Kapteeni ja valtiopäivämies August Fellman pyysi 110 vuotta sitten salaisesti levitetyssä kutsussa joukon lakimiehiä saapumaan kotiinsa Lahden kartanoon yksinkertaiselle päivälliselle huhtikuun 13. p:nä 1903 klo 2 i.pp. Kutsua noudatti peräti 176 osanottajaa eri puolilta maata.
Tilaisuus oli poikkeuksellinen monella tapaa. Ensin lähetettiin salainen kirjelmä, jonka vastaanottajiksi oli merkitty: ”Lukuisat lakimiehet Helsingissä”.
Kirjelmässä kerrottiin, että vastaanottajat tulisivat piakkoin saamaan yksityiseltä henkilöltä kutsun tilaisuuteen, jonne kehotettin lähtemään, koska siellä tulisi olemaan paljon muita lakimiehiä, joiden kanssa voisi neuvotella isänmaallemme tärkeistä kysymyksistä.
Kutsun saaneista lakimiehistä monet olivat saaneet potkut töistään. Kokouksen puheenjohtajana toimi P. E. Svinhufvud, joka oli erotettu Turun hovioikeuden asessorin virasta. Kokouksessa piti puheen muun muassa K. J. Ståhlberg, joka oli puolestaan erotettu senaatin talousosaston siviiliasiain toimituskunnan protokollasihteerin virasta. Puheita pidettiin sekä ruotsin että suomen kielellä.
Kokoontumisen syynä sortokausi
Tilaisuuden järjestämisen taustalla oli ensimmäinen sortokausi ja kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin tiukentunut asenne suomalaisia kohtaan.
Helmikuussa 1903 oli erotettu 16 Turun ja kolme Vaasan hovioikeuden jäsentä ja virkamiestä. Protestiksi joukko muitakin virkamiehiä erosi.
Hovioikeuden toiminta lamaantui, kun tilalle ei saatu suomalaisia tuomareita. Tällöin Bobrikov uhkasi lakkauttaa koko tuomioistuimen. Toinen vaihtoehto oli venäläisten tuomareiden nimittäminen tilalle. Pelättiin myös oikeuslaitoksen muuttamista venäläisen mallin mukaiseksi.
Muun muassa näitä uhkia Lahteen kokoontuneet lakimiehet puivat. Kokouksen aluksi luki kreivi ja varatuomari Carl Mannerheim (marsalkka Mannerheimin isoisä) alustuksen, jonka oli laatinut professori Wilhelm Chydenius.
Kokouksen puheenvuorojen henki oli se, että laillisuutta oli noudatettava painostuksen ja viralta panemisen uhallakin.
Vaarallinen kotiinpaluu
Helsinkiin kokousvieraat palasivat Lahteen tilatulla ylimääräisellä junalla, mikä herätti venäläisten epäilyt. Helsingissä matkustajia odotti kirkkaasti valaistu asema ja venäläiset poliisit. He vaativat paikalle tulleilta ajureilta tietoja, minne olivat junalta tulijoita vieneet.
Osa matkustajista poistui kävellen, jolloin poliisi lähti heitä seuraamaan. Kolme heistä pidätettiin kadulla. Valitettavasti heiltä kaikilta löytyi Lahdessa jaettua kokousaineistoa.
Rangaistukseksi osa osallistujista menetti virkansa ja osa karkoitettiin maasta. Heidän joukossaan oli tilaisuuden isäntä, kapteeni Fellman.
Lakimieskokouksista Lakimiespäiväksi
Lahden kokous on historian kirjoissa saanut nimityksen perustuslaillisten lakimiesten kokous. Se on saanut myös epävirallisen lempinimen Lahden Lakimiespäivä.
Sitä ennen oli vuosina 1879 ja 1889 järjestetty Juridiska Föreningen i Finland -yhdistyksen toimesta kaksi virallista juristikokousta. Niihin osallistui 150–200 juristia, mikä oli noin viidesosa maan silloisesta lakimieskunnasta. Lahteen saapui saman verran!
Sortokausi yhdisti aikaisemmin eripuraisia ja eri järjestöihin kuuluneita suomen- ja ruotsinkielisiä lakimiehiä. Ensimmäinen suomen- ja ruotsinkielisten lakimiesyhdistysten yhteisesiintyminen pidettiin heti sortokauden päätyttyä vuonna 1907. Kokousta nimitettiin ”Ensimmäiseksi yleiseksi suomalaiseksi lakimieskokoukseksi”. Suomen Lakimiesliiton järjestämät ensimmäiset Lakimiespäivät pidettin 1945.
