtimaja. Lehtimaja oli siis taas oikeassa. Yksin, mutta oikeassa.

Näiden esimerkkien perusteella Lehtimajan tulkintoja ei todellakaan voi pitää ”vähemmistö­tasoisina”. Itse asiassa sananvapausjutuissa Lehti­maja ei näytä kertaakaan erehtyneen, jos mittapuuna pidetään EIT:n ratkaisuja.

Havansin kirjoitukseen sisältyy mielestäni pari ajatusvirhettä.

Ensimmäinen virhepäätelmä on se, että enemmistö on aina oikeassa. Jos siis enemmistö uskoo auringon kiertävän maata, asia on näin.

Toinen virhepäätelmä liittyy auktoriteetti­uskoon. Oikeassa ei ole se, jolla on parhaat ­perustelut vaan se, jolla on eniten natsoja. Korkein oikeus on siten aina oikeassa, koska korkein oikeus on korkein oikeus.

Arvostan erittäin korkealle ihmisiä, joilla on kykyä ja rohkeutta itsenäiseen ajatteluun. He ovat yhteiskunnan kehityksen kannalta paljon tärkeämpiä kuin jees-ihmisten lauma.

Olenkin vakaasti sitä mieltä, että Lauri Lehti­maja pitäisi kloonata.

 

Susanna Reinboth