Vuosia määräaikaisena kokeiluna voimassa ollut vuorotteluvapaajärjestelmä vakinaistettiin vuoden 2010 alusta. Vuorotteluvapaahan on työntekijän ja työnantajan sopimukseen perustuva, vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää kestävä ajanjakso, jolloin työntekijä on vapautettu työtehtävistä työsuhteen katkeamatta.
Vuorotteluvapaan ajaksi työnantaja sitoutuu palkkaamaan TE-toimistosta työttömänä työnhakijana olevan henkilön – sijaista ei tarvitse palkata vuorotteluvapaalle lähtevän tehtäviin. Vuorotteluvapaalle lähtevälle työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaa – kenelle
Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyössä oleva työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lisäksi vapaalle jäävällä työntekijällä on oltava työhistoriaa vähintään 10 vuotta; tästä ajasta neljännes voi olla työntekoon rinnastettavaa aikaa eli esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainraha-aikaa. Myös työsuhteen samaan työnantajaan on pitänyt jatkua vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaata.
Tiedot omasta työhistoriasta löytyvät joko Eläketurvakeskuksen rekisteristä tai Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen taikka Kirkon keskusrahaston palvelussuhderekisteristä.
Vuorottelukorvauksen määrä
Vuorotteluvapaata käyttävälle työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvausta, joka on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu työttömyyden aikana. Mikäli vuorotteluvapaalle lähtijällä on vähintään 25 vuoden työhistoria, vuorottelukorvauksen suuruus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Vuorottelukorvaus lasketaan työttömyyspäivärahasta, jossa ei ole mukana korotusosaa tai korotettua ansio-osaa, vaikka työntekijällä työttömänä ollessaan olisikin tällaisiin oikeus.
Vuorottelukorvaus maksetaan jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa. Vuorotteluvapaan aikana ansaitut ja saadut työtulot sekä muut etuudet vähentävät korvauksen suuruutta. Oman vuorottelukorvauksen suuruuden voi käydä laskemassa osoitteessa www.tyj.fi.
Lakimiesten työttömyyskassa maksoi vuonna 2010 kaikkiaan 100 lakimiehelle vuorottelukorvausta. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä yli 80 lakimiestä on jo käyttänyt vuorotteluvapaata. Lakimiehillä keskimääräinen vuorottelukorvauksen suuruus on vuonna 2011 ollut noin 67 euroa / päivä eli runsas 1 400 euroa kuukaudessa.
Ministeriön leikkausaikeet
Työministeriö on valmistellut nyt lainmuutosta, jolla vuorottelukorvauksen tasoa laskettaisiin ensi vuoden alusta lukien. Vuorottelukorvauksia aiotaan leikata nykyisestä tasosta 10–20 prosenttia – vuorottelukorvauksen tason alentaminen tarkoittaa 7,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Lakimiesten vuorottelukorvauksissa kaavaillut leikkaukset merkitsevät sitä, että mikäli pudotus on 10 prosenttia, on lakimiesten keskimääräinen vuorottelukorvauksen suuruus vajaa 1 300 euroa kuukaudessa. Jos vuorottelukorvausta alennetaan jopa 20 prosenttia, jää lakimiesten keskimääräinen vuorottelukorvaus noin 1 150 euron määrään kuukaudessa.
Lain tarkoitus unohtuu
Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työntekijöiden työssäjaksamista ja sitä kautta lisätä työyhteisössä tuottavuutta sekä tarjota samalla työttömälle mahdollisuus saada työkokemusta, ehkä myös jatkossa työpaikka. Työnantajille vuorotteluvapaa antaa lisäksi muun muassa mahdollisuuden saada työyhteisöön uutta osaamista.
Jos vuorottelukorvauksen tasoa lasketaan nykyisestään, pienenevät työntekijöiden taloudelliset mahdollisuudet käyttää vuorotteluvapaata ja sitä kautta edistää työssäjaksamista kuin myös työurien pidentämistä.
