Jo mietinnön valmisteluvaiheessa juristipiireissä oli herännyt vilkasta mielipiteidenvaihtoa oikeudenkäyntiavustajan toimen mahdollisesta luvanvaraisuudesta ja valvonnan uudistamisesta. Seminaari keräsikin Diana-auditorioon Erottajankadulle täyden salin, yli 100 osallistujaa.
Seminaarin puheenjohtajan, Lakimiesliiton oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Pekka Jäntin avaussanojen jälkeen ensimmäisenä alustajana toimi oikeusministeriön oikeudenkäyntiavustajatyöryhmän puheenjohtajana toiminut oikeusneuvos Hannu Rajalahti. Hän kävi läpi työryhmän ehdotusten päälinjauksia ja niiden taustoja.
Työryhmä ehdottaa, että muille oikeudenkäyntiasiamiehille ja -avustajille kuin asianajajille ja julkisille oikeusavustajille perustettaisiin uusi lupajärjestelmä, josta säädettäisiin uudessa laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Rajalahti kertoi, että työryhmä oli käynyt keskusteluja myös asianajajamonopolista, mutta oli hylännyt sen suomalaisen oikeudenkäyntiperinteen ja työryhmän saaman palautteen vastaisena. Lopulta oli päädytty ehdottamaan vaihtoehtoa, jossa esiintyminen oikeudessa säädetään luvanvaraiseksi ja luvan saannin edellytykset melko alhaisiksi. Luvan saajan tulisi ensinnäkin olla OTK/OTM-tutkinnon suorittanut, rehellinen, sopiva ja täysivaltainen. Tämän lisäksi hänellä pitäisi olla suoritettuna asianajajatutkinto tai hänellä tulisi olla vähintään vuoden mittainen työkokemus avustajantehtävään perehdyttävässä työssä. Nykyiset kelpoisuusehdot kuitenkin säilytettäisiin niissä tapauksissa, joissa avustaja on työ- tai virkasuhteessa asianosaiseen.
Valvonnan osalta Rajalahden johtama työryhmä ehdottaa, että Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta hoitaisi jatkossa sekä asianajajien että niin sanottujen lupalakimiesten valvonnan. Valvontalautakunnan riippumattomuutta Asianajajaliitosta lisättäisiin nykyisestä ja valvontatoimintaan otettaisiin mukaan lupalakimiehiä.
Avoimuus, julkisuus, läpinäkyvyys
Oikeustieteellisen näkökulman asiamiehiä koskevaan keskusteluun toi Turun yliopiston prosessioikeuden professori Antti Jokela. Hän nosti esille muun muassa asianosaisten perus- ja ihmisoikeuksiin pohjautuvia näkökulmia, kuten esteettömän pääsyn oikeuteen (access to justice). Hän kiinnitti huomiota myös elinkeinovapauteen ja vapaaseen kilpailuun sekä asiakkaiden kuluttajansuojaan. Jokela painotti myös järjestelmän avoimuutta, julkisuutta ja läpinäkyvyyttä. Professori heitti myös ilmoille ajatuksen siitä, voisiko asianajajatutkinnon tulevaisuudessa suorittaa jo ennen valmistumista OTM:ksi, jolloin nuoren, pätevän alalle haluavan juristin ei tarvitsisi odottaa oikeussaliin pääsyä valmistumisensa jälkeen.
Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen totesi esityksessään, että suuria ongelmia ei hänen näkemyksensä mukaan oikeudenkäyntiasiamiesten toiminnassa ole esiintynyt. Takkunen piti työryhmän esitystä onnistuneena ja uskoi, että se selkeyttäisi tilannetta nykyisestä ja voisi tehostaa tuomioistuinten työskentelyä. Hän painotti myös ammattitaidon ylläpitämistä ja jatkuvaa kouluttautumista asiamiehen tehtävissä.
