Neuvottelukierros oli tässä vuodenvaihteessa poikkeuksellisen vaikea. Neuvottelujen taustalla vaikuttavat kaikki valtiolla viime vuosina toteutetut uudistukset ja tulevien mullistusten odottaminen. Uudistusten vauhdin ei odoteta ainakaan hidastuvan lähivuosina, ja nyt neuvotteluissa korostettiin työntekijän asemaa organisaatioiden muutostilanteissa. Tällä kierroksella haimme asemia tulevien vuosien myllerrystä varten.
Neuvottelut käytiin hyvin poikkeuksellisessa taloustilanteessa, jossa maailmanlaajuinen lama ja ikärakenteen muutos leimasivat julkista taloutta. Valtiotyönantaja esitti syksyllä jo sovittujen korotusten siirtämistä tai lomarahoihin kohdistuvia säästötoimia. Palkansaajat torjuivat nämä esitykset jyrkästi. Työnantaja palasi esitykseensä neuvottelujen alussa, ja esitti miinusmerkkistä sopimusta, jossa palkkojen nollakorotuksiin olisi yhdistetty vastikkeeton lomarahojen leikkaaminen. Tosiasiallisesti tämä olisi tarkoittanut lähes viiden prosentin palkan-alennuksia.
Edellinen sopimuskausi päättyi jo tammikuun lopussa ja alussa neuvottelujen odotettiin päättyvän tammikuun lopussa tai viimeistään helmikuun alkupäivinä. Se, että neuvottelutulos syntyi vasta 7.3. kertoo hyvin, kuinka haluton työnantajapuoli oli luopumaan vaatimuksistaan työehtojen heikennyksistä.
JUKOn valtion neuvottelukunnan 28.3. hyväksymä neuvottelutulos on kuitenkin hyvin erilainen kuin työnantajan esitykset neuvottelujen alussa.
Palkankorotukset ja palkkausjärjestelmät
Syntynyt sopimus on kaksivuotinen ja sopimuskausi on 1.3.2010–29.2.2012. Sopimusta tarkastellaan suhteessa kansan-
talouteen, valtiontalouteen, valtion henkilöstön ostovoimaan ja näiden kehitykseen sekä kehitysnäkymiin 31.1.2011 mennessä. Mikäli toisen sopimusvuoden korotuksista ei päästä yksimielisyyteen, on sopimus irtisanottavissa 15.2.2011 mennessä päättymään 28.2.2011.
Sopimukseen sisältyy 0,55 prosentin yleiskorotus 1.3.2010 lukien ja 0,43 prosentin virastoerä 1.9.2010 lukien. Virastoerästä voidaan neuvotella heti tai syksyllä siten, että neuvottelutulos on valmiina 15.10.2010 mennessä. Mikäli virastossa on erityisiä syitä, paikallisella sopimuksella neuvotteluaikaa voidaan ottaa vielä kaksi kuukautta lisää, eli tehdä ratkaisu 15.12.2010 mennessä. Mikäli paikallisesta erästä ei päästä yhteisymmärrykseen, maksetaan se prosentuaalisena yleiskorotuksena.
Ero viiden prosentin palkanalennusta tarkoittaneisiin alkutarjouksiin onkin hyvin suuri. Myös laajemmassa vertailussa eri sektorilla saavutettuihin sopimuksiin saavutettiin valtiolla varsin kohtuullinen tulos.
Palkkausjärjestelmien valmistelu tulevissa virastouudistuksissa aloitetaan heti hallituksen päätöksen jälkeen. Mikäli vpj:stä ei saada sopimusta viraston perustamiseen mennessä, sovitaan välitilanteen järjestelmästä. Neuvottelut virastoissa, joissa sopimuksen syntyessä ei ole voimassa-olevaa vpj:tä 30.6.2010 mennessä, sovitaan välitilanteen järjestelmä. Mikäli uusi vpj on riittävän pitkällä, sovitaan sen käytöstä niin sanottuna karkeana vpj:nä. Muuten sovitaan vanhojen palkkausjärjestelmien jatkamisesta.
