Yhdenvertaisuusvaltuutetun eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta ja edistäminen.
Stenmanin hyvin tuntevat juristit luonnehtivat häntä hyväsydämiseksi sisupussiksi. Pykälöikäämme.
1. luku: Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan toiveammattini oli eläinlääkäri, tietenkin.
2 §. Valaistuminen. Ymmärsin lukion loppuvaiheessa, että eläinlääketiedettä lukemaan on vaikeaa päästä, ellei ole lukenut kemiaa. Keksin sitten juridiikan, koska olin kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä ja ihmisoikeuksista.
2. luku: Lainsäädännöstä
1 §. Kiva laki. Valitsen kaksi: perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki.
2 §. Kamala laki. Ulkomaalaislaki. Lukemattomat muutokset ovat tehneet siitä todella vaikeaselkoisen ja osittain ristiriitaisenkin.
3. luku: Yhdenvertaisuudesta yleisesti
1 §. Suomen vahvuudet. Hieno perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki pohjana, yleisesti vahva hyvinvointiyhteiskunta. Myös koulutuksen kaikki asteet ovat ainakin periaatteessa kaikille avoimia.
Rakenteet syrjintään puuttumiseksi ovat vakiintuneet: yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta mahdollistavat matalan kynnyksen oikeussuojan.
2 §. Suomen heikkoudet. Syrjiviä rakenteita ei aina haluta tunnistaa – ehkä siksi, että meillä on aika vahva ”tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteiskunta” -brändi. Oikeussuojassa olisi vielä korjattavaa: vaikka syrjinnän uhrilla on oikeus hyvitykseen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei vieläkään voi määrätä hyvitystä sitovasti, se vain antaa suosituksen.
Keskeinen ihmisoikeusongelma Suomessa on edelleen naisiin kohdistuva väkivalta.
Keskeinen ihmisoikeusongelma Suomessa on edelleen naisiin kohdistuva väkivalta. Sen ehkäisyssä, tunnistamisessa, tutkinnassa ja uhrien tukemisessa on vielä paljon työtä.
4. luku: Ikäsyrjinnästä
1 §. Valonpilkahdukset. Muun muassa vanhusasiavaltuutettu on herätellyt meitä siihen, että ikääntyneet usein unohtuvat tilastoista ja väestötutkimuksista. Työn alla oleva korjaus tähän on hyvä asia.
Ikääntyneet unohtuvat usein tilastoista ja väestötutkimuksista.
2 §. Synkät suuntaukset. Vahva digitalisaatio jättää monet ikääntyneet yhteiskunnasta syrjään, ja siksi monikanavaisuus on ehdottoman tärkeää. Myös hoito- ja hoivapalvelujen niukka resursointi voi johtaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuolto ei kykene tarjoamaan ikääntyneille lain edellyttämää hoitoa ja hoivaa.
5. luku: Työsyrjinnästä
1 §. Valonpilkahdukset. Syrjintä työelämässä on saanut viime vuosina lisää näkyvyyttä, ja se on hyvä asia. Nyt tarvitaan vielä määrätietoista yhdenvertaisuuden edistämistä ja esimerkiksi moninaisuuden lisäämistä rekrytoinnissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai kesäkuussa toimivallan puuttua myös työelämän syrjintään.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai kesäkuussa toimivallan puuttua myös työelämän syrjintään.
2 §. Synkät suuntaukset. Työmarkkinoille pääsy on vielä kohtuuttoman vaikeaa etenkin vammaisille ihmisille ja maahanmuuttajille, myös korkeasti koulutetuille. Palvelu- ja hoitoalalla mustat ja ruskeat työntekijät kokevat häirintää ja rasistista puhetta asiakkailta.
6. luku: Maahanmuuttajien syrjinnästä
1 §. Valonpilkahdukset. Viime kuukausien rasismikeskustelussa on näkynyt ja kuulunut myös nuorten maahanmuuttajien ääni ja heidän kokemansa syrjintä ja rasismi.
2 §. Synkät suuntaukset. Julkisessa keskustelussa esitetään yhä erittäin leimaavia, rasistisia ja yleistäviä kuvauksia maahanmuuttajista, erityisesti turvapaikanhakijoista ja pakolaisista.
7. luku: Vammaisten ihmisten syrjinnästä
1 §. Valonpilkahdukset. YK:n vammaisyleissopimus on voimassa lailla. Se antaa kehykset sille, että vammaisten ihmisten oikeus osallisuuteen kaikkialla yhteiskunnassa voisi toteutua. Äskettäin hyväksyttyyn vammaispalvelulakiin sisältyy esimerkiksi kehitysvammaisille ihmisille uusia palveluja, jotka lisäävät heidän mahdollisuuttaan osallistua.
2 §. Synkät suuntaukset. Moni vammainen ihminen joutuu edelleen käymään pitkiä oikeustaisteluja saadakseen hänelle kuuluvat subjektiiviset oikeudet, esimerkiksi oikeuden henkilökohtaiseen apuun ja kuljetuksiin.
Moni vammainen ihminen joutuu edelleen käymään pitkiä oikeustaisteluja saadakseen hänelle kuuluvat subjektiiviset oikeudet.
8. luku: Omasta urasta
1 §. Makein voitto. KHO 2021:189. Siinä linjataan merkittävällä tavalla vammaisen henkilön oikeutta kohtuullisiin mukautuksiin eli järjestelyihin, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen pääsyn esimerkiksi palveluihin ja opintoihin. KHO:n ratkaisu muistettiin myös yhdenvertaisuuslain uudistuksessa. Asia oli ollut toimistolla vireillä jo vuodesta 2017, ja siksi kunnia kuuluu koko valtuutetulle viranomaisena.
Vuonna 1991 sain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen täytäntöönpanokiellon venäläiselle asepalvelusta paenneelle, jonka turvapaikkahakemus oli hylätty.
2 §. Karvain tappio. Oli raskasta, kun vuosina 2015–2016 tehtiin monia heikennyksiä ulkomaalaislakiin ja muuhun lainsäädäntöön. Silloin heikennettiin turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden oikeuksia, esimerkiksi asetettiin toimeentulovaatimus perheenyhdistämiseen.
9. luku: Pienet suuret asiat
1 §. Mielimauste. Vanilja.
2 §. Herkkuruoka. Kanttarellimuhennos.
3 §. Paras juoma. Äidin viinimarjamehu.
4 §. Kaunein kukka. Valkovuokko.
5 §. Lempiväri. Sininen.
6 §. Rakkain romaani. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo.
7 §. Mielimusiikki. Keikat, jossa oma lapseni soittaa.
8 §. Esikuva. Viisaat, humaanit ihmiset, joiden kanssa olen saanut tehdä työtä.
9 §. Elämän tarkoitus. Tehdään maailmaa yhdessä paremmaksi, ollaan toiselle ihmiselle läsnä.
10 §. Lempilausahdus. Den som är väldigt stark måste också vara väldigt snäll. (Astrid Lindgren)