Järjestöjuristien näkökulmasta seminaarissa puhui SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Ammattiliitothan tarjoavat jäsenetunaan työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa oikeudellisia palveluita neuvonnasta oikeudenkäyntiavustamiseen. Koskinen nosti esille työsuhdeasioiden erikoislaatuisuuden ja sen, että joissain maissa kuten Tanska ja Ranska, työsuhdeasiat on rajattu lupajärjestelmien ulkopuolelle. Hän myös kiinnitti huomiota siihen, että ehdotetussa järjestelmässä työntekijäliiton jäsentä oikeudessa edustava liittojuristi tarvitsisi luvan, mutta työnantajayrityksen palveluksessa oleva, sitä oikeudessa edustava juristi ei tarvitse lupaa. Koskinen kritisoi mietintöä myös valvonnan organisointia koskevalta osalta ja sitä, ettei eri järjestöjä kuultu riittävän aikaisessa vaiheessa valmistelua.
Kuka valvoisi?
Johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista kritisoi työryhmän kokoonpanoa todeten, ettei se ole vastannut niin sanottuja paremman sääntelyn periaatteita, koska palveluiden käyttäjien ja muiden asiamiesten kuin asianajajien edustus työryhmästä puuttui kokonaan. Linnainmaa nosti esille erilaisia konserni- ja ryhmärakenteita koskevat ongelmakohdat, kun punnitaan oikeudenkäyntiasiamiehen työ- tai virkasuhdetta asianosaiseen. Hän oli myös huolissaan uuden järjestelmän kustannusrakenteesta. Valvonnan osalta Linnainmaa painotti, että käsiteltäessä lupalakimiehiä koskevia kanteluita tulee niitä käsittelevien kokoonpanojen puheenjohtajan ja jäsenten enemmistön muodostua muista kuin asianajajista.
Suomen Oikeusapulakimiehet ry:n puheenjohtaja Lasse Lehtinen piti ajatusta kaikkia oikeudenkäyntiasiamiehiä koskevasta lupajärjestelmästä sinänsä hyväksyttävänä. Hän painotti puheenvuorossaan asiamiesten valvonnan järjestämistä puolueettomalla ja riippumattomalla tavalla. Lehtinen ei pitänyt onnistuneena työryhmän ehdotusta, jossa sekä asianajajien että lupalakimiesten valvontaa hoitaisi Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta. Hänen mielestään lupalakimiesten valvonta tulisi irrottaa Asianajajaliitosta kokonaan.
Seminaarin alustusosuuden päätti Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi. Hän kertoi Asianajajaliiton kannattavan työryhmän ehdotusta, mutta totesi samalla sen tuovan toteutuessaan suuria haasteita liitolle. Edessä olisi joka tapauksessa asianajajakokeen muuttaminen ja valvontalautakunnan kokoonpanon ja toiminnan muokkaaminen. Hän piti sääntelyä tarpeellisena, jotta kansalaisten oikeusturva paranee nykyisestään. Valvontaa koskien Leppiniemi muistutti, että Asianajajaliiton valvontalautakunta toimii nykyiselläänkin tuomarivastuulla eikä esimerkiksi liiton hallituksella ole siihen minkäänlaista määräysvaltaa. Leppiniemi toivoi myös, että turhia vastakkainasetteluja juristien kesken tässä asiassa vältettäisiin ja yhdessä pyrittäisiin löytämään malli, joka olisi reilu kaikille asiamiestoimintaa harjoittaville lakimiehille ja samalla takaisi mahdollisimman korkeatasoisen oikeusturvan heidän asiakkailleen.
Lausunnon pohjana
Alustusten päätyttyä keskustelu jatkui vilkkaana auditoriossa ja myöhemmin cocktail-tilaisuudessa aulan puolella. Seminaarin palautelomakkeissa yleisö antoi voittopuolisesti erittäin positiivista palautetta ja annettujen arvosanojen keskiarvo oli 4,32/5,00. Erityisesti kiiteltiin esille tuotujen näkökulmien monipuolisuutta ja puhujien korkeaa tasoa.
Oikeusministeriön työryhmämietintö Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta on parhaillaan lausuntokierroksella, jonka määräaika on 8.2.2010. Myös Suomen Lakimiesliitto tulee antamaan mietinnöstä lausuntonsa, jonka muokkaamisessa osaltaan toimii pohjamateriaalina joulukuisessa seminaarissa kuullut puheenvuorot ja käyty vilkas keskustelu.
