Yhteistyötä tiivistämällä parannetaan oikeusturvaa

Lakimiesliitto laati syksyllä 2010 ­oikeusturvaohjelman, johon oli koottu oikeusturvaa parantavia kehittämisehdotuksia. Nykyisiä resursseja uudelleen kohdentamalla ja toimintatapoja päivittämällä on mahdollista kohentaa kansalaisten ja elinkeinoelämän ­oikeusturvaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin haastattelussa asia nousi luontevasti esille, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite laatia kuluvalla vaalikaudella ­oikeusturvaohjelma oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi. Oikeusministeriön hallinnonalalla oikeusturvaohjelma on erittäin merkittävä hanke.

Henriksson toteaa heti aluksi, että tilanne on monin paikoin hyvä. Oikeudenkäynnit etenevät, ja prosessin kesto kokonaisuudessaan on kohtuullinen. Ongelmat ovat kuitenkin paikoin todellisia.

– Vakaviin talousrikoksiin liittyvä ketju tutkintavankeudesta lopulliseen tuomioon voi olla liian pitkä. Kokonaiskesto on ongelma, Henriksson toteaa.

Osana ongelman ratkaisua tulee poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen yhteistyötä kehittää. Erityisesti syyttäjän ja poliisin yhteistyön tulisi olla mutkatonta.

Tietohallintoa on myös syytä kehittää. Henrikssonin vaatimus on yksiselitteinen: tietojärjestelmät on saatava tähän päivään. Henrikssonin mukaan tietojärjestelmiin liittyviä ongelmia on kaikilla hallinnonaloilla. On kuitenkin erityisen hankalaa, jos oikeusturva vaarantuu vain tietojärjestelmien toimimattomuuteen liittyvien syiden takia.

Oikeusturvaohjelma tuntuu etenevän Lakimiesliiton suuntaviivojen mukaisesti. Oikeusministeriön kärkihankkeelle on syytä toivoa tukea myös muista ministeriöis­tä. Lakimiesliitto on valmistelun tukena tarvittaessa.

Tuomioistuinharjoittelupaikkoja lisätään ja koulutusta kehitetään

Henrikssonin mukaan tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen on erinomainen kirjaus. On harmillista, ettei resursseja kirjauksen toteuttamiseen löytynyt heti hallituskauden alussa. Rahoituksen varmistuttua lisäys on kokoluokaltaan muutamia kymmeniä paikkoja.

On huolehdittava jälkikasvusta – tuomioistuinharjoittelupaikat ovat todella keskeisessä osassa kun tuomioistuinten rekrytointipohjaa kehitetään, Henriksson korostaa.

Nykyään harjoittelupaikkojen määrä on noin 130, mitä Lakimiesliitto on pitänyt aivan liian vähäisenä määränä. Suuri hakijapaine harjoittelupaikkoihin vahvistaa, että kysyntää harjoittelulle on tarjontaa merkittävästi enemmän.

Henriksson nosti esille lokakuun alussa voimaan tulleen muutoksen, jonka mukaan puolet harjoitteluajasta voidaan käyttää esimerkiksi hovioikeudessa ja puolet käräjäoikeudessa.

– Tämä on erittäin tervetullut uudistus, Henriksson toteaa.

Koulutuksen laadun kehittäminen lähtee siitä, että tunnetaan myös työmarkkinoiden tarpeet. Henriksson nostaa esille oman opiskeluaikansa vuosina 1982–1987. Silloin koulutus oli tuntunut todella teoreettiselta. Lakimiesliiton selvitysten perusteella ongelma on edelleen olemassa. Vastavalmistuneille juristeille suunnatussa sijoittumisselvityksessä vaaditaan enemmän käytännönläheisyyttä opintoihin. Pelkästään yliopiston opeilla ei työelämässä pärjää.

Koulutuksessa tarvitaan myös erikoistumista.

– Syventävät opinnot saisivat keskeisemmän roolin, Henriksson pohtii.

