Visa Kurki kirjoitti gradunsa Helsingissä eläinten oikeuksista, väitöskirjansa Cambridgessa oikeussubjektin käsitteestä.
Hänen tiensä oikeusteorioiden syövereihin oli osittain onnenkantamoisten summa. Kurki innostui viitisen vuotta sitten brittiprofessori Matthew Kramerin julkaisuista ja kirjoitti tälle kirjeen. Professori kutsui suomalaisnuorukaisen päivälliselle Cambridgeen, ja siitä se alkoi.
Kun ovet maineikkaaseen brittiyliopistoon olivat yks kaks auki, Kurjen edessä oli vähäistä suurempi ongelma: mistä rahoitus usean vuoden väitöskirjatyöhön?
Tarvittiin Deus ex machina – ja se oli Koneen säätiö. Säätiö myönsi Kurjelle väitöskirja-apurahan koko tarvittavalle ajalle.
Pykälöikäämme.
1. luku: Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma. Päiväkoti-ikäisenä päätin ryhtyä keksijäksi, yleiskeksijäksi, jonka hatusta löytyy aina ratkaisu jokaiseen ongelmaan. Lukiossa kiinnostuin filosofiasta, teologiasta ja valtiotieteistä. Suuret ajatusrakennelmat kiehtoivat.
2 §. Valaistuminen. Lukion jälkeen silloinen tyttöystäväni osti oikeustieteellisen pääsykoekirjat. Hän kuitenkin kyllästyi alaan ja keskeytti pääsykoepänttäykseen kesken kaiken. Minä sitten luin ne kirjat kynän kanssa – ja pääsin sisään.
2. luku: Opiskelusta Suomessa
1 §. Antoisinta. Opiskelijoita kohdellaan kuten aikuisia, joilla on vastuu omasta elämästään.
2 §. Ankeinta. Opettajia on liian vähän.
3. luku: Opiskelusta Britanniassa
1 §. Hauskinta. Väittelemisen, haastamisen kulttuuri. Erilaisten näkemysten itseisarvoinen kyseenalaistaminen – oli siinä sitten järkeä tai ei.
2 §. Himmeintä. Perustutkinnoissa opiskelijoilla on tarkka viikkoaikataulu, lukujärjestys. Tohtoriopintojen kummallisuuksia on ainakin se, että monille briteille riittää vallan hyvin pelkkä englanninkielinen tutkimus ja kirjallisuus. Vieraita kieliä ei ole pakko päntätä.
4. luku: Lakimiehistä eliölajina
1 §. Taitava juristi. Lähestyn asiaa kielen kautta. Etevä juristi osaa kääntää juristikieltä maallikkokieleksi. Vaikeatkin juridiset asiat on osattava selittää myös muille kuin lainoppineille.
2 §. Tomppeli juristi. Tomppeli juristi puuhastelee omissa maailmoissaan eikä osaa kommunikoida muiden kanssa muutoin kuin juridiikaksi.
5. luku: Lainsäädännöstä yleisesti
1 §. Kiva laki. Lastensuojelulaki. Etenkin sen esitöissä käytetään liikuttavan kaunista kieltä. Lasta on käsiteltävä yksilönä ja häntä on kohdeltava hellyydellä.
2 §. Kamala laki. Eläinsuojeluasetus. Ei sen takia, että se olisi huonosti kirjoitettu vaan sen takia mitä kaikkea se sallii. Esimerkiksi kastroiminen ilman kivunlievitystä on muka ihan ok.
6. luku: Väitöskirjan kirjoittamisesta
1 §. Kutkuttavinta. Vakiintuneet aksioomat ja niiden kyseenalaistaminen.
2 §. Kamalinta. Joskus ajatukset eivät vain juokse, aivot menevät juntturaan. Onneksi luomisen tuskaan löytyy lääkkeitä: kävely, hölkkä ja – mikäli mahdollista – sauna.
7. luku: Eläimistä oikeussubjekteina
1 §. Perinteinen käsitys. Perinteisessä eläinsuojeluoikeudessa on ajattelun lähtökohtana, että eläimellä ei ole oikeuksia koska se ei ole oikeussubjekti. Meillä on siis eläinsuojelulaki, joka suojelee eläimiä mutta ei anna niille oikeuksia.
2 §. Viisas nykykäsitys. Perinteinen oikeussubjektiajattelu on liian mustavalkoista. Itse katson, että jos meillä on velvollisuus kohdella eläimiä hyvin, eläimillä on vastaava oikeus saada hyvää kohtelua. Oikeussubjektius ei myöskään ole joko tai. Se koostuu useista osasista, useista elementeistä.
Perinteinen oikeussubjektiajattelu on liian mustavalkoista. Itse katson, että jos meillä on velvollisuus kohdella eläimiä hyvin, eläimillä on vastaava oikeus saada hyvää kohtelua.
8. luku: Oikeusteorian harjoittamisesta
1 §. Kiehtovinta. Kauneimmillaan oikeusteoreettinen ajattelu on äärimmäisen eksaktia. Häröily ei ole minun juttuni.
2 §. Kummallisinta. Ohi puhuminen. Erilaiset koulu- ja kuppikunnat saattavat käyttää samoja sanoja, mutta silti ne puhuvat tyystin eri asioista.
9. luku: Pienet suuret asiat
1 §. Mielimauste. Tuore korianteri.
2 §. Herkkuruoka. Vegaanilasagne.
3 §. Paras juoma. Hyvä IPA tai vehnäolut.
4 §. Kaunein kukka. Kimppu värikkäitä kedon kukkia.
5 §. Väri ylitse muiden. Tumma vihreä.
6 §. Rakkain romaani. Sinuhe egyptiläinen.
7 §. Esikuva. Omat vanhemmat. Elämä on otettava vakavasti, mutta ei liian vakavasti.
8 §. Elämän tarkoitus. Itsensä tunteminen. Eettisesti eläminen.
9 §. Lempilausahdus. Legendan mukaan uskonpuhdistaja Martti Luther sanoi työkaverilleen Philipp Melanchthonille: ”Philipp, lähtisit sinäkin joskus ulos juhlimaan. Jumalasta olisi mukavaa antaa sinullekin syntejä anteeksi.”
