Yhtenäistä lakimieskuntaa rakentamassa – Liiton uusi puheenjohtaja Risto Nuolimaa

Valinta

Lakimiesliiton puheenjohtajana marraskuusta 2006 toiminut OTT Pekka Timonen luopui tehtävästä tultuaan valituksi valtion omistajaohjausyksikön johtoon. Tälläkin kertaa liiton valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva liiton puheenjohtaja on toiminut pitkään Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen piirissä.

Kokouksessaan 24.5. Lakimiesliiton valtuuskunta valitsi yksimielisesti Tampereen yliopistossa kauppaoikeuden professorina toimivan Risto Nuolimaan liiton puheenjohtajaksi marraskuussa 2009 päättyvälle kaudelle. Nuolimaan puheenjohtajuus kestää liiton istuvan valtuuskunnan kauden loppuun ja uusi puheenjohtaja valitaan uuden valtuuskunnan aloittaessa kautensa marraskuussa 2009.

Taustaa

Professori Risto Nuolimaa on tehnyt pitkän yliopistollisen uran, joka alkoi jo vuonna 1971 Helsingin kauppakorkeakoulun oikeustieteen assistentin tehtävistä. Toimittuaan lyhyesti Suomen pankkiyhdistyksen oikeudellisen osaston päällikkönä vuosina 1985–1986 Nuolimaa palasi yliopistouralle, tällä kertaa Lapin yliopiston apulaisprofessoriksi. Toimittuaan Lapin yliopistossa myös professorin tehtävissä Nuolimaa siirtyi Tampereen yliopistoon, jossa hän on toiminut kauppaoikeuden professorina vuodesta 1990.

Nuolimaa toimi Lakimiesliiton hallituksen jäsenenä vuosina 2006–2007 ennen nousuaan liiton puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenenä hän perehtyi laajasti liiton toimintaan toimiessaan liiton talousvaliokunnan puheenjohtajana, missä tehtävässä hän myös seurasi Pekka Timosta. Nuolimaan toimiessa talousvaliokunnan puheenjohtajana liiton talous, joka vakautettiin Timosen aikana, vahvistui edelleen ja paransi liiton mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toimintaan.

Useiden aiempien liiton puheenjohtajien tapaan professori Nuolimaalla oli ennen liittoon siirtymistään pitkä kokemus Suomalaisen lakimiesyhdistyksen toiminnasta. Aloitettuaan hallituksen jäsenenä yhdistyksessä vuonna 1993 hän nousi yhdistyksen varapuheenjohtajaksi vuonna 1999 ja puheenjohtajaksi vuonna 2002. Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä Nuolimaa luopui vuonna 2004.

Oikeusturva

Edeltäjänsä tavoin puheenjohtaja Nuolimaa haluaa kaudellaan tuoda esille toimivan oikeusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen merkitystä yhteiskunnalle. Erityisesti hän korostaa keväällä työskentelynsä aloittaneen maan hallituksen roolia suomalaisen oikeusvaltion kehittämisessä.

– Tällä hallituskaudella tullaan tekemään merkittäviä koko oikeuslaitosta koskevia ratkaisuja, jotka vaikuttavat koko maahan ja kaikkien kansalaisten oikeusturvaan, Nuolimaa painottaa.

– Hallitus lupasi jo hallitusohjelmassaan useita oikeuslaitoksen tilannetta parantavia kehityshankkeita. Vielä on liian varhaista arvioida, miten oikeuslaitoksen tilanne tulee hallituskaudella kehittymään, mutta lähtöasetelma on hyvä, hän kiittelee.

Nuolimaa katsoo, että suomalaisen oikeuslaitoksen tilanne on tällä hetkellä haasteellinen ja sen parantaminen vaatii paljon työtä. Oikeusjärjestelmän perusrakenteet ovat toimivia, mutta jutturuuhka ja niukat resurssit koettelevat henkilöstöä ja heikentävät oikeusturvan toteutumista. Monet uudistukset eivät ole onnistuneet tavoitteistaan huolimatta lyhentämään käsittelyaikoja.

– Valitettavasti toiminnan odotettu tehostaminen on ulosmitattu resursseista etukäteen. Kun odotettuja hyötyjä ei olekaan saatu, on resurssipula pahentunut, Nuolimaa huomauttaa.

– Oikeusministeri Braxilla on erinomaiset edellytykset edistää nyt esillä olevia hankkeita sekä kehittää oikeuslaitoksen rakenteita ja toimintatapoja, Nuolimaa uskoo.

