Viimeaikaisissa lakihankkeissa ei ole riittävästi otettu huomioon yksityisyydensuojaa loukkaavia vaikutuksia. Tietoa halutaan nyt käyttää entistä laajemmin.
– Olisi tietenkin hölmöä jättää käyttämättä teknologian tuomat mahdollisuudet, jotka tuovat tehokkuutta ja parempia palveluita. Digitalisaatio on otettava annettuna. On kuitenkin muistettava datan keskittämisen tietoturvariskit, kertoi Asianajajapäivien Lakikahveilla puhunut tietosuojasäädäntöön erikoistunut asianajaja Jukka Lång.
Tietoa kerätään yhä enemmän, sitä kerätään keskitetysti ja monet tahot ovat hyvin kiinnostuneista kerätystä datasta.
– Vaikka tiedon lähde on entistä helpommin saatavilla, se ei tarkoita sitä, että viranomaisten pääsyä arkaluontoisiinkin tietoihin pitää helpottaa ja samalla sivuuttaa kaikki oikeusvaltion salassapitoon liittyvät periaatteet, sanoo Lång.
Samaan aikaan kun tietoa halutaan käyttää yhä laajemmin on meillä huomattava eurooppalainen trendi, joka korostaa yksityisen suojan tärkeyttä.
– EU:n jäsenvaltioiden oikeuskulttuurit ja kansalaisyhteiskunnat suhtautuvat yksityisyyteen varovaisemmin kuin me Suomessa. Kun puhuu saksalaisen juristin tai ranskalaisen tuomarin kanssa huomaa, että yksityisyyden suojaa koskevat asiat ovat paljon keskeisemmässä roolissa. Kertooko tämä sinisilmäisyydestämme tai korkeasta luottamuksesta siihen, että viranomaiset toimivat oikein ja tietoa osataan käyttää laillisesti, pohtii Lång.
Viime aikoina on kuitenkin tullut esiin useita kansalaisten yksityissuojaa koskevia lakialoitteita. Loppuvuodesta 2018 syntyi kohu, kun sisäministeriö halusi laajentaa merkittävästi poliisin pääsyä arkaluonteisiin potilastietoihin. Lakimiesliitto, Asianajajaliitto ja Lääkäriliitto vastustavat tiukasti pyrkimyksiä. Oikeusvaltiossa on välttämätöntä turvata yksilön mahdollisuus uskoutua häntä avustavalla ammattilaiselle.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki muistuttaa, että lääkärin etikkaan kuuluu, että hän on noudattaa salassapitovelvollisuutta ja edistää potilastietojen luottamuksellisuutta. Salassapidosta saa poiketa ja salassa pidettäviä tietoja saa antaa sivullisille ainoastaan potilaan nimenomaisella suostumuksella tai jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on erikseen laissa säädetty.
– Potilaan täytyy voida kertoa lääkärilleen intiimit, vaikeat ja ahdistavatkin asiat. Ilman luottamusta diagnoosi voi mennä pieleen eikä potilas saa oikeaa hoitoa, varoittaa Kati Myllymäki.
Myllymäki ei ymmärrä, miten lääkärit voisivat auttaa rikosten ennaltaehkäisyssä.
– Lääkäreillä ei ole kristallipalloa, josta voisi nähdä etukäteen, kuka potilaista mahdollisesti tulevaisuudessa tekisi rikoksen. Ilmaiseeko tuleva kouluampuja tai kirkonpolttaja ajatuksiaan verkkosivuilla tai kaveripiirissä vai lääkärin vastaanotolla? Jos puoliso, perhe eikä poliisi pysty ennustamaan tulevaa rikosta niin kuinka sitten lääkäri, napauttaa Myllymäki.
Lääkärin työn lisäksi asianajajan työn perusta ja edellytys on luottamuksellisuus.
– Luottamuksellisuus on asianajajien ammatillisen itseymmärryksen perusta. Ei ole mitään tarvetta sille, että jossain erityislainsäädännössä pitäisi olla jokin ilmoittamisvelvollisuus. Kaikki kehitys, jolla luottamuksellisuutta yritetään murtaa on nähtävä todella vaarallisena, sanoo Lång.