Suuria ja vaikeita sopimusasioita ei voida ratkaista yhdellä neuvottelukierroksella. Näitä asioita käsittelemään asetetaan usein työryhmiä, jotka neuvottelevat ja etsivät toimivia ratkaisuja ongelmiin koko sopimuskauden ajan. Tällä neuvottelukierroksella työryhmiin siirrettäviä asioita oli poikkeuksellisen paljon, kun neuvottelupöydässä oli liikkumavaraa poikkeuksellisen vähän.
Palkkausjärjestelmiä käsittelemään asetettiin vpj-työryhmä, joka tarkastelee vpj-järjestelmien ja -sopimusten nykytilaa, tarvetta malleiksi ja kehittämissuosituksiksi virastotason osapuolille sekä tarvetta ja mahdollisuuksia lisätä sopimusten yhdenmukaisuutta ja vähentää niiden lukumäärää. Valmistelussa otetaan huomioon vpj-järjestelmien virastokohtaisuuden periaate.
Työaika
Sopimuskaudella kokeillaan uusia työaikamalleja: pidennettyä työaikaa, yksilöllistä työaikaa ja tiivistettyä työaikaa. Kokeilu on voimassa sopimuskauden ilman jälkivaikutusta.
Työnantajalla sen enempää kuin henkilöstölläkään ei ole velvollisuutta eikä oikeutta sanottuihin järjestelyihin, vaan niiden käyttöönotto perustuu harkintaan ja vapaaehtoisuuteen. Järjestelyn toimivuutta/tuloksellisuutta sekä vaikutuksia työterveyteen/jaksamiseen seurataan työnantajan ja asianomaisen kesken, vähintään puolen vuoden välein. Pidennettyä työaikaa ei saa ottaa käyttöön heti palvelussuhteen alusta lukien.
Ennen näiden järjestelyiden käyttöönottoa virastossa käsitellään asiaa luottamusmiesten kanssa. Luottamusmiehelle toimitetaan tiedot järjestelyn kohteena olevasta henkilöstöstä.
Pidennetyssä työajassa yksilötasolla voidaan sopia pidemmästä työajasta maksimissaan 40 tuntiin viikossa saakka. Pidennetyssä työajassa kuukausipalkkaus maksetaan viikoittaisen säännöllisen työajan ja sovitun viikoittaisen työajan mukaisella suhteella korotettuna.
Yksilöllisen työajan käytöstä voidaan sopia tehtävissä, joita tehdään pääosin muualla kuin varsinaisella virka- tai työpaikalla. Tällöin työnantaja täsmentää tätä varten asianomaisen virkamiehen tai työntekijän työn tavoitteet ja työtehtävät sekä seuraa niiden toteutumista. Virkamies tai työntekijä pitää työaikakirjanpitoa tekemistään työtunneista ja huolehtii työajan tasoittumisesta keskimäärin säännölliseksi viikoittaiseksi työajaksi.
Tiivistetyssä työajassa säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että viikoittaisen säännöllisen työajan työtunnit tehdään joko viikoittain tai sitä pidempänä ajanjaksona etukäteen siten, että esimerkiksi viikoittain yksi työpäivä voidaan antaa vapaaksi. Työtuntien kerryttämisessä ja vapaaksi antamisessa tulee käyttää työaikapankkia.
Uusien joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa ja toimivuutta arvioidaan työaikatyöryhmässä, joka myös selvittää erilaisia työhyvinvointia edistäviä työaikajärjestelyjä.
Vanhempainvapaat ja säästövapaat
Vanhempainvapaiden osalta sopimus parani siten, että niin sanottu isäkuukausi piteni 24 arkipäivään, josta kuusi päivää on palkallista isyysvapaata. Myös otto-isällä on oikeus palkalliseen kuuden arkipäivän isyysvapaaseen ja palkalliseen, enintään 72 arkipäivää kestävään vanhempainvapaaseen.
Sairaan lapsen hoidon järjestämiseen tarkoitettu palkallinen, tilapäinen hoitovapaa pitenee nykyisestä enintään kolmesta työpäivästä enintään neljään työpäivään.
Palvelussuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi on oikeus pitää kertyneet säästövapaat ennen osa-aikatyöhön siirtymistä tai saada niistä korvaus.