Aiemmin ei ole ollut tapana kysyä, mistä aiheesta syventävät opinnot on suoritettu, mutta ehkä jatkossa sillä voisi olla merkitystä. Muita kehittämistarpeitakin on. Sosiaalisia taitoja vaaditaan nykyajan työelämässä entistä enemmän. Kansainvälistyvässä maailmassa EU- ja kansainvälinen lainsäädäntö on syytä tuntea jollakin tavalla. Kielikoulutusta on lisättävä.

– Juristeilta tullaan vaatimaan enemmän kielitaitoa. Opinnot on aloitettava jo peruskoulussa, sillä kielitaitoa ei voi olla liikaa, Henriksson pohtii.

Erityisesti tarvitaan ruotsin kielen taitoa. Kaksikielisen palvelun on pelattava läpi oikeusjärjestelmän.

– Kielelliset väärinkäsitykset voivat vaikuttaa jopa lopputulokseen ja heikentää ruotsinkielisten oikeusturvaa, Henriksson painottaa.

Tehoa talousrikosten käsittelyyn

Harmaan talouden torjunta on yksi koko hallitusohjelman painopisteistä. Vuosittain yhteiskunta häviää satoja miljoonia verotulojen menetyksinä. Panostuksiakin on tehty. Vuoden 2012 talousarviossa on harmaan talouden torjuntaan varattu 20 miljoonaa euroa, joista 4,6 miljoonaa on korvamerkitty oikeusministeriölle. Syyttäjille, tuomioistuimille ja ulosottolaitokselle kohdentuva rahoitus mahdollistaa yhteensä 40 talousrikosasioiden käsittelyyn erikoistuneen virkamiehen palkkaamisen.

– Samalla voidaan vaikuttaa oikeudenkäyntien kestoon, Henriksson huo­mauttaa.

Myös muille hallinnonaloille kohdennetaan rahoitusta, mikä tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Poliisitkin tarvitsevat lisäresurssinsa. Verotunnistekortit tulevat pakollisiksi rakennustyömaille, mikä vaikeuttaa epärehellistä yritystoimintaa. Isossa hankkeessa otetaan kaikki keinot käyttöön.

Näyttömuutoksenhaulla on merkityksensä

Oikeuspoliittisessa keskustelussa on puhuttu näyttömuutoksenhakuun liittyvistä ongelmista. On ehdotettu, että muutoksenhakutuomioistuinten voimavaroja ohjattaisiin nykyistä enemmän oikeudellisten kysymysten käsittelyyn. Asia ei ole kuitenkaan ongelmaton.

– Rikosjutussa näyttökysymys on keskeistä koko jutulle. Jos ajatellaan, ettei voisi valittaa, rikosjutussa muutoksenhaku ei ole käytännössä mahdollinen, Henriksson toteaa.

On tärkeää, että kaikkien asianosaisten oikeudet toteutuvat.

– Jos uudistetaan näyttömuutoksenhakua, on varmistettava, että oikeus­valtion­ asukkaat kokevat tuomioistuimen oikeudenmukaiseksi kaikissa tilanteissa, Henriksson sanoo.

Perusjuridiikaltaan helpoissa tapauksissa voitaisiin selvittää rajaamista. Esimerkiksi törkeät rattijuopumukset ovat tällaisia. Jatkokäsittelylupasysteemi on kuitenkin jo tuottanut tulosta ja tuomioistuinten kuormitus on laskenut.

Lainvalmistelun tason kohentaminen vaatii resursseja

Suomalaisen lainvalmistelun tasoa on moittinut esimerkiksi edellisen perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman. Oikeusministerillä on vastaus valmiina. Taso kohenee vain keskittymällä lainvalmisteluun ja varaamalla riittävät henkilöresurssit.

– On monia ministeriöitä, jotka valmistelevat lakeja. Vain harva tekee sitä kuitenkaan päätyökseen, Henriksson huomauttaa.

Oikeusministeriössä lakeja valmistelee ja tarkastaa noin 70 virkamiestä päätehtävänään, mitä voi pitää melko pienenä määränä ottaen huomioon lainvalmistelun laajuus oikeusministeriössä.

