Virastojen hyvät käytännöt

L akimiesliiton valtuuskunta vahvisti toukokuussa 2012 ”Oikeus ja Kohtuus – Lakimiesliiton strategia vuoteen 2018” -asiakirjan. Siinä strategisena painopisteenä on julkisen sektorin kilpailu­kyky, jonka yhtenä tavoitteena on se, että julkinen sektori on nykyistäkin­ houkuttelevampi työnantaja nuorille lakimiehille. Lakimiesliitossa on laadittu toimenpide- ja vaikuttamis­ohjelma julkisen sektorin lakimiesten työmarkkina-aseman parantamiseksi.

Lakimiesliitto teki toukokuussa 2013 kyselyn virastojen ja laitosten hyvistä käytännöistä valtion sektorin delegointivirastojen eli virastotason sopimusoikeudet omaaville akavalaisille pääluottamusmiehille sekä lakimiesliittolaisille valtiosektorin luottamusmiehille. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 51 luottamusmiestä. ­Vastaukset edustavat laajasti valtion eri virastoja.

Lähes kaikilla liukuva työaika

Työaikojen osalta kyselyssä kartoitettiin muun muassa liukuvaa työaikaa, työaikapankkien käyttöä ja etätyö­sopimuksia. Luottamusmiehistä 90 prosenttia ilmoitti, että heidän virastossaan on käytössä liukuva työaika.

Plussa-saldojen enimmäismäärät vaihtelivat virastoissa aina kymmenestä tunnista
78 tuntiin keskimääräisen enimmäismäärän ollessa 33 tuntia. Miinus-saldojen osalta suurta vaihtelua ei ollut ja niitä sai keskimäärin olla –10 tunnin verran. Plussa-saldoja voidaan käyttää kokonaisiin vapaapäiviin enimmillään 12 päivää vuodessa.

Osassa virastoja saldot tarkistetaan automaattisesti kaksi kertaa vuodessa, ja plussa-saldon enimmäismäärän­ ylittävät tunnit siirtyvät automaattisesti työaikapankkiin.­ Muutamissa virastoissa enimmäismäärän ylittävät saldot vielä leikkaantuvat. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet tähän huomiota,
ja virastot ovat saaneetkin huomautuksen ja kehotuksen ryhtyä toimenpiteisiin, jotta näin ei tapahtuisi enää jatkossa.

Esimiehet saavat parhaimmillaan työaikaraportit kuukausittain, ja heidän tulee käydä keskustelua alaistensa kanssa toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että virastoissa sovitun tasoittumisjakson päättyessä työaikasaldot ovat sallittujen liukumarajojen sisällä. Keskustelut ja sovitut toimenpiteet, esimerkiksi töiden organisointi ja priorisointi, dokumentoidaan, ja asiakirjat toimitetaan ylimmälle johdolle.

Lakimiesliiton seuraavan neuvottelukierroksen työelämätavoitteena on työaikapankkien käyttöönoton edistäminen. Kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä reilut 40 prosenttia ilmoitti, että heidän virastossaan on käytössä työaikapankki. Työaikapankkeja on pidetty hyvinä muun muassa joutavuuden lisääntymisen vuoksi.

Ylityömääräykset käytössä

Valtion työaikasopimuksen mukaan johtavat virkamiehet eivät voi saada ylityökorvauksia. Myös virastojen palkkausjärjestelmäsopimuksissa ylimmille vaativuustasoille sijoittuvien virkamiesten oikeuksia työaikakorvauksiin on rajoitettu.

Lakimiesliiton kyselyssä kartoitettiin, annetaanko virastojen asiantuntijoille (pois lukien edellä mainitut) käytännössä ylityömääräyksiä. Ilahduttavaa on, että ylityömääräyksiä annetaan tarvittaessa, ja niiden määrä on osassa virastoja jopa lisääntynyt viime vuosina.

Kyselyssä kartoitettiin erikseen, miten työaikalain ja valtion työaikasopimuksen­ ulkopuolella olevien ­virkamiesten, kuten tuomareiden, esittelijöiden, syyttäjien, julkisten oikeusavustajien­ ja voutien osalta tasataan yli­pitkiä työpäiviä. Kyselyyn vastanneilla oikeus­hallinnon luottamusmiehillä ei ollut tiedossa, että virastotasolla olisi sovittu hyvistä käytännöistä tältä osin. Muutamassa virastossa esimiehen ja virkamiehen välillä oli suullisesti sovittu siitä, että virkamiehet pitävät kirjaa ylipitkistä työpäivistä ja pitävät vapaata työmäärän niin salliessa. Lakimiesliiton yhtenä tulevan neuvottelukierroksen tavoitteena on saada parannusta työajattomien asemaan.

Kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä 58 prosenttia ilmoitti, että heidän virastossaan on tehty etätyösopimus. Lisäksi muutamassa virastossa etätyöohjeen valmistelu on kesken. Vastausten mukaan etätyö on käytössä eniten asiantuntijatehtävissä.

Satunnaisen etätyön osalta käytännöt ovat joustavia, ja niiden pitämisestä voidaan sopia myös suullisesti esimiehen kanssa. Säännöllisen etätyön tekemistä on rajoitettu virastoissa yhdestä kolmeen päivään viikossa. Osassa virastoja on myös tehtäviä, joita tehdään enimmäkseen etänä.

Työstä mielekästä joustolla ja TYHY-toiminnalla

Pääsopijajärjestöt ja valtion työmarkkinalaitos selvittivät alkuvuonna 2013, kuinka valtion virkaehtosopimuksen mukaiset luottamusmiesten kanssa tehtävät määräaikaisten palvelus­suhteiden tarkastelut toteutuvat virasto­tasolla.

Tarkastelujen tekeminen oli laimin­lyöty oikeusministeriön hallinnonalalla joka kolmannen ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla joka neljännen viraston kohdalla. Lakimiesliiton kyselyyn vastanneista luottamus­miehistä joka kolmas ilmoitti, että tarkasteluja ei ole tehty viimeisten vuosien aikana. Positiivista on, että niissä virastoissa, joissa tarkasteluja on tehty, tarkastelujen tuloksena on ollut virkojen vakinaistamisia ja rekrytointikäytäntöjen muuttamisia.

Kyselyssä kartoitettiin virastojen toimia työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä virkistystoiminnan järjestämiseksi. Erilaisten työaikajoustojen koettiin parhaiten tukevan työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Virastoissa suhtaudutaan myönteisesti perhevapaiden ja opintovapaiden pitämiseen, osa-aikatyön tekemiseen sekä virkavapaushakemuksiin.

Virastoissa on laajasti käytössä varhaisen välittämisen/puuttumisen-malli. Valtion virastoissa järjestetään säännöllistä TYHY-toimintaa muun muassa tekemällä työhyvinvointi-/henkilöstökyselyjä, pitämällä työhyvinvointi- ja liikuntapäiviä sekä tukemalla liikunta­harrasteita esimerkiksi liikuntaseteleillä. Virkistystoimintaa järjestetään virkistyspäivien ja pikkujoulujen muodossa. Kulttuuriseteleitä on mahdollisuus saada enimmillään 400 eurolla vuodessa.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten mukaan asiantuntijoilla on mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työhön liittyvään koulutukseen.
Osa virastoista tukee auskultointia maksamalla virka­miehelle auskultoinnista saatavan palkan­ ja vakituisen viran palkan välisen erotuksen. Opiskeluihin voi myös saada palkallista virkavapaata, ja yksilöllisiin työaikajärjestelyihin suhtaudutaan myönteisesti.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton julkisen sektorin neuvottelujohtaja.