Yhdysvaltain KKO:n jäsenellä suuri valta ja olematon vastuu

Aivot ovat käyneet ylikierroksilla, kun olen seurannut Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden jäsenen nimityssirkusta. Tätä kirjoitettaessa Brett Kavanaugh’n nimitysprosessi on jäädytetty FBI:n pikaselvitystä varten.

Olen pohtinut, mitkä asiat kuuluvat poliitikkojen ja mitkä tuomareiden päätettäviksi. Meillä korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen ärähti aikoinaan tuomarivaltiokehityksestä, kun riitelevät poliitikot jättivät lait niin epäselviksi, että vastuu siirtyi tuomareille.

Viime vuosina muutama kansanedustaja on kiukutellut ”perustuslakifundamentalisteille”, jotka ovat torpanneet hallituksen esityksiä perustuslain vastaisina. Perustuslaki siis kaventaa ikävällä tavalla poliitikkojen liikkumatilaa.

Olemme kuitenkin kaukana niistä intohimoista, joita korkeimman oikeuden jäsenen valintaan Yhdysvalloissa liittyy. Yhden jäsenen vaihtuminen voi johtaa esimerkiksi aborttioikeuden kumoutumiseen. Yllättävää on, että vaikka aborttioikeus on Yhdysvalloissa täysin politisoitunut kysymys, siitä päättävät viime kädessä tuomarit.

Tuomarin riippumattoman aseman takia kansanmurhaa pienemmät asiat eivät heiluta pallia.

KKO:n tuomarilla on Yhdysvalloissa siis merkittävää (poliittista) valtaa, mutta entäpä vastuu? Hänet nimitetään eliniäksi, ja tuomarin riippumattoman aseman takia kansanmurhaa pienemmät asiat eivät heiluta pallia. (Tässä oli vain lievää liioittelua.)

Suuren vallan ja olemattoman vastuun takia kiinnostus kohdistuu nimitykseen.

Senaatin oikeuskomitean kuulemisessa Brett Kavanaugh esiintyi vihaisena ja raivokkaana. (Itse toivoisin KKO:n jäseneltä hallitumpaa ja vähemmän tunnepitoista käytöstä.) Selväksi tuli, että olut on nuoruudessa maistunut ja maistuu edelleen. Kysymyksiin vastaaminen sen sijaan tuotti vaikeuksia.

Kun demokraattisenaattori – nainen – kysyi, onko Kavanaugh koskaan juonut niin paljon, ettei ole seuraavana päivänä muistanut tapahtumia, Kavanaugh sinkosi pikkunokkelasti kysymyksen takaisin: ”En tiedä, entä sinä?”

Fox-kanavan haastattelussa Kavanaugh toisteli kohdelleensa naisia aina ”arvokkuudella ja kunnioituksella”.

The New Yorker oli kuitenkin kaivanut esiin kouluaikaisen vuosikirjan, jossa Kavanaugh’n kohdalle oli merkitty ”Renate Alumnius”. Usein muiden poikien tavoin hän siis vihjaili harrastaneensa seksiä Renate-nimisen naisen kanssa. Ummehtunutta, seksististä veljeskuntahuumoria, sanoisin. Kavanaugh’n valintaa tukenut Renate järkyttyi tiedoista ja kiisti seksiväitteiden todenperäisyyden.

Askarruttaa, miten Kavanaugh oikein suhtautuu naisten oikeuksiin.

Kaiken tämän perusteella askarruttaa, miten Kavanaugh oikein suhtautuu naisten oikeuksiin. Blasey Fordin lisäksi kaksi muutakin naista syyttää häntä seksuaalisesta ahdistelusta.

Selvää on, että Kavanaugh vastustaa naisten oikeutta päättää omasta kehostaan, eikä hän ole väitteistään huolimatta aina kohdellut naisia kunnioituksella.

Kuulemisessa kuultujen väistelevien vastausten takia jäi epäselväksi myös, miten tämä etuoikeutettu valkoinen mies suhtautuu vähemmistöjen oikeuksiin.

Oikeuskomitean kuulemisessa ei kuitenkaan ollut kyse totuudesta: kuulemisen jälkeen komitea hyväksyi nimityksen. Republikaanisenaattoreiden mielestä Kavanaugh olisi mitä mainioin mies KKO:n tuomariksi, vaikka syytökset pitäisivätkin paikkansa.

Kannattaako tämän instituution arvovaltaa riskeerata nimittämällä sinne mies, jonka sopivuudesta tuomariksi on syntynyt vähintään perusteltu epäily?

Oikeusvaltio tarvitsee riippumattoman tuomioistuinlaitoksen, jonka päätökset pannaan täytäntöön riippumatta siitä, onko joku eri mieltä. Kannattaako tämän instituution arvovaltaa riskeerata nimittämällä sinne mies, jonka sopivuudesta tuomariksi on syntynyt vähintään perusteltu epäily? Onko aborttioikeuden vastustaminen niin suuri ansio, että kaikki muu voidaan sivuuttaa?

Tällä nimitysshow’lla on vain yksi voittaja: amerikkalaiset koomikot.