– Lakimiesliitto haluaa olla aktiivisesti mukana oikeuslaitoksen kehittämisessä yhdessä oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen henkilöstön kanssa, hän vakuuttaa.

– Hyvällä yhteistyöllä me voimme löytää tapoja tehostaa oikeuslaitoksen toimintaa ilman, että tehostaminen otetaan henkilöstön selkänahasta tai kansalaisten oikeusturvaa heikennetään.

Nuolimaa näkee oikeuslaitoksen asemaan liittyvien kysymysten olevan merkittäviä koko lakimieskunnan edunvalvonnalle.

– On mahdotonta ajatella oikeusvaltiota ilman toimivaa oikeuslaitosta. Toimiva lainsäädäntö, tehokas syyttäjälaitos ja oikeusvarmat tuomioistuimet muodostavat oikeusvaltion selkärangan, Nuolimaa korostaa.

– Oikeuslaitoksen resursseissa täytyy näkyä, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu saada puolueetonta oikeutta kohtuullisessa ajassa.

– Lisäksi meidän tulee muistaa, että oikeusturvalla on myös arvonsa. Niin elinkeinoelämälle kuin yksityisille kansalaisillekin nopealla ja oikeudenmukaisella oikeuslaitoksella on merkittävää arvoa. Niin taloudellista kuin henkistäkin, Nuolimaa muistuttaa.

– Saamatta jääneellä oikeusturvalla voi olla hyvin kova hinta yksilölle tai yritykselle. Hitaat oikeusprosessit saattavat merkittävästi hidastaa ja vaikeuttaa suuria taloudellisia hankkeita. Tästä kärsii koko kansantalous. Yksilötasolla vuosien oikeuskäsittelyn tuottama epävarmuus ei voi olla vaikuttamatta yleiseen toimintakykyyn ja elämäniloon. Oikeusturva ei ole kulutusta, vaan kannattava sijoitus ihmisten ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Nuolimaa haluaa myös muistuttaa, ettei oikeuslaitoksen merkitys rajoitu julkisen sektorin lakimiehiin. Myös huomattava osa yksityisellä sektorilla toimivista lakimiehistä on suoraan tai välillisesti tekemisissä oikeuslaitoksen kanssa.

– Ei toimiva oikeusjärjestelmä synny pelkästään tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toiminnasta. Se vaatii myös asianajajien ja monien yksityissektorin lakimiesten panoksen, Nuolimaa painottaa.

– Hyvin laaditut sopimukset vähentävät tarvetta kiistellä asioista oikeudessa. Ne luovat yrityksille sitä luotettavaa ja vakaata toimintaympäristöä, jossa oikeuslaitokselta haetaan oikeutta, eikä sitä käytetä suurten pikavoittojen hakemiseen uhkapelillä ja suunnattomilla vahingonkorvausvaateilla, Nuolimaa nostaa esille.

– Asiansa osaavat ja eettisesti korkeatasoiset asianajajat ovat puolestaan varmistaneet, ettei amerikkalainen oikeuskulttuuri ole saanut jalansijaa Suomessa. Meillä asianajaja ei juokse ambulanssin perässä tai kannusta asiakkaitaan satumaisiin korvausvaateisiin. Oikeutta ei useinkaan yritetä käydä julkisuuden kautta eikä tuomareihin kohdisteta kyseenalaista painostusta. Hyödyn eettisesti korkeatasoisesta lakimieskunnastamme on kerännyt koko kansakunta ja kansantalous, hän jatkaa.

Lakimieskunta

Nuolimaa katsoo, että lakimieskunnan yhtenäisyys näkyy kaikessa sen toiminnassa, ei pelkästään silloin kun tarkastellaan oikeuslaitosta.

– Meillä on voimakas taipumus korostaa keskinäisiä erojamme, hän pahoittelee.

– Monesti olisi tarpeen ottaa askel taaksepäin ja katsella ammattikuntaamme enemmän ulkopuolisen silmin. Suuriltakin näyttävien erojen takaa löytyy vahva yhteisyys ja samankaltaisuus.

– Meidän kannattaisi muistaa tämä samankaltaisuutemme. Lähes mikään muu ammattikunta ei voi osoittaa sellaista historiallista jatkumoa, kuin me voimme. Vaikka me olemme ensimmäisiä aloja, joilla yliopistokoulutus aloitettiin, on yliopistolaitoksen historia lyhyt verrattuna koko ammattikunnan historiaan, Nuolimaa havainnollistaa.