Määräaikaisuudet
Sopimuskauden ajaksi asetettiin määräaikaistyöryhmä, jossa selvitetään luottamusmiessopimuksen mukaisen, kaksi kertaa vuodessa toteutettavan, määräaikaisten palvelussuhteiden tapauskohtaisen tarkastelun tuloksia ja virastokohtaisia käytäntöjä. Työryhmä arvioi tekemänsä tarkastelun perusteella tapauskohtaisen tarkastelun toimivuutta ja kehittää hyviä käytäntöjä sen tekemiseen.
Määräaikaisuuksiin liittyy kiinteästi sukupuolten tasa-arvon toteutuminen valtiosektorilla. Asiaa varten perustettu työryhmä seuraa ja arvioi sopimuskauden kuluessa miesten ja naisten tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden toteutumista virastoissa. Työryhmä seuraa hallituksen samapalkkaohjelman toteutumista sekä kokoaa tasa-arvon kehitystä kuvaavia tilastoja valtiosektorilta. Työryhmä tarkastelee virastokohtaisten tarkentavien virka- ja työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisvaihtoehtoja kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Lisäksi työryhmä tekee yhteenvedon edellisen sopimuskierroksen samapalkkaerän toteutumisesta syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi ryhmä kokoaa yhteen tiedot tällä sopimuskierroksella tehtävistä paikallistason tarkentavien virka- ja työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arvioinneista.
Muutostilanteet
Määräaikaisuuksien lisäksi työryhmään päätyi virkamiesten asema muutostilanteissa, mitä voidaan määräaikaisuuksien rinnalla pitää neuvottelukierroksen suurena sisältöasiana.
Työryhmä valmistelee valtion virkamieslakiin sisällytettävät säännökset virkamiehen asemasta tilanteissa, joissa palvelussuhde jatkuu uudessa organisaatiossa valtionhallinnon muutosten yhteydessä. Työryhmä käsittelee viime vuosina toteutuneita valtionhallinnon organisaatiomuutoksia ja selvittää, miten valtion virkamiehen siirtymistä erilaisissa organisaation muutostilanteissa olisi säänneltävä. Työryhmä päättää työnsä huhtikuun lopussa 2011.
Arviointiryhmät
Arviointiryhmien toiminnassa siirrytään 1.3.2011 alkaen kevennettyyn menettelyyn, jossa tehtävien vaativuuden arviointi käsitellään arviointiryhmässä vain tapauksissa, joissa tehtävien vaativuuden arvioinnista syntyy erimielisyyttä. Jos työnantaja tekee aloitteen henkilön tehtävien muuttamisesta siten, että muutos johtaa tehtävien vaativuustason alenemiseen eikä henkilö suostu tehtävien muuttamiseen, työnantaja tai henkilö itse taikka häntä edustava luottamusmies voi tehdä aloitteen asian käsittelemiseksi arviointiryhmässä.
Lisäksi arviointiryhmä käsittelee uusien tehtävien arvioinnit, mikäli ei aiemmin ole määritelty vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuutta.
Työtaistelu-uhka
Tällä neuvottelukierroksella valtiosektorilla käytiin poikkeuksellisen lähellä työtaistelua. Kun työtaistelun mahdollisuus alkoi kasvaa, käynnistettiin paikallistasolla työtaisteluvalmiuden nostaminen. Paikallisesti lakkopäälliköt kokosivat lakkotoimikuntia ja keräsivät jäsenistön lakonajan yhteystietoja.
Paikallistason lakkopäälliköiden toiminta järjestöllisen valmiuden nostamiseksi näkyi neuvottelupöydässäkin. Työnantaja oli tietoinen siitä, että virastoissa todella valmistauduttiin työtaistelutoimiin ja tämä näkyi lopputuloksessa.
Tulevista neuvottelukierroksista odotetaan valtiosektorilla vähintään yhtä vaikeita kuin tästä. Järjestövalmiuden nousu tällä neuvottelukierroksella tulee tarpeeseen myös tulevilla kierroksilla. Julkisen sektorin jatkossakin tiukka taloustilanne tarkoittaa, että hyvän sopimuksen saavuttaminen edellyttää uskottavaa työtaisteluvalmiutta.
Kati Virtanen, Asiamies Suomen Lakimiesliitto puheenjohtaja valtion neuvottelukunta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.