On myös kulttuurisia tekijöitä, jotka heikentävät lainvalmistelun laatua. Keskusteluyhteyttä eri ministeriöiden välillä pitäisi tiivistää. Olennaista on nostaa lainvalmistelu sille kuuluvaan keskeiseen asemaan.

– Osallistuminen seminaareihin voi olla tärkeätä, mutta kohtuus kaikessa, kehottaa Henriksson.

Julkisessa keskustelussa tulisi ymmärtää, ettei kaikesta voi säätää lakia. Asioita on pystyttävä ratkaisemaan myös vähemmän järeillä keinoilla. Tämä on käyttökelpoinen viesti tuoreille kansan­edustajille.

Tuomioistuinvirastoa odotellessa kohennetaan lakimiesten työsuojelua

Viime vaalikaudella oikeusministeriö selvitytti riippumattoman tuomioistuinviraston perustamiseen liittyviä kysymyksiä. Hanketta ei ole missään nimessä haudattu. Se vaatii kuitenkin voimavaroja, joita ei tällä hetkellä ole.

– Tämä pidetään mielessä, lupaa Henriksson.

Lakimiespäivässä 30.9.2011 puhuttiin voimakkain sanankääntein lakimiesten oikeudesta työsuojeluun henkisesti kuormittavissa jutuissa, esimerkiksi vakavien väkivaltarikosten tuomioistuinkäsittelyssä. Raaimmat rikokset saattavat mietityttää kokeneimpia tuomareita, syyttäjiä ja asianajajia. Ministerin mielipiteellä on asian käsittelyn suhteen suuri merkitys. Oikeusministeriö kun on se taho, joka voi helpoimmin tehdä konkreettisia esityksiä paremmiksi henkisen työsuojelun käytännöiksi.

Esitys työsuojelun kehittämisestä herättää positiivista vastakaikua.

– On erittäin tärkeää, että jokainen voi hyvin omassa työssään, Henriksson aloittaa.

– Myös juristikunta tarvitsee sitä ammatillista apua mitä näissä tilanteissa psykologi voi tarjota. Vastaavia tarpeita on poliiseilla, Henriksson pohtii.

Perinteisesti on ajateltu, että tuomarikunta pärjää kyllä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta asia ei ole niin yksin­kertainen.

– On terve piirre ihmisessä, jos vakavimmat asiat herättävät tarpeen keskustella, jatkaa Henriksson.

On päästävä ilmapiiriin, jossa keskustelu on sallittua tietysti vaitiolovelvollisuuden vaatimukset huomioiden. Ilmapiirin muokkaamisessa oikeusministeriö voi olla mukana. Henkilöstölle on annettava selkeä viesti: tästä saa puhua.

Oikeusministerikin on Lakimiesliiton jäsen

Anna-Maja Henriksson on koulutukseltaan juristi, ja on työskennellyt monipuolisesti eri lakimiestehtävissä. Tästä hän on suuresti kiitollinen.

– Olen juristina perillä virkamiesten puheista, Henriksson toteaa.

Oikeusministerin tehtävässä juristikoulutuksesta on siis suuresti hyötyä. Henriksson on myös Lakimiesliiton jäsen, mikä on omiaan vankistamaan ymmärrystä ammattikunnan toiminta­tavoista.

Poliittista osaamista on karttunut vuosien varrella muun muassa Pietarsaaren kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajuuksista.

– Politiikassa ei auta, että on agenda. Pitää osata keskustella ja perustella asiansa. Ja on myös muistettava, että politiikka on myös joukkuepeli, sanoo Henriksson.

Lakimiesliiton jäsenille ministerillä on tärkeä viesti: olkaa ylpeitä omasta ammatistanne.

– Lakimiehet palvelevat työssään yhteiskuntaa monilla eri tavoilla, Henriksson korostaa.

Juristien oma jaksaminen voi kuitenkin olla koetuksella. Moni tekee liian pitkää työpäivää eikä aina jaksa olla innovatiivinen.

– Pitäkää itsestänne huolta, päättää ministeri Henriksson.