– Ammattikuntamme pitkä historia on muovannut ainutlaatuisen juridisen ajattelun, joka yhä edelleen yhdistää kaikkia lakimiehiä riippumatta työtehtävistä ja erikoistumisalasta.

– Ei millään muulla ammattikunnalla ole vastaavalla tavalla hioutunutta ajattelun tapaa, joka sen yhdistäisi. Juridinen ajattelu antaa koko lakimieskunnalle sellaisia välineitä maailman ymmärtämiseen ja käsittelemiseen, joita ei ole millään muulla ammattikunnalla, Nuolimaa hahmottelee.

– Vaikkei juristi työskentelisikään varsinaisissa lakimiestehtävissä vaan johtajana, henkilöstöhallinnossa tai viestinnässä, juridinen koulutus antaa keinoja ymmärtää haasteita ja löytää niihin toimivia ratkaisuja, hän tähdentää.

Lakimiesliiton rooli syntyy sen kyvystä edustaa koko lakimieskuntaa. Liitolla on perinteisesti ollut vahva asema suomalaisessa keskustelussa oikeuslaitoksesta ja oikeuspolitiikasta. Liitto on koko olemassaolonsa ajan kyennyt kokoamaan kaikki lakimiesryhmät saman katon alle ja kyennyt siten tarkastelemaan lainsäädännön ja oikeuslaitoksen kehittämisen vaikutuksia koko suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja oikeuskulttuuriin.

– Tämä on sellaista merkittävää osaamista, jota millään muulla organisaatiolla ei ole. Toki näkökulmien moninaisuus vähentää näkemysten kärkevyyttä eikä liitto useinkaan ota tiukan kielteistä tai myönteistä kantaa suunniteltuihin uudistuksiin, Nuolimaa myöntää.

– Kannanottojen maltillisuus ei kuitenkaan kerro epävarmuudesta tai liiallisesta kompromissihalukkuudesta. Harvat asiat vain ovat yksiselitteisen hyviä tai pahoja, vaan vaikutukset riippuvat toteuttamistavoista. Tämä näkökulma läpäisee liiton roolin oikeuspoliittisena keskustelijana, hän painottaa.

Nuolimaa korostaa voimakkaasti liiton luonnetta koko lakimieskunnan edustajana. Liitto kantaa vastuuta kaikista jäsenistään ja edustaa kaikkia lakimiehiä. Samalla kaikkien lakimiesten tulisi muistaa, että lakimiesten aseman turvaaminen vaatii lakimiesten yhteistoimintaa.

– Suuressa osassa asioista etummekin ovat yhteiset. Kaikkia lakimiehiä palvelee tilanne, jossa korkeatasoinen lakimieskoulutus on mitoitettu siten, että lakimiehille riittää koulutusta vastaavia töitä. Kaikkia lakimiehiä palvelee, että lakimiesten ammattitaito, luotettavuus ja korkea eettinen taso ovat yleisesti arvostettuja yhteiskunnassa, puheenjohtaja intoutuu.

– Kaikkia lakimiehiä palvelee, että suomalaista oikeusjärjestelmää pidetään luotettavana ja korkeatasoisena. Kaikkia lakimiehiä palvelee, että ymmärretään, kuinka lakimiehen ammattitaidon sopimuksen laadinnassa tai perunkirjoituksessa ei monimutkaista ja vaikeuta asioita tai estä muuten hyviä kauppoja, vaan tuo turvaa ja ennustettavuutta elämään ja liike-elämään, hän tähdentää.

– Minulle lakimieheyden ydin on siinä, että me tuotamme kaikille kansalaisille ja koko yhteiskunnalle turvaa, ennustettavuutta ja oikeutta. Kaikilla aloilla, joilla me toimimme, me ylläpidämme yhteiskunnan perusperiaatteita ja perusrakenteita. Me autamme ihmisiä toimimaan yhdessä ja yhteistoiminnassa niin omassa elämässään kuin yritystoiminnassakin. Ja kun yhteisiä sopimuksia ja normeja rikotaan, me olemme turvaamassa oikeudenmukaisuuden toteutumista, puheenjohtaja Nuolimaa päättää.

– Minä olen iloinen ja ylpeä saadessani edustaa kokonaista ammattikuntaa, jonka toiminta päivästä toiseen varmistaa, että yhteiskunta perustuu tasapuolisuudelle, oikeudenmukaisuudelle ja yhteistyölle.