Tutkimusten mukaan joka neljäs opiskelija kokee pitkittynyttä yksinäisyyttä ja yli puolet opiskelijoista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus.
Etenkään pitkittynyt yksinäisyys ei ole hyväksi, sanoo Annina Lindberg, valtakunnallisen Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeen hankepäällikkö.
Tänä syksynä kampuksille astelee tavallista suurempi joukko opiskelijoita, joilla ei välttämättä ole kavereita opiskeluporukassa. Uusien opiskelijoiden lisäksi pandemia-aikana aloittaneet ovat voineet jäädä paitsi ryhmäytymisestä, jos opintoja on tehty paljon etänä.
Rohkeasti syksyn rientoihin
Lindberg kannustaa osallistumaan syksyn opiskelijarientoihin.
– Ainejärjestöt panostavat sosiaaliseen yhdessäoloon. Syksyisin lukuvuoden alkuvaiheessa on paljon tapahtumia ja toimintaa, joihin kannattaa osallistua.
Muihin tutustumiseen kannattaa käyttää hieman aikaa ja vaivaa, koska usein tapahtumat hieman vähenevät syksyn jälkeen.
– Opintoihin panostaminen voi tuntua tärkeältä, mutta myös muihin tutustuminen on tärkeää. Sille kannattaa varata aikaa.
Opintoihin panostaminen voi tuntua tärkeältä, mutta myös muihin tutustuminen on tärkeää. Sille kannattaa varata aikaa.
Jännittäjiä hän muistuttaa siitä, että jännitys on normaalia. Uudet paikat, ihmiset ja tilanteet jännittävät suurinta osaa. Myös sosiaaliset taidot voivat olla pitkän etäajan jälkeen ruosteessa, mutta silloinkin kannattaa muistaa, että kaikki ovat samassa veneessä.
– Jos tapahtumakalenterissa ei ole yhtään oman tyylisiä tapahtumia, omista toiveista voi kertoa ainejärjestölle. Kannattaa myös katsoa laajasti ympärilleen ja seurata viestintää. Korkeakouluissa on monenlaista vapaa-ajan toimintaa, josta voi löytää tekemistä ja kavereita, Lindberg vinkkaa.
Myös itse opinnot ovat tilaisuus tutustua. Luentojen välit ja esimerkiksi ryhmätyöt kannattaa hyödyntää myös sosiaalisina tilanteina.
Luentojen välit ja esimerkiksi ryhmätyöt kannattaa hyödyntää myös sosiaalisina tilanteina.
Yksinäisyyttä ei tarvitse hävetä
Moni häpeää yksinäisyyttä ja häpeä voi estää avun hakemisen. Pahimmillaan yksinäisyys johtaa muihin ongelmiin, kuten unettomuuteen tai opiskelumotivaation katoamiseen.
Lindberg muistuttaa, että yksinäisyys ei ole kenenkään oma vika. Yksinäisyyttä ei myöskään näe päällepäin. Avoin ja sosiaalinenkin ihminen voi olla yksinäinen.
– Yksinäisyyden kanssa ei tarvitse sinnitellä. Hankkeemme kautta saa keskusteluapua nopeasti, ja jokainen on avun arvoinen, Lindberg kannustaa.
Yksinäisyyden kanssa ei tarvitse sinnitellä.
Hanke tarjoaa keskustelutukea ammattilaisen kanssa sekä vertaistukiryhmiä. Tavoitteena on tunnistaa omia ajatusmalleja ja sitä, miten yksinäisyyden kokemus vaikuttaa vuorovaikutustilanteisiin. Joskus yksinäisyys hälvenee jo sillä, että lukot saadaan auki ja muihin tutustuminen on helpompaa.
Hankkeen lisäksi apua voi hakea esimerkiksi YTHS:n kautta.
Katsekontakti, hymy, kuulumisten tai mielipiteen kysyminen tai lounasseuraksi pyytäminen voi olla ratkaiseva asia.
Kuka tahansa voi toimia yksinäisyyden vähentämiseksi. Pienet arjen teot kantavat pitkälle, etenkin silloin, kun ne kertautuvat useiden ihmisten kautta.
– Katsekontakti, hymy, kuulumisten tai mielipiteen kysyminen tai lounasseuraksi pyytäminen voi olla ratkaiseva asia. Se voi olla se hetki, kun yksinäisyyttä kokeva tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi, Lindberg toteaa.
